Hyvinvointivaltion kestävyys mitataan vuosina 2030–2050 – Kuka hoitaa tulevina vuosikymmeninä vanhukset?

Suomessa keskustellaan vilkkaasti maahanmuutosta. Ylivoimainen osa muuttajista tulee Suomeen töihin, opiskelemaan tai jonkun puolisoksi. Samaan aikaan väestön ikääntyminen haastaa julkiset palvelut. Tulevina vuosikymmeninä vanhusten hoivan ja hoidon tarve lisääntyy, kustannukset on katettava ja tarvitaan lisää ammattitaitoisia työntekijöitä.

Maahanmuutosta puhuttaessa on hyvä huomioida muutama fakta väestörakenteen muuoksesta Suomessa.

• vuodesta 2013 lähtien jokainen työmarkkinoille tullut ikäluokka on ollut sieltä poistuvaa pienempi
• 2010-luvun alusta lähtien on syntynyt poikkeuksellisen pieniä ikäluokkia. Nämä ikäluokat tulevat työelämään vuonna 2030 tai sen jälkeen
• syntyvyys laskee edelleen ja uusista ikäluokista voidaan puhua mikroikäluokkina. Syyt syntyvyyden laskuun ovat kulttuurisia (suunnitelmallinen halu perustaa perhe, satunnaisseksin siirtyminen verkkoon eli mobiililaitteet jne.) sekä taloudellisia (yhä harvemmalla on varaa hankkia lapsia, kun työelämä muuttuu)
• vuonna 2030 eläkemenot (valtion budjetissa sosiaalimenot) ovat korkeimmillaan ja pysyvät korkealla tasolla parikymmentä vuotta vuoteen 2050 asti. Eläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla, mutta työeläkemaksuissa on korotuspainetta, mikäli talouskasvu on heikkoa
• 1950-luvulla syntyneet suuret ikäluokat elävät viimeisiä vuosiaan 2030-luvulla, jolloin heidän hoiva- ja terveydenhuoltomenonsa ovat korkeimmillaan. Heitä seuraavat 1960-luvulla syntyneet. Nämä ikäluokat ovat merkittävästi suurempia kuin nykyiset ikäluokat, jolloin julkisten palvelujen turvaaminen (eli pohjoismainen yhteiskuntamalli) on haastavaa
• yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyy, jolloin yksityinen kulutus putoaa noin 20 prosenttia
• mikäli äänestämisen parametrit (kohorttien eli ikäryhmien koko ja ikäluokkainen äänestysaktiivisuus) eivät oleellisesti muutu, vahvistuu eläkeläisten ja yli 60-vuotiaiden painoarvo vaaleista toiseen (väestöosuus nousee kohti 40 prosenttia ja äänestysaktiivisuus on karvan yli 80 prosenttia).

Lisätietoa väestörakenteen muutoksesta löytyy mm. Työterveyslaitoksen, Laboren, Tilastokeskuksen ja Vanhustyön keskusliiton sivuilta.

Mitä edellä sanottu merkitsee?

Vaikka syntyvyys kääntyisi nyt kasvuun, sen vaikutukset työikäisen väestön määrään alkaisivat näkyä vasta vuodesta 2045 lukien.

Ei näytä siltä, että kotoperäinen syntyvyys nousisi, eikä sen varaan voi ainakaan kansantaloudellista näkökulmaa rakentaa. Erityisen epätodennäköistä on, että kotoperäinen syntyvyys kasvaisi niin paljon, että sillä olisi suurta merkitystä.

Suomen taloushistorian vaaran vuodet näyttäisivät olevan vuosina 2030–2050. Silloin mitataan se, kuinka hyvinvointiyhteiskunta kestää. Tuohon aikakauteen liittyvä kotoperäinen väestöllinen pohja on jo vakioitavissa.

Vuosina 2030–2050 mitataan, kuinka hyvinvointiyhteiskunta kestää.

JHL on kysynyt laajasti sote-alalla työskentelevien jäsentemme mielipiteitä. Tarjoamme päättäjille siltä pohjalta ratkaisuja henkilöstöpulaan.

Väestön ikääntyminen on myös yksi liiton tutkimista tulevaisuustrendeistä.

Kyseessä on pidempi ajanjakso, jolloin kotoperäiset ikääntyneet ikäluokat ovat suuria ja työikäiset ikäluokat pieniä. Vasta vuoden 2050 jälkeen tilanne tasaantuu luonnollisista syistä.

Kansantaloudellisesti tilanne on kirkas: työikäisen kantaväestön absoluuttinen määrä ei riitä kattamaan huoltosuhteen heikkenemistä, vaikka lasten määrän vähäisyys on osa huoltosuhdetta.

Alhainen hedelmällisyysluku on selvästi yhteiskunnallinen (kulttuuris-taloudellinen) ilmiö, sillä myös maahanmuuttajanaisten hedelmällisyysluku Suomessa laskee kohti kantasuomalaisten naisten hedelmällisyyslukua.

Tuotantotapojen muutos, teköälyn vallankumous, tulee muuttamaan taloudellisia parametrejä tavalla, jota emme vuonna 2025 pysty ennakoimaan. Se aiheuttaa kysymyksiä myös muun muassa liittyen tulonjakoon, kun työvoiman luonne tuotannontekijänä vähenee tai kokonaan poistuu joillakin toimialoilla. Merkittävää tuottavuuden parannusta kuitenkin tarvitaan.

JHL:ssä aiemmin työskennellyt ekonomisti Youssef Zad kirjoitti sukupuolten palkkaeroista. Niin sanotun lapsisakon käsite liittyy myös keskusteluun syntyvyydestä.

Ay-liike haluaa tiukempaa Law and Orderia työmarkkinoille

Ammattiyhdistysliike tunnustaa sen tosiasian, että Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa työhön johtavaa maahanmuuttoa. Myös maahanmuuttajat ovat myös liittojen jäseniä, joita puolustamme.

Sen sijaan vastustamme ja haluamme suitsia tiukasti työperäistä hyväksikäyttöä. Työperäisellä hyväksikäytöllä tarkoitetaan sitä, että heikossa asemassa olevaa työntekijää käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Sen torjumiseksi tarvitaan kovaa ”Law and Orderia”.

Hyvä työhön johtava maahanmuuttopolitiikka muodostuu kolmesta toisiinsa sidotusta elementistä:

1. todellisesta osaavan työvoiman tarpeesta,
2. nykyistä tiukemmasta lain tasoisesta puuttumisesta työperäiseen hyväksikäyttöön sekä
3. selkeästä, alakohtaisesti toimivasta ja riittävän tiukasta saatavuusharkinnasta.

Huomioimalla nämä kolme elementtiä, voidaan vastata vuosien 2030–2050 hoivakriisiin oikeudenmukaisella tavalla. Pelkästään kotoperäisin voimin tähän ei pystytä.

26.9.2025 korjattu virheellinen muotoilu: yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyy, jolloin kotimainen kulutuskysyntä puolittuu -> muotoon 60-vuotiaiden määrä lisääntyy, jolloin yksityinen kulutus putoaa noin 20 prosenttia