Siirry sisältöön

E2 Tutkimus, JHL, PAM, Pro, Paperiliitto ja Teollisuuden Palkansaajat julkistivat tutkimuksen: Työelämässä ei ymmärretä riittävästi sukupolvien vahvuuksia

Työ on tärkeää sekä nuorille että keski-ikäisille. Molemmat ikäryhmät kokevat kuitenkin, ettei työelämässä hyödynnetä riittävästi sukupolvien vahvuuksia, eivätkä nuoret ja keski-ikäiset ymmärrä tarpeeksi toisiaan. Suomalaiset arvostavat sopimisen käytäntöjä, mutta järjestelmään kaivataan uudistuksia.

”Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä” -raportissa vertaillaan nuorten ja keski-ikäisten näkemyksiä ja tarkastellaan sukupolvien välistä suhdetta.

Tutkimuksen on tehnyt E2 Tutkimus. Hankekumppaneita ovat Teollisuuden palkansaajat sekä ammattiliitot JHL, PAM, Pro ja Paperiliitto. Tutkimus pohjautuu kysely- ja haastatteluaineistoihin.

Työ on tärkeää myös nuorille, mutta sukupolvet eivät ymmärrä riittävästi toisiaan

Työelämän keskeiset kysymykset yhdistävät nuoria ja keski-ikäisiä. Molemmat pitävät ansiotyötä tärkeänä. Yli puolet suomalaisista (54 %) kokee työnsä useimmiten innostavaksi ja palkitsevaksi. Työstään innostuneita on yhtä paljon nuorissa ja keski-ikäisissä.

Haastatteluissa nuoret ja keski-ikäiset kertoivat kuitenkin, että eri ikäisten yhteistyössä on parannettavaa. Eri sukupolvien vahvuuksia pitäisi hyödyntää paremmin ja vähentää ikäryhmien välistä kilpailua.

– Vanhemmilla on työuralla kertynyttä tietotaitoa ja nuorilla luontaista kykyä oppia nopeasti. Molemmista on hyötyä esimerkiksi yhteisessä ideoinnissa ja ongelmanratkaisussa, sanoo ohjelmajohtaja Jenni Simonen E2 Tutkimuksesta.

Keski-ikäiset ovat selvästi huolissaan ikäsyrjinnästä ja asemastaan työmarkkinoilla. Tutkimukseen haastateltu keski-ikäinen vähemmän koulutettu nainen arvioi: ”Mitä käy, jos 50+ ikäsenä vielä joutuis lähtemään pois työstään, niin mitä sitä löytäis enää sitte?”

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa sukupolvien yhteistyötä:

– Työpaikoilla pitäisi nähdä paremmin sekä nuorten että varttuneiden osaaminen ja jakaa työtä kunkin voimavarat ja elämäntilanne huomioiden.

Lähes puolet suomalaisista pelkää kuormittuvansa työssä liikaa, nuoret miettivät eläkkeitä

Sekä nuoret että keski-ikäiset ovat ahdistuneita siitä, ettei huolelliseen työntekoon ole aikaa. Lähes puolet suomalaisista (44 %) kokee työn niin vaativaksi ja kiireiseksi, että pelkää kuormittuvansa liikaa. Naiset (52 %) kokevat kuormitusta miehiä (38 %) useammin.

Tutkimus nostaa esiin nuoria koskevia heikkoja signaaleja. Haastatteluissa osa nuorista toivoi voivansa irrottautua työelämän ”oravanpyörästä” ennen virallista eläkeikää.

Osa nuorista on huolissaan eläketurvasta. Haastatteluissa he kertoivat etsivänsä yksilöllisiä säästämis- ja sijoitusratkaisuja, joilla turvata vanhuutta jo työuran aikana. Tieto havahduttaa pohtimaan, onko nuorten luottamus hyvinvointiyhteiskunnan kykyyn turvata tulevaisuus horjumassa.

– On hälyttävää, että nuoretkin kokevat kovaa kuormitusta samaan aikaan, kun heidän odotetaan jatkavan työelämässä pitkään ja kantavan vastuuta väestön ikääntyessä. Jatkuvaan kiireeseen pitää havahtua, sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.

Teknologinen kehitys innostaa, työelämän eriarvoistuminen pelottaa

Yli puolet (61 %) suomalaisista uskoo työelämän hyötyvän lähitulevaisuuden teknologisesta kehityksestä. Pieni vähemmistö (9 %) ajattelee päinvastoin.

Kehitykseen liitetään haastatteluissa kuitenkin riskejä siitä, että työpaikat vähenevät ja ammattialat eriytyvät menestyviin ja taantuviin. Nuoria ja erityisesti keski-ikäisiä huolestuttaa myös kehityksen nopeus. Suomalaiset eivät siis suhtaudu teknologiseen kehitykseen varauksetta.

Ammattiliittoja tuetaan, mutta uudistuksia vaaditaan

Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista (69 %) pitää ammattiyhdistysliikettä tarpeellisena. Naisten (78 %) keskuudessa myönteinen suhtautuminen on yleisempää kuin miesten (61 %).

Haastatteluissa sekä nuoret että keski-ikäiset kannustivat ammattiliittoja uudistumaan. Tutkimukseen haastateltu keski-ikäinen, korkeasti koulutettu mies arvioi: ”Niiden pitäis [tulla] 2000-luvulle tai 2030-luvulle ja tähän työn muutokseen, mä en oikeestaan enää nää tarvetta tämmöisille isoille liitoille.”

Puolet (49 %) suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koronakriisi on osoittanut ammattiliittojen tärkeyden työttömyysturvan takaajina. Naiset erottuvat tässäkin miehiä ay-myönteisempinä.

– Selkeä enemmistö suomalaisista pitää ammattiliittoja tarpeellisina ja erityisesti tukea tulee naisilta. Tutkimus osoittaa, että uudistuksia kaivataan ja viesti siitä on syytä ottaa tosissaan, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Sopimista kannatetaan, tietoa kaivataan

Puolet suomalaisista (53 %) pitää työmarkkinajärjestöjen käymiä työehtosopimusneuvotteluita parhaana tapana huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla. Alle viidennes (16 %) on toista mieltä. Sopimista pidetään Suomeen sopivana käytäntönä. Nuori korkeasti koulutettu nainen arvioi haastattelussa: ”Kyl se mun mielestä on tarpeellinen, et kuunnellaan molempia osapuolia ja paljon.”

Kyselyn perusteella noin puolet suomalaisista (47 %) arvioi tuntevansa melko hyvin sopimisen perusteita ja kuudennes (17 %) arvioi tuntevansa niitä erittäin hyvin. Haastattelut paljastivat kuitenkin selkeää epävarmuutta tietämyksessä.

Erityisesti nuoret arvioivat, että heidän ikäpolvensa tietää vain vähän ammattiliitoista ja sopimisesta työmarkkinoilla. Kysely osoittaa, että arvioitu tietotaso on heikointa nuorten keskuudessa. Nuori korkeasti koulutettu mies sanoi haastattelussa: ”No mun mielestä tämän asian käsittelyä laiminlyötiin tosi paljon jo ihan yhteiskuntaopin tunneilla silloin 9-luokalla.”

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi tutkimustuloksia näin:

– Työmarkkina-asioiden ja ay-liikkeen heikko tuntemus tarkoittaa, että asioihin vaikuttaminen on vaikeaa. Erityisesti huolettaa nuorten vähäinen tietämys. Jos tietoa ei ole, nuoria voidaan kohdella huonosti ja heidän näkemyksensä voivat jäädä huomiotta sekä työpaikoilla että ammattiliittojen päätöksenteossa.

Tietoa tutkimuksesta

Työn sukupolvet -raportti perustuu kahteen aineistoon: kyselyyn, johon vastasi 4254 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä, aineisto kerätty internetpaneelilla 10.-17.6.2020) sekä nuorten (25–29-vuotiaat) ja keski-ikäisten (50–55-vuotiaat) ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui yhteensä 47 henkilöä. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2020.

Tutkimuksen ovat tehneet ohjelmajohtaja, VTT Jenni Simonen sekä tutkimuskoordinaattori, YTM Aino Heikkilä ja tutkija, VTT Jussi Westinen E2 Tutkimuksesta.

Tutkimuksen rahoittamiseen ovat osallistuneet Teollisuuden palkansaajat sekä ammattiliitot JHL, PAM, Pro ja Paperiliitto.

Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä julkistetaan 14.4.2021 klo 10–11, Teams-sovelluksessa. Osallistumislinkki: https://bit.ly/31zxWty
Tutkimus on osa Sukupolvien huolet ja voimat -hankekokonaisuutta, jossa toteutetaan kolme tutkimusta nuorten ja keski-ikäisten ajattelusta. Työelämänäkemysten lisäksi tutkitaan luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin ja näkemyksiä hyvästä elämästä.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Jenni Simonen
VTT, ohjelmajohtaja
E2 Tutkimus
050 3465021
jenni.simonen@e2.fi

Jussi Westinen
VTT, tutkija
E2 Tutkimus
040 833 5799
jussi.westinen@e2.fi

Lisätietoa Sukupolvien huolet ja voimat -hankekokonaisuudesta (v. 2020–22):

Merja Jutila Roon
Pääsihteeri
Teollisuuden palkansaajat ry.
050 325 4427
merja.jutila-roon@tpry.fi

Karina Jutila
YTT, johtaja
E2 Tutkimus
050 5515 361
karina.jutila@e2.fi