Kirjasto on sosiaalinen turvasatama, kun ajan aallot hyökyvät

Kirjasto on kaikille avoin tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden kehto, johon kaikki ovat tervetulleita. Meillä pankinjohtajat, päiväkotilapset ja syrjäytyneet ovat kaikki samalla viivalla. Tällä hallituskaudella olemme saaneet todistaa ennennäkemätöntä huono-osaisuuden kasvua – muun muassa köyhyys on lisääntynyt. Tämä näkyy myös kirjastossa.

Tässä kirjoituksessa keskitymme kolmeen kirjaston asiakasryhmään: lapsiin ja nuoriin, ikääntyneisiin, sekä päihdeongelmaisiin. Käsittelemme huono-osaisuuden näkymistä kirjastossa esimerkkien avulla. Emme kerro esimerkeistä tarkkoja tietoja vaan puhumme yleisellä kattotermillä kirjasto. Näin varmistamme asiakkaidemme anonymiteetin.

Lasten ja nuorten pahoinvointi sekä mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Kirjastossa tämä on näkynyt muun muassa häiriökäyttäytymisen kasvuna: ympäri Suomea omatoimikirjaston käyttöä on jouduttu rajaamaan tai jopa keskeyttämään nuorison häiriökäyttäytymisen seurauksena. Me emme kuitenkaan työntekijöinä syytä nuoria, vaan haluamme vain tuoda esille, että pahoinvoinnin lisääntyminen heijastuu myös kirjastoihin. Olemme samalla hyvin onnellisia siitä, että kokemustemme perusteella lapset ja nuoret pitävät meitä turvallisina aikuisina, joille uskaltaa kertoa asioita.

Yksi viime aikojen hätkähdyttävimmistä ilmiöistä on se, että yhä useammin lasten kirjastokorteille kertyy maksuja niin paljon, että he joutuvat lainakieltoon. Monesti tämä johtuu siitä, että lainakieltoon joutuneet vanhemmat ovat käyttäneet lastensa korttia. Tämän seurauksena myös lapsen lainaamismahdollisuudet estyvät. Olisikin aiheellista pohtia, ovatko myöhästymismaksut tai niihin perustuvat lainakiellot todella tarpeellisia. Varsinkin tilanteissa, joissa lapsen lainakielto johtuu selvästi vanhempiensa kirjastonkäytöstä. Vai oletteko kuulleet 7-vuotiaasta, joka lukee Dostojevskiä?

Lue myös Kirjastolehden esseestä, mitä kirjastossa oikein tapahtuu.

Digitalisaation syrjäyttämiä ja yksinäisiä

Ikääntyneiden osalta on jo pitkään ollut havaittavissa digitalisaation kelkasta tipahtamista. Kirjastossa annetaan hyvinkin laajalti digiopastusta, mutta vaikkapa pankkiasioissa emme voi yksityisyydensuojan takia auttaa. Kun samalla pankkien asiakaspalvelu on siirtynyt yhä laajemmin verkkoon, on meille syntynyt varsin laaja joukko digitalisaation syrjäyttämiä seniorikansalaisia.

Valitettavasti myös yksinäisyys näkyy kirjastossa. Sykähdyttävä esimerkki on alkoholisoitunut, syrjäytynyt vanhus, joka vierailee kirjastossa käytännössä päivittäin. Usein kaikki on mennyt hyvin, mutta valitettavan usein pullo on livahtanut huulille kirjaston tiloissa. Tätä emme tietenkään voi sallia, ja tapauksen toistuminen on johtanut määräaikaisiin käyttökieltoihin, nimenomaan monikossa. Kirjaston sosiaalisesta vaikuttavuudesta kuitenkin kertoo, että aina käyttökiellon päätyttyä vanhus palaa kirjastoon. Meille kaikki ovat tervetulleita.

Meille kaikki ovat tervetulleita.

Syrjäytyneitä päihdekäyttäjiä löytyy kaikista ikäluokista. Tälle joukolle kirjasto saattaa olla ainoa paikka, jossa voi vain olla ilman, että kukaan tuomitsee. Kirjasto on myös paikka, jossa pääsee käyttämään tietokonetta ja lataamaan puhelinta. Nämä useimmalle meistä itsestään selvät asiat ovat todella iso juttu tälle ihmisjoukolle. Kirjastossa myös tämä joukko toivotetaan tervetulleiksi, mutta käyttösääntöjä on totta kai noudatettava. Päihtyminen sinänsä ei ole este, mutta vaikkapa sen korkin tulee pysyä kiinni kirjaston tiloissa. Tämän ihmisjoukon käynnit lisääntyvät syksyllä ilmojen kylmetessä.

Kirjastossa näemme avainpaikoilta yhteiskunnallisen tilanteen muutokset. Kärjistäen voisi sanoa, että kun ihmisillä menee huonommin, menee kirjastolla ”paremmin” – palvelun käyttö lisääntyy, koska kirjasto on niitä harvoja paikkoja, johon jokainen on aidosti ja avoimesti tervetullut. Kirjastotyöllä onkin erittäin vahva sosiaalinen ulottuvuus ja sitä voi pitää eräänlaisena turvasatamana, kun ajan aallot hyökyvät liian voimakkaina kansalaisen kestää.

Lue myös Motiivin artikkeli siitä, miksi kirjastotyössä viihdytään.

Omien kokemustemme lisäksi lähteinä on käytetty tekstiin linkitettyjä kirjoituksia sekä muun muassa seuraavia artikkeleita:

Suomen kuvalehti 24/2025. Lukutaidon linnake rapistuu (maksumuurin takana)
Unicef 29.1.2025 Hallituksen tietoon perustuva päätöksenteko ontuu ja siksi lapsiköyhyys lisääntyy
Yle 22.4.2025. Lapsiperheiden tuen tarve kasvaa – myös nuorten mielenterveyspalveluille iso kysyntä
Yle 18.3.2024. Leikkuri iskee koviten pienituloisiin nuoriin – nämä Kelan tuet pienenevät huhtikuun alussa

Kirjoittajat edustavat JHL:n Tietotyön, hallinnon ja kirjastoalan valtakunnallista ammattialafoorumia.