Parempi työelämä: Näin se tehdään

JHL tavoittelee reilua työelämä, jossa työntekijöillä on vahva mahdollisuus vaikuttaa työoloihinsa. Näillä keinoilla tavoitteessa onnistutaan.

JHL tahtoo parantaa työntekijöiden asemaa

Olemme täysillä mukana, kun Suomessa valmistellaan palkansaajien asemaan, ammatilliseen koulutukseen, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaympäristöön liittyviä uudistuksia. Parannamme jäsenistömme vaikuttamismahdollisuuksia työelämän kehittämisessä.

Kanneoikeus ammattiliitoille

Ammattiliton kanneoikeus parantaisi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja vahvistaisi heidän työsuhteisiinsa liittyviä oikeuksia. Kanneoikeuden avulla ammattiliitto voisi paremmin valvoa työehtojen noudattamista. Liitto voisi myös paremmin puuttua tapauksiin, joissa työpaikoilla rikotaan lakia.

Lue lisää ammattiliittojen kanneoikeudesta (pdf)

Takaisin alkuun

Paikallinen sopiminen tasavertaiseksi

JHL kannattaa paikallista sopimista, kun työnantaja on valmis avoimesti neuvottelemaan työehdoista ja neuvottelujen osapuolet luottavat toisiinsa. Silloin paikallisesta sopimisesta voi olla hyötyä sekä työntekijöille että työnantajalle.

Työsuhteen ehdoista voidaan neuvotella ja sopia paikallisesti, jos laki ja valtakunnalliset työehtosopimukset mahdollistavat sen. Yleensä valtakunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset sallivat paikallisen sopimisen. Paikallinen sopiminen voi perustua myös lainsäädäntöön, esimerkiksi työaika- ja vuosilomalakiin. Valtakunnallisen sopimuksen määräykset ovat voimassa, ellei asioista sovita paikallisesti toisin.

Lue lisää paikallisesta sopimisesta (pdf)

Takaisin alkuun

Tilaajavastuulaki tiukemmaksi

Tilaajavastuulakia on tiukennettava, jotta sen avulla voidaan paremmin valvoa työehtojen noudattamista. Lakia on tiukennettava niin, että työn tilaaja olisi vastuussa koko alihankintaketjusta.

Työn tilaajan on oltava viime kädessä vastuussa siitä, että alihankkijat noudattavat kaikkia heitä sitovia velvoitteita. Tilaaja vastaisi esimerkiksi siitä, että alihankkijan työntekijät saavat työehtosopimusten ja työsopimusten mukaisen palkan ja muut työehdot. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Tilaaja vastaisi myös siitä, että alihankkijat maksavat heille kuuluvat verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut.

Lue lisää tilaajavastuulaista (pdf)

Takaisin alkuun

Siivooja puhdistaa suihkuseinää punaisella, suurella lastalla.

Työehtosopimusten yleissitovuus pitää säilyttää

JHL kannattaa vahvasti työehtosopimusten yleissitovuutta. Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä.

Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa määrätään monet palvelussuhteen ehdot, esimerkiksi palkka, työaika ja mahdolliset lisät. Työnantajan pitää noudattaa yleissitovaa tesiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja alansa liittoon vai ei.

Lue lisää työehtosopimusten yleissitovuudesta (pdf)

Takaisin alkuun

Työntekijöiden päästävä yritysten hallintoon

Työntekijöiden on saatava edustajansa mukaan suurten yritysten hallituksiin. Yritysten pitää huolehtia siitä, että työntekijät pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Hallintoedustusta koskevaa lainsäädäntöä on muokattava, jotta yritykset eivät voisi väistellä laillisia velvoitteitaan.

Lain mukaan työntekijöiden pitää saada edustajansa suurten yritysten hallintoelimiin, esimerkiksi hallitukseen tai johtokuntaan. Tätä kutsutaan hallintoedustukseksi. Liian moni yritys jättää asian hoitamatta.

Lue lisää hallintoedustuksesta (pdf)

Takaisin alkuun

Julkisten palveluiden ulkoistamista hillittävä

JHL vastustaa julkisten palveluiden ulkoistamista. Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja ja työehtoja ja vie kuntalaisilta mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden laatuun.

Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja.

Kunnat ympäri Suomea ovat vuosien mittaan ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten tehtäväksi. Ulkoistamista perustellaan sillä, että sama työ saadaan tehtyä halvemmalla.

Lue lisää palveluiden ulkoistamisesta (pdf)

Takaisin alkuun

Valtaosa palveluista tuotettava kuntien omana työnä

Kuntien kannattaa tuottaa mahdollisimman suuri osa palveluistaan omien työntekijöidensä voimin. Osa palveluista voidaan hankkia yrityksiltä ja yhteisöltä.

Kun kunta tuottaa palvelut omana työnään, niitä voidaan helposti muokata asukkaiden toiveiden perusteella.

Lue lisää palveluiden tuottamisesta (pdf)

Takaisin alkuun

Hoitaja lukee vanhukselle lehteä sohvalla.

Kunnan on turvallisempaa ostaa palveluita omistamaltaan yhtiöltä kuin vapailta markkinoilta

Kunnan kannattaa ensisijaisesti tuottaa palvelut omana työnä. Toiseksi paras vaihtoehto on siirtää palvelut yhtiöön, jonka kunta omistaa itse. Tätä kutsutaan yhtiöittämiseksi.

Yhtiöittämisellä tarkoitetaan sitä, että kunta perustaa osakeyhtiön, joka vastaa jostain kaupungin palvelusta. Yhtiöittäminen on henkilökunnalle ja kuntien asukkaille parempi vaihtoehto kuin palveluiden ulkoistaminen vapaille markkinoille.

Lue lisää yhtiöittämisestä (pdf)

Takaisin alkuun

Alipalkkaus rangaistavaksi

Liian pienen palkan maksaminen on krimanalisoitava. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi säätämällä rikoslakiin erillinen, palkkarikosta koskeva pykälä. Alipalkkauksesta pitää voida määrätä myös yhteisösakko.

Suomen laki ei tunne minimipalkkaa, vaan vähimmäispalkat määräytyvät työehtosopimusten kautta. Alipalkkaus tarkoittaa sitä, että työstä maksetaan vähemmän kuin alan vähimmäispalkka on.

Lue lisää alipalkkauksen kriminalisoinnista (pdf)

Takaisin alkuun

Nollatuntisopimukset ja vastentahtoiset osa-aikaisuudet kuriin

Vaihtelevan työajan eli niin kutsuttujen nollasopimusten käyttöä pitää kiristää. Vaihtelevaa työaikaa saa käyttää ainoastaan silloin, kun työvoiman tarve todella vaihtelee. Jos työnantajat jatkavat nollasopimusten väärinkäyttöä, on vakavasti harkittava niistä luopumista.

Vaihtelevan työajan sopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työaika vaihtelee. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että töitä on esimerkiksi 5–40 tuntia viikossa. Työntekijä voi myös sopia, että hän tulee töihin vain silloin, kun työnantaja erikseen kutsuu. Vaihtelevan työajan sopimuksia kutsutaan usein nollatuntisopimuksiksi.

Lue lisää nollatuntisopimuksista (pdf)

Takaisin alkuun

Laittomat määräaikaiset työsopimukset kuriin

Työnantaja ei saa tehdä toistuvasti määräaikaisia sopimuksia, kun työvoimaa tarvitaan pysyvästi. Perusteettomat määräaikaisuudet on kielletty työntekijöiden, virkamiesten ja viranhaltijoiden työ- ja virkasuhteissa.

JHL:n sopimusaloilla tehdään hyvin paljon määräaikaisia työsopimuksia.

JHL:n sopimusaloilla tehdään hyvin paljon määräaikaisia työsopimuksia. Valtiolla lähes neljännes (24%) ja kunnissa yli viidennes (22%) työ- ja virkasuhteista oli määräaikaisia vuonna 2019. Yksityisellä sektorilla määräaikaisia oli vain 13 prosenttia.

Lue lisää laittomista määräaikaisuuksista (pdf)

Takaisin alkuun

Työsuhteen ehtojen tulkintaetuoikeus myös työntekijöille

Jos työntekijöillä ja työnantajalla tulee kinaa työsuhteen ehdoista, on tulkintaetuoikeus annettava tietyissä tilanteissa työntekijöille.

Tällä hetkellä tulkintaetuoikeus on vain työnantajalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kiistoja tulkitaan työnantajan näkemyksen mukaan, kunnes asiasta saadaan sovinto tai tuomioistuimen ratkaisu. Työntekijän pitää siis viedä asia oikeuteen, jotta hänen tulkintansa asiasta tulisi voimaan.

Esimerkiksi Ruotsissa on voimassa niin kutsuttu myötämääräämisoikeus. Se tarkoittaa , että riitatilanteissa asiaa tulkitaan työntekijän edun mukaan siihen saakka, kunnes riidan käsittely on saatu tuomioistuimessa päätökseen.

Myötämääräämisoikeus estäisi perusteettomia irtisanomisia, kun työnantajalla olisi intressi ratkaista kiistat ilman asioiden riitauttamista. Ruotsissa laki myötämääräämisoikeudesta on vahvistanut työntekijöiden roolia yritysten päätöksenteossa.

Lue lisää tulkintaetuoikeudesta (pdf)

Takaisin alkuun

Irtisanomissuoja ja -järjestys vahvemmaksi

Työnantajien on kannettava suurempi vastuu työntekijöistä, jotka he irtisanovat tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Käytännössä työnantajan pitäisi maksaa työntekijöille erorahaa tai huolehtia muutosturvasta huomattavasti nykyistä paremmin.

Irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä on Suomessa helppoa. Tämä selviää OECD:n vertailuista, joissa on tutkittu eri maiden irtisanomissäännöksiä

Yle: Marin on oikeassa, asiantuntijoiden mukaan joukkoirtisanominen on Suomessa monia maita helpompaa – tiukennukset tosin voisivat karkottaa investoinnit ja uudet työpaikat

Lue lisää irtisanomissuojasta (pdf)

Takaisin alkuun