”Mä painan joka päivä jobii, kyllä mulle kaikki ylityöt sopii!”
On pakko painaa pitkää päivää, jos meinaa töitä löytää! Tilanne on tuttu monille nuorille, jotka ovat valmiita kääntämään jokaisen kiven vakituisen työpaikan löytämiseksi. Säännöllinen palkkatulo ei ole mikään läpihuutojuttu nykypäivän pirstoutuneessa työelämässä, jossa tekoäly sekä digitalisaatio muuttavat työn tekemisen tapoja.
Reilu palkka, turvalliset työolot, kohtuulliset työajat, yhdenvertainen kohtelu. Onko liikaa vaadittu? Näillä sanoin nimittäin moni nuori määrittelee työpaikan, jollaisessa toivoisi työskentelevänsä.
Mutta kun olisi nyt edes niitä töitä!
Työpaikan saamista ei tänä päivänä takaa tutkintotodistus ja kova motivaatio – saati sitten se kuuluisa, jämäkkä kädenpuristus. Ja muutos vain kiihtyy!
Tänään 7. lokakuuta vietämme kansainvälistä Kunnon työn päivää (World Day for Decent Work). Tällä kertaa keskiössä ovat nuorten työntekijöiden oikeudet ja demokratia.
Nuoret toivovat voivansa työskennellä tulevaisuudessa reilussa, turvallisessa ja yhdenvertaisessa työelämässä. Sellaisessa, jossa työntekijän omalla äänellä on merkitystä. Se ei ole mikään itsestäänselvyys.
Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin luotsaaman Kunnon työn päivän tavoitteena on muistuttaa kansainvälisin sopimuksin määritellyistä työntekijöiden perusoikeuksista sekä oikeudesta ammatilliseen järjestäytymiseen.
Yle uutisoi syyskuussa henkilöstöpalveluyritys Academic Workin teettämän nettikyselyn tuloksista, jonka mukaan nuorten suhtautuminen työelämään on muuttunut turvallisuushakuiseksi. Tämä ei yllätä.
Nuoret aloittavat työuransa keskellä epävarmuutta. Ensimmäistä työpaikkaa voi olla yhä vaikeampi saada. ”Helpompi päästä lääkikseen kuin Lidliin”, otsikoi Iltalehti viime maaliskuussa kesätyönhausta kertovan juttunsa.
Maailmanpolitiikan tuoma hankala taloustilanne yhdistyy aikaan, jolloin tekoäly ja digitalisaatio muuttavat työn tekemisen tapoja. Samalla määräaikaiset ja epätyypilliset työsuhteet, keikkatyö ja epävarmuus toimeentulosta ovat nuorille arkea.
Juuri siksi tarvitaan kunnon työtä, kunnollisia työoloja ja toivoa reilummasta työelämästä.
Kunnon työ tarkoittaa reilua palkkaa, turvallisia työoloja, kohtuullisia työaikoja ja yhdenvertaista kohtelua. Se tarkoittaa myös sitä, että työntekijä tuntee oikeutensa ja uskaltaa käyttää niitä. Ennen kaikkea se tarkoittaa oikeutta järjestäytyä ja vaikuttaa yhdessä muiden kanssa.
Siksi järjestäytyminen on myös demokratiaa käytännössä. Sitä rakennetaan joka päivä työpaikoilla – silloin, kun työntekijät voivat osallistua, tulla kuulluiksi ja vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin.
Nuorten paikka ei ole sivustakatsojana
Miten tekoälyä käytetään työpaikoilla? Miten työ ja muu elämä sovitetaan yhteen? Miten epävarmoissa työsuhteissa olevien asemaa parannetaan? Entä miten rakennamme työelämää, jossa jokainen voi kokea olevansa yhdenvertainen? Näihin kysymyksiin ei voida vastata ilman nuoria.
Tämä haastaa JHL:ää ja koko ay-liikettä. Nuoria ei pidä vain kutsua mukaan valmiiseen toimintaan. Heille pitää antaa tilaa muuttaa sitä, tuoda mukaan uusia ajatuksia ja rakentaa oman näköistään ay-liikettä.
Jokainen uusi jäsen vahvistaa yhteistä neuvotteluvoimaa. Jokainen nuori aktiivi tuo liikkeeseen uusia ajatuksia. Jokainen työpaikalla käyty keskustelu järjestäytymisestä rakentaa tulevaisuuden työelämää.
Ammattiliittojen voima on suoraan verrannollinen jäsenten määrään, ja suurin kasvupotentiaali jäsenmäärään löytyykin maahanmuuttajien ohella juuri nuorista ja opiskelijoista.
”Ammattiliittojen on luotava nuorille työntekijöille tilaa järjestäytyä, ottaa johtajuutta ja saada äänensä kuuluviin. Heidän kamppailunsa ihmisarvoisen työn puolesta on samalla kamppailua demokraattisen tulevaisuuden puolesta”, ITUCin pääsihteeri Luc Triangle on kommentoinut.
opiskelija, liity JHL:n jäseneksi!
Opiskelija, JHL on paras ammattiliitto juuri sinulle! Puolustamme oikeuksiasi kesä- ja kausitöissä, osa-aikatöissä tai missä tahansa työjärjestelyssä.
