Työelämän ihmisoikeuksien heikennykset maailmalla vaikuttavat meihinkin

Kehitysyhteistyöhön ja sote-järjestöjen toimintaan tehdyt mittavat leikkaukset heikentävät dramaattisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Järjestöt, ammattiyhdistysliike ja aktiivinen kansalaistoiminta ovat demokratian ja vakaiden yhteiskuntien tunnuksia. Jos vakauden tunne horjuu meillä ja maailmalla, voi se johtaa uusiin kriiseihin ja kauaskantoisiin seurauksiin.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK sai joulukuussa 2025 ulkoministeriöltä epätoivotun ja suorastaan järkyttävän joululahjan. Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri  Ville Tavio  (ps.) poikkesi virkamiesten esityksestä ja poliittisella ohjauksella leikkasi SASKin rahoituksesta lähes 40 prosenttia. Tämä oli suurempi leikkaus kuin miltään muulta järjestöltä. Päätöksellä on dramaattisia vaikutuksia työntekijöiden oikeuksiin.

SASKin tekemä työ maailmalla on ollut laadukasta, kestävää ja pitkäjänteistä. Sen avulla työelämän ihmisoikeuksia on saatu parannettua merkittävästi. Työntekijöiden oikeudet ovat osa demokraattista kansalaisyhteiskuntaa ja edistävät yleistä yhteiskunnallista vakautta. Näiden arvojen tukeminen olisi Suomenkin edun mukaista, sillä parhaimmillaan ne edistävät reilua kilpailua, vakaampia toimitusketjuja, ehkäisevät eriarvoisuutta ja konflikteja, sekä vähentävät globaaleja kriisejä. Huonot käytännöt eivät myöskään pysähdy valtioiden rajoille.

JHL on tehnyt vuosia yhteistyötä SASKin kautta globaalissa etelässä paikallisten kumppaniliittojemme kanssa. Olemme tukeneet muun muassa julkisen sektorin työntekijöiden oikeuksia Filippiineillä, joka on yksi maailman vaarallisimmista maista työntekijöille ja ammattiliittoaktiiveille. Hankkeemme Afrikassa ovat edistäneet työelämän perusoikeuksia, vammaisten työntekijöiden oikeuksia ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta muun muassa Sambiassa, Malawissa, Mosambikissa ja Senegalissa. Brasiliassa ja Kolumbiassa paikallisten sote-alan liittojen kanssa puolustetaan työelämän ihmisoikeuksia ja torjutaan koronapandemian aiheuttamaa terveydenhuollon kriisiä, jonka vaikutuksista kärsivät erityisesti naiset.

Lisäksi teemme työtä kumppaneidemme kanssa Nepalissa paikallisten yhteisöterveydenhoitajien eteen. Nämä naiset tekevät pienellä korvauksella käytännössä vapaaehtoistyötä ja jakavat rokotteita, edistävät terveystietoutta ja ovat onnistuneet vähentämään lapsikuolleisuutta. SASKin tuen ansiosta moni heistä on päässyt mm. sosiaaliturvan piiriin ja saanut työhön tarvittavia välineitä, kuten suojavarusteita ja työasun.

Nämä esimerkit ovat vain murusia siitä, minkälaisia tuloksia työelämän ihmisoikeustyöllä voidaan saavuttaa. Ministeri Tavion päätös leikata SASKin rahoitusta vaarantaa merkittävästi tämän työn ja työelämän ihmisoikeuksien toteutumisen.

Samaan aikaan Suomen hallitus on kohdistanut mittavia leikkauksia muuhun kehitysyhteistyöhön ja sote-järjestöjen toimintaan. Kaikki nämä toimet yhdessä ovat dramaattisia heikennyksiä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksille. Järjestöt, ammattiyhdistysliike ja aktiivinen kansalaistoiminta ovat demokratian ja vakaiden yhteiskuntien tunnuksia. Jos vakauden tunne horjuu meillä ja maailmalla, voi se johtaa uusiin kriiseihin ja kauaskantoisiin seurauksiin. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on jo nyt kyseenalaistettu monin paikoin ja Suomen kaltaisen maan ei soisi kuuluvan sellaiseen joukkoon, joka nakertaa kansainvälisen yhteistyön uskottavuutta ja vaikuttavuutta.

SASK on juuri jättänyt rahoituspäätöksestään valituksen hallinto-oikeuteen. On todella huolestuttavaa, että Suomessa järjestö joutuu turvautumaan oikeustiehen puolustaakseen hyvään hallintoon perustuvia päätöksiä.

Maan hallituksen olisi aika tehdä korjausliike ja palauttaa kansalaisyhteiskunnan usko yhdenvertaiseen kohteluun ja oikeusvaltion perusperiaatteisiin. Näihin periaatteisiin kuuluu myös, että julkinen päätöksenteko pohjautuu lakiin ja johdonmukaisuuteen, ei ideologisiin mieltymyksiin.