Demokratia on kunnon työn edellytys

Globaalin ammattiyhdistysliikkeen viesti on selvä: demokratian pitää tuottaa hyvinvointia ihmisille eikä antaa vallan lipsua harvoille. Demokratia on ihmisarvoisen työn edellytys.

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC vaatii demokratiaa, joka palvelee työntekijöiden etuja eikä vain rikkaita ja suuryrityksiä.

Maailmalla on parhaillaan käynnissä aseellisia konflikteja ja yhteydenottoja enemmän kuin kertaakaan aiemmin toisen maailmansodan jälkeen.

Sotien ja konfliktien jaloissa kärsivät ihmisten lisäksi demokratia ja ihmisarvoinen työ. Työntekijöiden perusoikeudet voivat toteutua vain kestävän rauhan ja vakauden perustalle.

Nuorta sukupolvea yhdistää huoli sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Lähiaikoina maailmalla on nähty erityisesti nuoren Gen Z -sukupolven käynnistämiä laajoja protesteja ja mielenosoituksia korruptiota ja huonoa hallintoa vastaan.

Nepalissa mielenosoitukset hajottivat maan hallituksen ja jättivät maan pääkaupunkiin Kathmanduun palavat parlamentin rauniot. Pääministerin ero jätti Nepalin poliittisesti epävarmaan tilanteeseen ja maata rakennetaan uudelleen väliaikaisen hallinnon alla.

Uudet vaalit on määrä järjestää maaliskuussa 2026. Siihen saakka moni asia on edelleen epävarmaa ja siksi kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien ammattiyhdistysliikkeen, rooli demokratian ja ihmisoikeuksien varmistamisessa korostuu. 

Gen Z:n protesteja on nähty viime kuukausien aikana Nepalin lisäksi muun muassa Marokossa, Indonesiassa, Madagaskarissa, Keniassa ja Perussa.

Nuorta sukupolvea ympäri maailman yhdistää huoli sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, ympäristöstä, toimeentulosta ja taloudellisesta epävarmuudesta sekä demokratiasta ja vapaudesta.

Protestien mobilisaation ytimessä on sosiaalinen media, jonka käyttö on diginatiiville sukupolvelle luontevaa, ja joka yhdistää yli kansallisten rajojen.

Demokratiaa pitää huoltaa, myös Suomessa

Huolenaiheet ovat yhteisiä myös ammattiyhdistysliikkeelle. Meiltä pohjolasta katsottuna maailman myllerrykset ja globaalit konfliktit voivat tuntua kaukaisilta.

Olemme tottuneet vakaaseen yhteiskuntajärjestykseen, jota ei hetkauteta helposti, ja joka on globaalilla mittapuulla läpinäkyvä ja demokraattinen. Suomalainen ammattiyhdistysliike on ollut osa vahvaa kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa.

Vapaissa yhteiskunnissa työntekijöillä on oikeus järjestäytyä.

Meidänkin demokratiamme vaatii kuitenkin vaalimista ja huolenpitoa. Demokratian tärkeitä elementtejä ovat muun muassa kokoontumisvapaus ja oikeus mielipiteenilmaisuun. Näitä oikeuksia Suomen nykyinen hallitus on rajoittanut muun muassa rajoittamalla ammattiliittojen lakko-oikeutta.

Meillä ja maailmalla demokratia on kunnon työn edellytys. Se on myös yksi EU:n perusperiaatteista.

Vapaissa ja demokraattisissa yhteiskunnissa työntekijöillä on oikeus järjestäytyä ja perustaa ammattiliittoja, sekä neuvotella omista työehdoistaan. Demokraattiset ja riippumattomat instituutiot suojaavat kansalaisten oikeuksia esimerkiksi työlainsäädännön kautta.

Työntekijöiden oikeudet tarvitsevat suojelua

Työntekijöiden tarpeet voivat nousta poliittiselle agendalle, kun kansalaiset ja työntekijät voivat äänestää vaaleissa ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Esimerkkejä työntekijöille tärkeistä asioista ovat vähimmäispalkka, sosiaaliturva ja työttömyysturva.

Kansalaisjärjestöt voivat nostaa esiin räikeitä epäkohtia, kuten alipalkkauksen tai työperäisen hyväksikäytön. Hyvät työolot luovat luottamusta järjestelmään ja edistävät yleistä tunnetta vakaudesta ja osallisuudesta.

Autoritaarisissa valtioissa työntekijöiden perusoikeuksien rajoitukset johtavat usein alhaisiin palkkoihin ja epäinhimillisiin työoloihin.

Demokratiaa ja työntekijöiden perusoikeuksia on suojeltava ja edistettävä kaikkialla maailmassa. Tämä on globaalin ammattiyhdistysliikkeen tärkein tavoite ja tehtävä ja se on nyt ajankohtaisempi kuin aikoihin.

Yhteiskunnallinen epävakaus, autoritarisuuden nousu ja demokratian murentuminen maailmalla vaikuttavat väistämättä myös pohjoismaiseen ja suomalaiseen työelämään.

Me JHL:ssa teemme työtä ammattiliittojen kanssa muun muassa Nepalissa, Indonesiassa ja Marokossa. Kumppanuuksien kautta vahvistamme yhdessä ihmis- ja ammattiyhdistysoikeuksia, demokratiaa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Tavoitteena on lopulta ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka yhteiskunnissa, joissa demokraattiset rakenteet takaavat työntekijöiden perusoikeudet.