Nuorisotyön leikkauksilla on pitkät vaikutukset
Tämän päivän nuoret vastaavat Suomen tulevasta hyvinvoinnista. Nuorisotyöstä leikkaaminen on leikkaamista meidän kaikkien tulevaisuudesta.
90-luvun lama opetti meille, että nuorisotyöstä ei voi leikata. Vuosien 1992–1998 välillä kuntien nuorisotyöhön käyttämät varat pienenivät yli 50 %. Nämä leikkaukset kohdistuivat mm. erilaisiin harrastustoimintoihin sekä nuorisotilatyöhön. Monella paikkakunnalla erityisnuorisotyöstä vähennettiin resursseja tai se lakkautettiin kokonaan. 90-luvun alussa kahdessa vuodessa lopetettiin 10000 peruskoulun kerhoa. Nuorisotyöttömyys lisääntyi merkittävästi. 90-luvulla myös erityisopetuksessa olevien lasten ja nuorten määrä kasvoi tasaisesti.
Vuosien 1994–1999 aikana alle 12-vuotiaiden lasten psykiatrian avokäyntien määrä kasvoi yli 60 % ja alaikäisten lähetteet tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon lähes kolminkertaistuivat vuosien 1996–2000 välillä. On totta, että samaan aikaan diagnosointimenetelmät sekä nuorten psykiatriset palvelut kehittyivät. Se selittää kasvua osittain, mutta on selvää, että myös nuorilla laman aikana pahoinvointi lisääntyi huomattavasti.
Tähän meillä ei ole varaa. Se tulee kalliiksi sekä euroja katsoen että inhimillisestä näkökulmasta. Näiden nuorten harteilla lepää maamme kasvu talouden lähtiessä jälleen nousuun.
Kuntien talous on ympäri maata heikentynyt viimeisten vuosien aikana ja valoa ei ole vielä näkyvissä. Moni kunta on joutunut aloittamaan YT:t ja niissä tehdään palveluverkkoselvityksiä. Kunnat kartoittavat lakisääteisiä ja ei-lakisääteisiä palveluita, jotta saadaan parempi kokonaiskuva niiden tuottamista palveluista.
Nuorisolaissa sanotaan, että kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. (Nuorisolaki 3. luku 8§)
Laki ei sinällään määritä sitä, miten nuorisotyötä tulee järjestää, mutta haluamme muistuttaa, että nuorisotyön tärkeimpiä elementtejä ovat ammatillisuus sekä pitkäjänteisyys. Monella nuorisotyöntekijällä on vuosien koulutus perus- ja korkea-asteelta ja he ovat usein erittäin sitoutuneita työhönsä. Ei ole ollenkaan harvinaista, että kunnan nuorisonohjaaja on ollut saman työnantajan palveluksessa jopa kymmeniä vuosia. Tämä tarkoittaa kokonaisten sukupolvien tukemista lapsuudesta nuoruuteen ja tunnollisiksi ja tuottaviksi veronmaksajiksi. Tuttuus tuo turvallisuutta ja yksikin välittävä aikuinen riittää. Useille nuorille Suomessa tämä turvallinen aikuinen on nuorisonohjaaja.
Kuntien paineistetussa ja haastavassa taloudellisessa tilanteessa haluamme muistuttaa, että nuorisotyöstä ei voi leikata. Nuorisotyön ennaltaehkäisevän toiminnan vaikutukset huomataan vasta, kun toiminnasta on jo leikattu ja tulokset alkavat näkyä sekä nuorten pahoinvoinnissa että yleistyvänä häiriökäyttäytymisenä. Myöskään erityisnuorisotyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä ei ole varaa vähentää resursseja. Kohdennetulla nuorisotyöllä on suuri merkitys varhaisen vaiheen puuttumisessa ja avun tarjoamisessa. Nuorisotilat saattavat olla ensimmäisiä paikkoja, jossa nuoren oireilu tulee esille ja kunnissa pystytään tarjoamaan tätä matalan kynnyksen apua varhain. Kohdennetusta nuorisotyöstä löytyy tarvittaessa nuorelle rinnallakulkija siirryttäessä vahvemman tuen piiriin.
Valtion talouden sopeutukset kurittavat mm. sosiaaliturvaa samaan aikaan, kun työttömyys perheissä lisääntyy. Lapsiperheköyhyys vaikuttaa nuorten jaksamiseen ja mielenterveyteen. Näinä aikoina, kun perheiden taloudellinen tilanne haastaa vanhempien jaksamista, nuoret tarvitsevat entistä enemmän kodin ulkopuolisia aikuisia tuekseen. Olisi katastrofaalista, jos samaan aikaan nuorisotyöstä vähennetään koulutettuja ja turvallisia aikuisia.
Me emme voi laittaa nuoria maksamaan jälleen kuntien ja valtion alijäämää. Se olisi kohtuutonta!
Liity jäseneksi!
JHL on Suomen monipuolisin ammattiliitto. Jäsenemme työskentelevät noin tuhannessa eri ammatissa hyvinvoinnin ja julkisten palvelujen parissa. Olit sitten sote-ammattilainen, kasvattaja, siivooja, keittäjä, sihteeri, vartija tai konduktööri, olemme ammattiliittosi!
