Ulkoistaminen ei merkitse automaattisesti säästöjä
Jos kunnassa tai kaupungissa tehdään säästöjä ja tuijotetaan vain yhtä mittaria – kustannuksia – mennään helposti metsään. Kunnan elinvoimaisuus ei kasva, mikäli työttömien määrä alueella kasvaa, toteaa erityisasiantuntija Johanna Värmälä.
Yllättävän monissa kunnissa tuntuu vallitsevan käsitys, että palvelujen ulkoistaminen tuo aina säästöjä. Kuntien taloustilanne luonnollisesti luo omalta osaltaan paineita budjettien kiristämiseen, mutta pelkkä oletettu säästö ei ole perusteltu kriteeri palvelujen ulkoistamiselle. Talouden lisäksi on arvioitava kuntapäätösten vaikutuksia asukkaisiin ja työntekijöihin.
Kuluneena kesänä Lapin Kansassa (11.7.2019) julkaistu JHL:n Lapin aluetoimiston aluepäällikön mielipidekirjoitus kuvaa hyvin sitä, mitä voi tapahtua, kun päätöksiä tehdään huomioimatta tarpeeksi hyvin, kuinka päätökset vaikuttavat käytännön työhön. Työmäärä on kasvanut niin, että yksi välinehuoltaja joutuu tekemään jopa kolmen henkilön työt. ”Nyt välinehuoltajat kokevat, että eivät ehdi tehdä kaikkia tehtäviä työvuoronsa aikana. Välinehuoltajan työssä ei tunneta sanaa kiire, koska kaikki toimenpiteet vievät oman aikansa”, mielipidekirjoituksessa todettiin.
Rauman kaupunki suunnittelee parhaillaan mittavia ulkoistamisia palveluihinsa. Oletetut säästöt ovat keskeinen peruste suunnitelmissa. Ulkoistamista perusteellaan myös sillä, että ruoka- ja puhtauspalvelualoilta löytyy markkinaehtoista toimintaa. Tämä ei ole kuitenkaan käyttökelpoinen peruste ulkoistamiselle.
Terveyspalvelujen osalta on myös muistettava, että sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi tarkastella kokonaisuutena. Siksi on erikoista, että esimerkiksi Hyvinvointiala ry:n rahoittamassa selvityksessä ei huomioida sosiaalipalveluja. Niitä on tosin ulkoistettu silläkin uhalla, että kunta ei voi hankkia sosiaalityötä yksityiseltä palvelujen tuottajalta siltä osin, kuin viranhaltijan tehtävään sisältyy julkisen vallan käyttöä. Tämä tarkoittaa siis käytännössä muun muassa niitä tehtäviä, joissa tehdään yksilöä koskevia päätöksiä, joilla asukas saa tukea tai etuisuutta kunnalta.
Hyvinvointiala ry:n rahoittamassa selvityksessä on arvioitu sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksia Suomessa. Selvityksen mukaan toimintojen ulkoistamiset ovat tuoneet joillekin kunnille säästöjä, mutta joissakin kunnissa kustannukset ovat jopa lisääntyneet selvästi.
Kärsämäen kunta on onnistunut säästämään ulkoistamisella. Säästöt tulivat perusterveydenhuollosta. Kunnan arviointiraportissa myönnetään kuitenkin, että sosiaalitoimen sijaisjärjestelyt eivät ole aina toimineet hyvin. Tähän ovat vaikuttaneet sekä Kärsämäen että sen sopimuskumppaneiden vähäiset henkilöstöresurssit.
Vaikka kuntien elinvoimaisuudesta huolehtiminen ja kustannusten hallinta on arkea kunnissa, kannattaa ottaa huomioon palvelujen koko todellisuus. Siihen liittyy työssä jaksaminen, josta on nähty karu esimerkki ainakin Länsi-Pohjan sairaalassa. Ei siis tulisi tuijottaa pelkkää budjettia vaan muistaa myös palvelujen laatu ja toimivuus. Helposti unohtuu myös se, että palvelujen ulkoistaminen voi käytännössä johtaa työttömien määrän kasvuun sekä siten verotulojen vähenemiseen. Tämä on aina vakava kolaus ihmisten lisäksi koko kunnalle.