Pohjoismainen työmarkkinamalli turvaa työntekijän elämää – Norjassa palkkavarkauslaki suojaa alipalkkaukselta

Pohjoismainen työmarkkinamalli syntyy työelämän joustojen ja turvan tasapainosta. Se huomioi työelämän edellyttämän jouston mutta turvaa samalla työntekijää eri elämäntilanteissa. Pohjoismaista työmarkkinamallia kuvaa myös työntekijöiden korkea järjestäytymisaste sekä se, että valtaosa työmarkkinoista on järjestäytyneen sopimustoiminnan piirissä.

Julkisuudessa on käyty keskustelua niin sanotusta pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Aiheesta on julkaistu tietopohjaisia materiaaleja.

Työmarkkinoiden pohjoismainen malli ei määrity vain yksittäisten politiikkatoimien kautta, vaan jouston ja turvan tasapainoa on tarkasteltava kokonaisuutena. Koska hallituksen politiikkatoimissa korostuvat elinkeinoelämän edunvalvonnan tavoitteet, eli jouston lisääminen, on työntekijöiden turvaa lisättävä tulevaisuudessa.

Muissa Pohjoismaissa on jo käytössä monia hyviä työntekijän turvaa lisääviä toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. Ruotsin myötämääräämisoikeus (eli työehtoja tulkitaan ristiriitatilanteissa työntekijän edun mukaan) ja luottamusmiesten asemaa säätelevä lainsäädäntö. Tanskassa työelämän turvaa lisää aito joustoturva, jossa julkiset palvelut auttavat työtöntä Suomeen verrattuna aivan toisessa mittaluokassa: tukien taso ja työvoimapalveluiden resurssit ovat Suomea paljon suuremmat eikä siellä ei ole lainkaan työttömyysturvan karensseja.

Ruotsissa työehtoja tulkitaan ristiriitatilanteissa työntekijän edun mukaan.

JHL julkaisee alkusyksystä 2024 aineiston, jossa tarkastellaan tärkeimpiä pohjoismaisia työelämän lakeja sekä Ruotsin sovittelujärjestelmän periaatteita. Olemme jo julkaisseet analyysin, jossa kerromme hyvistä pohjoismaisista työmarkkinamalleista.

Norjan palkkavarkauslaki suitsii alipalkkausta

Suomessa on ollut vaikeaa suitsia työntekijöihin kohdistuvaa alipalkkausta. Norjan lainsäädäntö palkkavarkaudesta antaa tähän hyvän mallin.

Lakimuutos astui voimaan Norjassa 1.1.2022, jolloin rikoslakiin (straffeloven) lisättiin kaksi pykälää (§ 395 palkkavarkaus ja § 396 törkeä palkkavarkaus). Palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakko tai vankeuteen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.

Palkkavarkaudesta ja törkeästä palkkavarkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen.

Mielenkiintoista on, että lakimuutoksen teki Erna Solbergin oikeistohallitus ja aloite tuli ay-liikkeestä. Fagforbundet-ammattiliiton puheenjohtaja Mette Nord ehdotti vuoden 2020 alussa, että palkkavarkaus pitäisi olla rangaistava teko. Hän huomautti, että jos työntekijä varastaa työnantajalta, siitä voi seurata jopa 6 vuotta vankeutta. Vastaava rangaistus piti hänen mukaansa olla voimassa, jos työnantaja varastaa työntekijältä, eli jättää maksamatta työntekijälle kuuluvan palkan (tai osan siitä).

Silloinen työ- ja sosiaaliministeri Torbjørn Røe Isaksen (konservatiivipuolue Høyre) tarttui ehdotukseen ja lähti ajamaan ehdotusta. Keväällä 2020 hän ilmoitti, että työympäristölakiin tehdään muutos, jolla palkkavarkaus säädetään rangaistavaksi teoksi. LO ja Arbeiderpartiet kritisoivat tätä ehdotusta ja vaativat, että muutos tehdään rikoslakiin. Hallitus kuunteli tätä kritiikkiä.

Norjan oikeistohallitus teki lakiesityksensä huhtikuussa 2021. Esityksen mukaan rikoslakiin tulisi kaksi uutta pykälää: yleisestä palkkavarkaudesta säädettäisiin rangaistukseksi korkeintaan 2 vuotta vankeutta ja törkeästä palkkavarkaudesta korkeintaan 6 vuotta vankeutta. Lakimuutos hyväksyttiin kesäkuussa 2021, ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2022.

Ensimmäiset oikeustapaukset palkkavarkaudesta on jo saatu

Norjan palkkavarkauslainsäädäntö on osoittanut lyhyessä ajassa toimivuutensa.
Erään ravintolan omistaja oli maksanut yhdelle työntekijälleen liian pientä palkkaa. Tarjoilija aloitti työssään heinäkuussa 2020 ja työskenteli kuusi tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa. Palkka oli 15 000 norjan kruunua (nykykurssilla noin 1 320 euroa) kuukaudessa. Tarjoilija lopetti työssään kahden vuoden kuluttua. Alalla oli voimassa yleissitova työehtosopimus, jonka mukaan tarjoilijan minimipalkka vuonna 2022 oli 175,45 norjan kruunua (noin 15,50 euroa) tunnissa.

Tapaus paljastui työsuojeluviranomaisen (Arbeidstilsynet) ja työelämärikoksia selvittävän viranomaisen (a-krimsenteret) rutiinitarkastuksessa. Oslon käräjäoikeus totesi, että kahden vuoden aikana nainen oli saanut 160 000 norjan kruunun (noin 14 120 euron) edestä liian pientä palkkaa. Kun maksamattomat lomarahat vielä huomioitiin mukaan, kokonaissumma oli 243 600 norjan kruunua (noin 21 500 euroa).

Palkkavarkauden uhri sai korvaukseksi noin 21 500 euroa.

Oikeus tuomitsi syytetyn 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä maksamaan yllä mainitun summan valtiolle, joka puolestaan maksaa korvaussumman uhrille. Tuomio oli yksimielinen eikä siitä valitettu hovioikeuteen.