Energia-alan neuvotteluissa selkiytetään työehtosopimusten tulkitsemista
Energia-alan työehtosopimusten tulkitseminen on tuottanut haasteita, mikä johtuu kahden sopimuksen aiemmasta yhdistämisestä. Päänvaivaa on tuottanut mm. se, että vanhimmat kirjaukset on tehty ainoastaan vuoden 2007 sopimukseen. Energia-alalla toivotaankin, että kaikki sopimustekstit kirjataan työn alla olevaan uuteen työehtosopimukseen.
Energia-alan työehtosopimusneuvottelut ovat käynnistyneet. Energia-alalla on kaksi merkittävää sopimusta JHL:lle: Energia-alan työntekijöiden ja Energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimus. Neuvotteluista arvellaan tulevan vaikeat liittyen palkankorotuksiin, sopimuksen kestoon, kiky-sopimukseen sekä työehtosopimuksen tekstimuutoksiin.
Tekstimuutostarpeet osin johtuvat vuonna 2010 Energia-alan työntekijöiden kahden työehtosopimusten yhdistämisestä. Ongelmaksi on muodostunut, nykyinen työehtosopimus, jonka tulkinta on ongelmallista. Yhden työehtosopimuksen kansiin on kirjattu kahdenlaisia määräyksiä, riippuen siitä, mitä työehtosopimusta on ennen vuotta 2010 noudatettu. Tämä on työllistänyt alan pääluottamusmiehiä aivan turhaan. Mielestäni on myös työnantajan etu, että erilaiset määreet saataisiin sovituksi neuvottelupöydässä eikä riitauttamalla niitä. Tämä tarjoaisi myös mahdollisuuden edistää työhyvinvointia, josta nykyään paljon keskustellaan.
Toinen tekstimuutostarve on työehtosopimusmääräyksistä aiheutuneet puhtaat erimielisyydet tes-tulkinnoista. Olisi oikeus ja kohtuus, että työehtosopimusmääreitä selkeytettäisiin neuvottelupöydässä, eikä riitauttamalla niitä. Karrikoiden voidaan sanoa, että riitautukset ovat alkaneet ennen kuin painomuste on ehtinyt kuivua uudessa työehtosopimuksessa. Nykyiseen työehtosopimukseen on jäänyt sellaisia kirjauksia, jotka kumpikin osapuoli – työntekijät ja työnantajat – käsittävät tai haluavat käsittää väärin. Tämä aiheuttaa ”turhia” erimielisyyksiä. Mielestäni nämä asiat kuuluvat neuvottelupöytään, neuvottelijoiden ratkaistavaksi.
Kolmas tekstimuutostarve on alan työehtosopimuksessa olevat paineet parantaa ja kehittää työehtosopimusta työntekijöille mieluisempaan suuntaan. Näitä muutosesityksiä on useita kymmeniä. Energia-alan Yhteisjärjestö JHL ry on ollut suurena apuna sopimustoimitsijoille työehtosopimuksen muutosesityksissä.
Energia-alan yhteisjärjestö JHL ry käsittää koko maan Hangosta Utsjoelle ja koostuu alan ja työehtosopimuksen ydinosaajista eli energia-alan JHL pääluottamusmiehistä.
Sähköliiton kanssa olemme koordinoineet sopimustavoitteita sekä mahdolliseen työtaisteluun jouduttaessa useita vaihtoehtoja työtaistelusta. Toivottavasti työehtosopimus asiat kuitenkin selviävät neuvottelemalla.
JHL seuraa tarkasti myös ammattiliittoja, joiden sopimukset irtisanoutuvat aiemmin tänä vuonna. Teollisuusliittojen sopimat palkankorotukset sekä sopimuskausien pituudet näyttävät linjaa muille myöhemmin neuvottelunsa aloittaville liitoille. Olemme kuitenkin liittokierroksella, jossa jokainen ammattiliitto neuvottelee työehtosopimuksen yhteistyökumppaneidensa kanssa niin työehdoista kuin palkankorotuksesta. Ostovoima on turvattava palkansaajilta, se ei tapahdu muuten kuin palkankorotuksin. Työnantajien puolelta on tullut työntekijäpuolelle uhkailua liittyen paikallisten sopimusten irtisanomiseen. Mikäli työntekijäpuoli irtisanoo paikalliset sopimukset, on työnantaja uhkaillut vievänsä tästä hyvästä paikallisneuvottelut ns. ”perälautaan” (katso termin selitys täältä). Tällainen toiminta ei ole omiaan edistämään sopimusyhteiskuntaa ja neuvottelukulttuuria.
Valitettavasti, jotkut tahot ovat syytelleet työntekijäliittoja työtaistelu-uhan lietsonnasta ja työtaisteluista, Suomen kilpailukyvyn romuttamisesta sekä yritysten voittojen pienentämisestä. On kuitenkin muistettava, että ostovoiman kehitys on viimevuosina ollut negatiivinen julkisilla aloilla, eikä yksityisillä aloillakaan kehitys ole ollut kuin hieman parempaa. Työntekijät ovat osallistuneet kilpailukyvyn tukemiseen mielestäni aivan tarpeeksi. Työntekijöillä on oikeus ja toisinaan myös velvollisuus työehtosopimuksen ollessa ”sopimuksettomassa” tilassa pyrkiä parantamaan työehtojaan vaikkapa laillisella työtaistelulla. Työtaistelu on kuitenkin viimeisin vaihtoehto työehtosopimuksen aikaansaamiseksi.
Työtaisteluista puhuttaessa, keskustellaan usein, kuinka paljon työntekijöiden toimeenpanema työtaistelu aiheuttaa rahallisia menetyksiä yhteiskunnalle ja yrityksille.
Asian voisi kääntää toisinpäin. Tätä näkökulmaa harvoin julkisuudessa näkee kirjoitettavan, omien työehtojen parantaminen laillisesti työtaistelulla on perustuslaillinen oikeus ja ajallisesti lyhyt aika. Työnantaja voi kuitenkin aiheuttaa yksilölle ja yhteiskunnalle tappiota lomauttamalla tai irtisanomalla pienenkin taloudellisen notkahduksen sattuessa vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin seikkoihin.
Mitä mieltä olette, aiheuttaako tällainen toiminta yksilölle ja yhteiskunnalle tappioita ja kuka valikoituu noiden vahinkojen maksajaksi?
Näin lopuksi sanoisin, työehtosopimus varmasti saadaan neuvoteltua. Ajankohta milloin neuvottelutulos annetaan osapuolten hallintojen ratkaistavaksi, on vielä tässä vaiheessa arvailujen varassa.
Tietoa energia-alan työehtosopimusneuvotteluista
JHL:n neuvottelemat työehtosopimukset ja neuvotteluosapuolet:
Energia-alan työntekijöiden työehtosopimus
- Työntekijäpuolen edustajat: JHL ja Sähköliitto
- Työnantajapuolen edustajat: Energiateollisuus ry ja Palvelualojen työnantajat Palta
Energia-alan toimihenkilöiden työehtosopimus
- Työntekijäpuolen edustajat: JHL, Ammattiliitto Pro ja Suomen Konepäällystöliitto SKL ry
- Työnantajapuolen edustajat: Energiateollisuus ry ja Palvelualojen työnantajat Palta
- JHL, Tekniikka ja terveys KTN ry ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry ovat liittyneet toimihenkilöiden työehtosopimukseen liityntäpöytäkirjalla.
Molemmat sopimukset päättyvät 31.1.2018.
Sopimusten piirissä on kaikkiaan noin 9 000 henkilöä, joista JHL:n jäseniä lähes 3 500.
Lue lisää JHL:n sopimusneuvotteluista:
JHL:n sopimusneuvottelut 2017-2018
JHL:n neuvottelutavoitteet
Videoita Youtubessa JHL:n sopimustavoitteista
