Sähköisissä palveluissamme on käyttökatko 15.10. klo 15–21. OmaJHL, omaYhdistys, koulutuksiin ilmoittautuminen ja jäseneksi liittyminen ovat pois käytöstä. Pahoittelemme aiheutuvaa haittaa!
Päiväkotien työvoimapula kasvaa – lapsen oikeudet eivät toteudu
Päiväkotien työvoimapula heikentää lasten turvallisuutta. Lapsen oikeuksien viikko muistuttaa siitä, että meidän aikuisten pitää huolehtia lapsista. Varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää tähtiammattilaisia ja työhyvinvointiin satsaamista.
Keneltäkään ei ole voinut mennä ohi, että varhaiskasvatus on pahasti kriisissä. Päiväkotien työvoimapula vaivaa erityisesti pääkaupunkiseutua.
Viikolla 46 (14.–20.11.) vietetään vuosittaista Lapsen oikeuksien viikkoa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Suomessa se tuli voimaan vuonna 1991. Sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus olla lapsia ja saada aikuisilta tukea sekä turvaa.
Nyt onkin ajankohtaista kysyä, että toteutuuko nämä lapsen oikeudet tämän päivän Suomessa? Vastaus: ei ainakaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Lapsen oikeuksien sopimukseen sitoutuneet valtiot takaavat, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat viranomaisten antamia määräyksiä. Tähän kuuluu myös päivähoito. Lasten huolenpitoon varhaiskasvatuksessa vaikuttavat mm. henkilöstön määrä ja heidän soveltuvuus tehtävään.
Päiväkotien työvoimapula ja henkilöstön joukkopako vaarantavat lapsen oikeuksia päivittäin. Ongelma kasvaa koko ajan. Lastenhoitajat ovat ylityöllistettyjä, he väsyvät ja menettävät työkykynsä. Opettajien aikaa kuluu valtavasti lakisääteisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin ja lasten vanhempien parissa työskentelyyn. Missä välissä he hoitavat lapsia? Miten vastataan lasten oikeuksiin erityisestä huolenpidosta, kun tähän komboon lisätään vielä epäpätevät sijaiset sekä henkilöstön normaalit poissaolot, joihin ei ylipäänsä löydy sijaisia?
Lapset = Suomen tulevaisuus
Turvallinen ympäristö, turvalliset ihmissuhteet ja omat turvallisuuden kokemukset luovat vahvan perustan hyvälle elämälle heti lapsuudesta alkaen. Lasten turvallisuuden tunnetta ovat murentaneet Suomessa viime vuosina erityisesti koronapandemia sekä Ukrainan sota. Lasten ja nuorten välinen väkivalta puhuttaa viikoittain ja nuoret itse ovat nostaneet esille huolensa kiusaamisesta sekä toiveensa mielenterveyden tukemisesta.
Parasta turvaa lapsille on se, että kasvuympäristö tukee lapsen hyvinvointia ja kasvua, eikä lapsen oikeuksia loukata. Lapselle hyvä kasvuympäristö tarkoittaa riittävää määrää aikuisia, turvallisia tiloja, lapsen ja perheen tarpeisiin sopivia palveluja. Varhaiskasvatuksella, koululla, nuorisotyöllä ja lastensuojelulla on tärkeä rooli lasten hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Blogi: Mitä pitää sattua ennen kuin varhaiskasvatuksen nykytilanteeseen puututaan?
Tiedossa oleviin päivähoidon ongelmiin on pakko puuttua ja löytää ratkaisuja, jotta lapsille voidaan taata hyvät lähtökohdat elämän alkutaipaleelle. Lapsiin kohdistuva työ pitäisi nähdä investointina tulevaisuuteen, ei kuluna. Kyllä joku hoitaa – nykypäivän lapset hoitavat meidät tulevaisuuden vanhukset sitten parinkymmenen vuoden päästä.
Päiväkoteihin tarvitaan tarpeeksi työntekijöitä
Varhaiskasvatuslaki pitää muuttaa toimivammaksi. Lapsen edun takaaviin päätöksiin ja toimenpiteisiin täytyy ryhtyä välittömästi. Ammattiliitto JHL on esittänyt useita ratkaisukeinoja päivähoidon kriisin selättämiseksi.
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen pitää vastata lapsiryhmien tarpeita. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun varhaiskasvatuksessa työskentelee rinnakkain riittävä määrä eri ammattilaisia. Varhaiskasvatusryhmässä tulisi opettajan lisäksi työskennellä sosionomi sekä tarpeeksi monta lastenhoitajaa ja avustajaa. Työntekijöiden kuormittumiseen tarvitaan myös kipeästi apua.
Tilanteen parantaminen tarkoittaa päätöksenteossa lisää arvokasta työtä tekeviä ammattilaisia, joustavia koulutusmahdollisuuksia, työhyvinvointiin satsaamista sekä osaavaa esihenkilötyötä.
Me JHL:ssä haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa lapset otetaan aidosti huomioon päätöksenteossa ja jossa jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja kasvuun. Lapsen oikeuksien sopimus on yhtä sitova kuin laki, sitä ei saa rikkoa. Myös valtion ja kuntien pitää noudattaa sitä.
