On brändinkirkastuksen aika – Liian moni yhdistää ammattiliitot pelkästään palkankorotuksiin
Yli kolmannes suomalaisista kokee, että heidän ymmärryksensä työmarkkinajärjestöjen toiminnasta on heikkoa. Esimerkiksi ammattiliittojen työ näyttäytyy monelle erityisesti palkkaneuvottelujen kautta. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että liitot sopivat myös monista työelämän ehdoista, kuten työttömyysturvasta, työajasta sekä perhevapaaehdoista. Ay-liikkeellä onkin siis imagotalkoiden paikka.
Ammattiliittojen rooli palkansaajien edunvalvonnassa koetaan Suomessa edelleen tärkeäksi. Peräti 69 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki, että ammattiliittoja tarvitaan huolehtimaan palkansaajien eduista.
Tämä tuli selkeästi esille JHL:n sekä eräiden muiden palkansaajajärjestöjen tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta.
Suomalaisten yleinen hyväksyntä osoittaa, että ammattiliittojen toivotaan olevan mukana sopimassa työehtosopimuksista myös jatkossa. Tämän mandaatin avulla liitot marssivat neuvottelupöytiin vahvana osapuolena.
Valtaosa vastanneista näkee ammattiliitot tärkeänä osana palkansaajien edunvalvontaa, kuten oheisesta kaaviosta tulee selkeästi esille
Kuvio 1: “Ammattiliittoja tarvitaan huolehtimaan palkansaajien eduista.”
Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen sekä työnantajajärjestöjen toiminta on myös varmistettu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimuksessa (nro 87) , joka Suomessakin takaa palkansaajien järjestäytymisoikeuden sekä ammattiliitoille lukuisa tärkeitä toimintaoikeuksia.
Vaikka ammattiyhdistysliike koetaan tärkeäksi, on sen hyvä kuunnella niin jäsentensä kuin ylipäänsä kansalaistenkin ajatuksia toiminnastaan. Tällä tavoin ammattiliitot voivat tarvittaessa uudistaa toimintaansa, ja pystyvät näyttämään tarpeellisuutensa, jotta myös niiden neuvottelemille sopimuksille ja työelämän ehdoille saadaan kansan tuki.
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimisen ja sovittelemisen avulla saatuihin lopputuloksiin. Nämä ovat kompromissi neuvotteluosapuolten – työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen – ehdotuksista. Palkansaajat luovat neuvotteluvoimaa ammattiliitoille. Tämä luo pohjaa sellaisille uusille työehtosopimuksille, joissa palkansaajien ääni ja toiveet kuuluvat entistä paremmin.
Suomessa järjestäytymisaste on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea, vaikka se onkin hieman heikentynyt viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 2019 peräti 67 prosenttia palkansaajista kuului ammattiliittoon. Korkea järjestäytymisaste takaa neuvotteluvoiman tilanteessa, jossa osapuolten mielipiteet eroavat.
Monelle mielikuvat JHL:n ja muiden ammattiliittojen neuvottelemista työehdoista liittyvät palkkojen sopimuskorotusprosentteihin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ammattiyhdistysliike on mukana myös neuvottelupöydissä, joissa päätetään tai tehdään suosituksia palkansaajien kannalta tärkeistä asioista. Esimerkiksi työttömyysturvasta, eläkejärjestelmästä, perhevapaista sekä työaikalainsäädännöstä.
Näiden lisäksi JHL:lla on monia muita tavoitteita työelämän parantamiseksi palkansaajien näkökulmasta. Otamme aktiivisesti kantaa muun muassa julkisten palvelujen rooliin, paikallisen sopimisen ehtoihin sekä osa-aikaisiin työsopimuksiin. Näiden teemojen kehittämseksii JHL kuuntelee aktiivisesti jäsentensä näkemyksiä sekä myös tarvitsee jäsentensä tuen.
Neuvottelupöydissä saadut tulokset heijastelevat jossain määrin osapuolten neuvotteluvoimaa. Mitä useampi henkilö kuuluu ammattiliittoon, sitä voimakkaampi mandaatti näillä on neuvotella palkansaajien kannalta hyviä sopimuksia.
Vaikka palkansaajien edunvalvonnan näkökulmasta ammattiliitot koetaan tärkeäksi, ei niiden tehtävistä ja neuvottelutuloksista välttämättä tiedetä kovinkaan paljoa.
Kansalaiset kokevat tietävänsä, miten työmarkkinajärjestöt neuvottelevat työehdoista sekä muista työmarkkinoihin liittyvistä kysymyksistä. Myös tämä selviää palkansaajajärjestöjen tilaamasta tutkimuksesta. Yli 63 % vastaajista koki tietävänsä hyvin tai melko hyvin, miten työmarkkinajärjestöt neuvottelevat asioista.
Kuvio 2: “Kuinka hyvin koet tietäväsi, miten ammattiliitot ja työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja sopivat palkoista, toimista ja muista työsuhteen ehdoista?”
Tutkimuksen haastattelujen perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että tietämys jää pintapuoliseksi. Valtaosalla vastaajista oli jonkinlainen kuva ammattiliittojen tekemästä työstä, mutta asian tarkempi kuvailu oli hankalaa.
Selkeää on kuitenkin se, että ammattiliittojen toiminta koetaan tärkeäksi osaksi palkansaajien edunvalvontaa, mikä luo liitoille vahvan neuvotteluvoiman. Kansalaisten tietämyksen lisääminen työmarkkinakysymyksistä ja neuvotteluista olisi hyvä keino edistää neuvottelukulttuuria myös tulevaisuudessa.