Neuvottelutermit

Syksyn ja talven aikana JHL neuvottelee monista työehtosopimuksista, kun liittokierros pääsee vauhtiin. Liitto puolustaa jäsentensä etuja ja hakee neuvotteluissa myös palkankorotuksia, mutta mitä tarkoittavatkaan neuvottelujen aikana viljellyt termit yleissitovuus, paikallinen sopiminen tai perälauta?

Sanaston lähteenä on käytetty monien työmarkkinoilla toimivien järjestöjen verkkosivuja. Lähteenä on käytetty muun muassa SAK:n julkaisemaa Työelämäsanastoa, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tuottamaa Työmarkkina-avainta, työsuojeluhallinnon verkkopalvelua ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin wiki-sivustoa. Työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän toiminnasta löydät paljon lisää tietoa myös JHL:n sivuilta.

Akava

Akava on yksi Suomen kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä. Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö.

Allekirjoittajajärjestöt

Järjestöt, jotka allekirjoittavat neuvottelujen jälkeen työehtosopimuksen. Yksityisen sektorin neuvotteluissa puhutaan allekirjoittajajärjestöistä.  Esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa allekirjoittajajärjestöjä ovat Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestö.

Katso myös pääsopijajärjestöt.

Ammattiliitto

Ammattiliitot valvovat jäsentensä etuja työpaikoilla ensisijassa luottamushenkilöiden kautta. Ammattiliitolla on myös tärkeä asema työmarkkinaneuvotteluissa, sillä ammattiliitot solmivat alan työnantajaliiton kanssa työ- ja virkaehtosopimuksia, joissa sovitaan alan palkoista ja muista työehdoista.

Avaintyönantajat Avainta ry

Avaintyönantaja Avainta ry on valtakunnallinen yksityisen sektorin työnantajien edunvalvontajärjestö. Avainta ry:n jäseninä on monen alan yrityksiä.

Avaintyönantajat Avainta ry on valtakunnallinen ja monitoimialainen yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontajärjestö

Bulevardi

Valtakunnansovittelijan toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa Bulevardilla. Valtakunnansovittelija sovittelee ammatti- ja työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja.

Edunvalvonta

Ammattiyhdistysliike hankkii jäsenilleen työelämässä turvaa ja etuja, jotta ihmiset eivät jäisi yksin ja oman onnensa nojaan esimerkiksi silloin, kun heitä kohtaa sairaus tai työttömyys. Tämä työ on edunvalvontaa. Myös eläke-etujen puolustaminen on edunvalvontaa. Ay-liikkeen edunvalvontatyön tuloksia ovat esimerkiksi palkankorotukset, vuosilomat, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat ja työeläke. Ammattiliitot valvovat etuja myös työpaikoilla, missä liiton jäsenet ja luottamusmies yhdessä parantavat työsuhteen ehtoja.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on yksi Suomen neljästä työnantajien keskusjärjestöstä. EK edustaan yksityisiä työnantajia.

Eurolinja

Eurolinja tarkoittaa sitä, että palkankorotuksista sovitaan euromääräisesti. Kaikki palkansaajat saavat siis euro- tai senttimääräisen korotuksen palkkoihinsa.

Katso myös prosenttilinja ja sekalinja.

Indeksi

Indeksi on tilastollinen suhdeluku. Se ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen tai hintojen muutosta jostakin ajankohdasta toiseen.

Järjestelyerä, järjestelyvaraerä, järjestelyvara, liittoerä, virastoerä

Järjestelyerällä tarkoitetaan kohdennettua palkankorotuserää, jonka jakemisesta sovitaan esimerkiksi liitto- tai yrityskohtaisesti. Järjestelyerästä käytetään myös nimityksiä järjestelyvaraerä, järjestelyvara ja liittoerä. Järjestelyerä eroaa yleiskorotuksesta niin, että järjestelyerää ei lähtökohtaisesti makseta kaikille.

Katso myös kuoppakorotus, matalapalkkaerä, paikallinen erä ja virastoerä ja yleiskorotus.

Keskitetty ratkaisu

Keskitetty ratkaisu on sopimus, jonka tekevät työmarkkinakeskusjärjestöt, esimerkiksi SAK ja EK. Vuonna 2017 käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa EK ei enää tee keskitettyjä ratkaisuja.

Kirkon työ- ja virkaehtosopimus KirVESTES

Kirkon työntekijöiden ja virkasuhteessa kirkkoon olevien työntekijöiden palkoista ja työsuhteen ehdoista on neuvoteltu Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus KirVESTES.

JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty muodostavat Kirkon alan unionin, joka on yksi kirkon pääsopijajärjestöistä. Muita pääsopijajärjestöjä kirkon alalla ovat julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Kirkon alojen ammattijärjestö Kirkon alat ry. Työnantajia edustaa Kirkon työmarkkinalaitos.

Kirkon työmarkkinalaitos

Kirkon työmarkkinalaitos on yksi Suomen neljästä työnantajien keskusjärjestöstä.

Kolmikanta

Kolmikanta on asioiden sopimista ja yhteistyötä niin, että neuvotteluihin osallistuvat työnantajajärjestöt, palkansaajajärjestöt ja maan hallitus.  Kolmikantainen yhteistyö on Kansainvälisen työjärjestö ILOn pääperiaate työelämän kehittämisessä. Myös Euroopan unioni on omaksunut kolmikantaperiaatteen työmarkkinoiden kehittämisessä. Suomi on noudattanut kolmikantaisuutta usean vuosikymmenen ajan, mutta työnantajien keskusjärjestö Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on ilmoittanut, että se ei enää tee keskitettyjä ratkaisuja.

KT Kuntatyönantajat

Kuntien ja kuntayhtymien työnantajia edustaa työnantajajärjestö KT Kuntatyönantajat. KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, ja se edustaa kuntatyönantajia kolmikantayhteistyössä ja valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa. KT neuvottelee kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus eli KVTES on työehtosopimus, jota sovelletaan pääsääntöisesti kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin. Sopimuksen osapuolina ovat työnantajia edustava KT Kuntatyönantajat ja kolme niin kutsuttua

Kunta-alan unioni

Kunta-alan unionin muodostavat yhdessä ammattiliitot JHL ja JYTY. Unioni on yksi kunta-alan pääsopijajärjestöistä, jotka neuvottelevat alan työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä KT Kuntatyönantajien kanssa.

Katso myös kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES, kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus sekä pääsopijajärjestöt.

Kuoppakorotus

Yleisestä ansiokehityksestä jälkeen jääneille aloille, ammattiryhmille tai työntekijöille sovittu palkankorotus, joka on korkeampi kuin muilla aloilla. Esimerkiksi matalapalkkaerä.

Kustannusvaikutus

Työehtosopimuksen kustannusvaikutus tarkoittaa sopimuksen palkankorotusten ja laadullisten parannusten todellisia kustannuksia työnantajalle. Palkankorotusten lisäksi laadulliset vaikutukset monesti tuottavat työnantajalle kustannuksia.

Liittokierros, liittokohtainen sopiminen

Liittokierrosta käytetään puhuttaessa liittokohtaisesta sopimisesta. Liittokohtainen sopiminen on työehtosopimuksesta neuvottelemista ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä. Tällöin keskusjärjestöt kuten SAK eivät osallistu neuvotteluihin. Vuonna 2017 tes-neuvottelut käydään liittokierroksella.

Matalapalkkaerä, mapa

Matalapalkkaerä on palkankorotuserä, joka määräytyy alan matalapalkkaisuuden perusteella. Erän tarkoituksena on korottaa matalapalkkaisten alojen ansioita suhteellisesti enemmän kuin muiden alojen ansioita.

Matalapalkkaerästä käytetään myös lyhennystä mapa.

Myötätuntolakko, tukilakko

Tukilakko eli myötätuntolakko on lakko, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakkoilevia työntekijöitä kohtaan. Myötätuntolakot ovat sallittuja silloinkin, kun työehtosopimus on voimassa

Naispalkkaerä, napa

Naispalkkaerä on palkankorotuksiin varattu erä, jonka tarkoituksena on tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Naispalkkaerästä käytetään myös lyhennettä napa.

Neuvottelutulos

Neuvotteliljoiden saavuttama yksimielisyys uuden työ- tai virkaehtosopimuksen sisällöstä. Neuvottelutuloksen muuttuminen sopimukseksi vaatii hyväksynnän osapuolten hallinnoilta.

Normaalisitova työehtosopimus

Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittava niitä osapuolia, jotka ovat allekirjoittaneet työehtosopimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yrityksiä sekä työnantaja- ja työntekijäliittoja. Normaalisitovat työehtosopimukset koskevat myös sopimuksessa mukana olevien liittojen alayhdistyksiä sekä yhdistysten työnantaja- ja työntekijäjäseniä.

Normaalisitova työehtosopimus voi muuttua yleissitovaksi työehtosopimukseksi, jos järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on riittävän suuri osa alan työntekijöistä.

Paikallinen erä

Paikallinen erä on palkankorotus, jonka jakamisesta sovitaan yrityskohtaisesti eli paikallisesti. Paikallinen erä eroaa yleiskorotuksesta niin, että korotusta ei välttämättä makseta kaikille.

Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen on sopimista yritys- tai työpaikkatasolla sekä virastoissa ja laitoksissa. Esimerkiksi työajoista ja osasta palkankorotuksia voidaan sopia paikallisesti työ- tai virkaehtosopimuksen antamissa puitteissa. Paikallisesti voidaan sopia asioista myös työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, jos se on lain ja työehtosopimuksen mukaan mahdollista. Työehtosopimuksissa voidaan myös määrätä, mistä asioista ei voida sopia paikallisesti.

Onnistunut paikallinen sopiminen perustuu aina vapaaehtoisiin sopimuksiin, joista on neuvoteltu. Työntekijöiden edustajana paikallisesta sopimisesta neuvottelee monesti luottamusmies. JHL:n mielestä paikallisessa sopimisessa on tärkeää, että myös työntekijät ja heitä edustavat liitot saavat riittävästi tietoa esimerkiksi yritystä koskevista asioista. Lisäksi työntekijäpuolella ja esimerkiksi luottamusmiehillä pitää olla riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluihin.

Palkansaajakeskusjärjestöt

Suomessa on kolme palkansaajakeskusjärjestöä. Keskusjärjestöjen jäseniä ovat ammattiliitot, joita Suomessa on kymmenittäin. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava. JHL on SAK:n jäsenliitto.

Palkkaliukuma

Palkkaliukuma on sopimuskauden aikan syntynyt ansioiden nousun ja työehtosopimuksissa sovittujen palkankorotusten välinen erotus.

Katso myös ansiokehitystakuu.

Palkkaperintö

Palkkaperintö on laskennassa käytettävä suure. Palkkaperintö kertoo, kuinka paljon palkkojen nousu vuoden aikana korottaa palkkaa seuraavana vuonna.

Palvelualojen työnantajat Palta ry

Palvelualojen työnantajat Palta on palveluyritysten ja yhteisöjen edunvalvontajärjestö ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto. Paltan jäseninä on osakeyhtiöitä, liikelaitoksia sekä erillisen yhteistoimintasopimuksen perusteella valtiovarainministeriö. Paltan sopimuskenttä koostuu mm. monista talokohtaisista työehtosopimuksista, joissa pääsääntöisesti pohjana on PALTA:n yleinen työehtosopimus.  Paltan sopimusaloissa on myös joitakin  alakohtaisia työehtosopimuksia.  Paltan kanssa käytävissä neuvotteluissa työntekijöitä edustavat mm. JHL, Pardia ja YTN. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa näiden lisäksi työntekijöitä edustavat mm. Ammattiliitto Pro ja JYTY.

Perälauta

Perälauta tarkoittaa työehtosopimuksen määräystä, jossa säädetään miten menetellään, ellei paikallisesti ole sovittu toisin. Jos jossain asiassa ei päästä työpaikalla yksimielisyyteen, noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä eli niin kutsuttua perälautaa. Työpaikalla voidaan esimerkiksi sopia, että palkankorotusten paikallisesta järjestelyvaraerästä neuvotellaan. Mikäli osapuolet eivät pääse sopuun palkankorotusten jaosta, perälauta voi määrätä, että erä jaetaan tasan kaikille.

Prosenttilinja

Kun kaikilla palkansaajille sovitaan suhteellisesti eli prosentuaalisesti yhtä suuret palkankorotukset, on kyse prosenttilinjasta.

Katso myös eurolinja ja sekalinja.

Pääsopijajärjestöt

Järjestöt, jotka ovat sopimassa valtakunnallisista virka- ja työehtosopimuksista julkisella puolella eli valtion, kuntien ja kirkon aloilla.

Kunta-alalla pääsopijajärjestöjä ovat Kunta-alan unioni, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ja julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. JHL on osa kunta-alan unionia. Neuvotteluosapuolet on määritelty niin kutsutussa pääsopimuksessa, jonka kunnallinen työmarkkinalaitos teki järjestöjen kanssa vuonna 2007. Sopimus päättyi vuonna 2008, mutta sen määräyksiä on noudatettu senkin jälkeen. Työnantajia eli kuntia ja kuntayhtymiä edustaa KT Kuntatyönantajat.

Valtion virka- ja työehtosopimuksissa pääsopijajärjestöjä ovat JHL:n lisäksi julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja palkansaajajärjestö Pardia.

JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty muodostavat Kirkon alan unionin, joka on yksi kirkon pääsopijajärjestöistä. Muita pääsopijajärjestöjä kirkon alalla ovat julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Kirkon alojen ammattijärjestö Kirkon alat ry. Työnantajia edustaa Kirkon työmarkkinalaitos.

Sekalinja

Palkankorotusratkaisussa sovitaan korotuksiksi x senttiä mutta kuitenkin vähintään y prosenttia.

Sekalinja suosii matalapalkkaisia. Palkankorotukset maksetaan yleensä alemmissa palkoissa euromääräisinä ja ylemmissä palkoissa prosenttimääräisinä.

Sopimukseton tila

Kun vanhan työ- tai virkaehtosopimuksen voimassaoloaika päättyy, alkaa sopimukseton tila. Vanhojen sopimusten työ- tai virkaehtoja noudetataan edelleen. Sopimuksettoman tilan aikana ei ole esimerkiksi työrauhavelvoitetta eli silloin järjestettävät työtaistelut ovat laillisia.

STTK

STTK on yksi Suomen kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä. STTK on toimihenkilöiden keskusjärjestö.

Sukupuolivaikutusten arviointi, suvaus

Työmarkkinakeskusjärjestöt STTK, SAK, Akava, EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Valtion työmarkkinalaitos ovat julkaisseet suosituksen sukupuolivaikutusten arvioinnista työpaikoilla. Sukupuolivaikutusten arvioinnista käytetään myös lyhennettä suvaus.

Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotteleville tahoille, että ne arvioivat sopivin väliajoin, miten tehdyt työehtosopimukset vaikuttavat naisten ja miesten palkkaeroihin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on yksi Suomen kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä. SAK:n jäseniä ovat 20 teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoa. Niihin kuuluu miljoona suomalaista. Myös JHL on SAK:n jäsen. SAK on Suomen vanhin ammattijärjestö.

Terveyspalvelualan unioni

Terveyspalvelualan unioni edustaa yksityisen terveydenhuoltoalan työntekijöitä työehtosopimusneuvotteluissa eli unioni on neuvottelujärjestö. Sillä on seitsemän terveyspalvelualan jäsenjärjestöä eli JHL, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL, Suomen Työterveyshoitajaliitto STTHL sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Työnantajia edustaa neuvotteluissa Hyvinvointialan liitto.

Unionin työehtosopimusta sovelletaan sen jäsenjärjestöjen jäseniin ja työehtosopimuksen perusteella valitut luottamusmiehet edustavat työpaikoilla kaikkien jäsenliittojen jäseniä.

Toinen linja

KT Kuntatyönantajien toimisto sijaitsee Toisella linjalla Helsingin Kalliossa. KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö sekä työmarkkinakeskusjärjestö. KT edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.

Katso myös KT Kuntatyönantajat sekä työnantajakeskusjärjestöt.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, tupo

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo on sopimus, jossa ovat mukana niin työmarkkinoiden keskusjärjestöt kuin Suomen hallituskin. Tupossa sovitaan laajasti työmarkkinoita koskevista ratkaisuista kuiten palkoista, tulonjaosta, veroratkaisuista ja sosiaalipoliittisista toimista. Tupon rajat määrittelevät, miten työnantajien liitot ja työntekijäliitot voivat sopia työehtosopimuksista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut, että se ei enää neuvottele tupo-ratkaisuista, joten niitä tuskin nähdään tulevaisuudessa.

Katso myös keskitetty ratkaisu ja liittokierros

Työnantajakeskusjärjestöt

Suomessa on neljä työnantajakeskusjärjestö. Keskusjärjestöjen jäseniä ovat työnantajien liitot. Työnantajakeskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Valtion työmarkkinalaitos VTML, KT Kuntatyönantajat ja Kirkon työmarkkinalaitos.

Työnantajaliitto

Työnantajista eli esimerkiksi yrityksistä ja julkisen sektorin työnantajista suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Työnantajaliitot neuvottelevat ammattiliittojen kanssa työehtosopimuksista.

Työehtosopimus

Työehtosopimuksista sopivat työntekijä- ja työnantajaliitot. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista ja lomista. Sovitut edut ovat vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa. Työpaikoilla voidaan sopia aina myös työehtosopimusta paremmista eduista sekä työ- ja virkaehtosopimuksissa sallituista poikkeuksista. JHL solmii yhteensä noin 60 valtakunnallista työehtosopimusta koskien eri toimialoja ja yrityksiä.

Katso myös virkaehtosopimus.

Työmarkkinajärjestö

Sekä työntekijöillä että työnantajilla on omat järjestönsä, joita kutsutaan työmarkkinajärjestöiksi. Työmarkkinajärjestöt pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan kaikissa asioissa, jotka koskevat niiden jäseniä. Työnantajien ja työntekijöiden muodostamat valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt sopivat työehtosopimuksia. Julkisella alalla sovitaan myös näitä vastaavasti virkaehtosopimuksia.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt

Suomessa on kolme palkansaajakeskusjärjestöä ja neljä työnantajien keskusjärjestöä. Palkansaajakeskusjärjestöjen jäseniä ovat ammattiliitot ja työnantajakeskusjärjestöjen jäseniä ovat työnantajaliitto.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava. Työnantajakeskusjärjestöjä ovat yksityissektoria edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kunnallinen työmarkkinalaitos KT Kuntatyönantajat, Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kirkon työmarkkinalaitos.

Työnantajaliitto

Työnantajista eli esimerkiksi yrityksistä ja julkisen sektorin työnantajista suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon.

Työrauha

Kun työ- tai virkaehtosopimukset ovat voimassa, ovat kaikki voimassa olevaa sopimusta koskevat työtaistelutoimet kiellettyjä. Työntekijöillä on kuitenkin mahdollisuus ryhtyä luonteeltaan poliittisiin työtaistelutoimiin myös silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Myös myötätuntolakot ovat sallittuja. Toimet eivät kuitenkaan saa edes osaksi kohdistua omaan, voimassa olevaan sopimukseen.

Virkamiesten ja viranhaltijoiden lakko-oikeutta on rajattu sopimuksilla. Virkamiesten ja viranhaltijoiden poliittiset lakot ja mielenosoituslakot ovat laittomia.

Työtuomioistuin

Työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riidat voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin käsittelee myös työrauharikkomukset ja laittomista työtaisteluista langetettavien hyvityssakkojen suuruuden. Työtuomioistuimen tuomioihin ei voi hakea muutosta eli ne ovat lopullisia. Korkein oikeus voi kuitenkin purkaa työtuomioistuimen tuomion samoin edellytyksin kuin muidenkin tuomioistuinten tuomiot.

Työsuhdetta ja työsopimuksista aiheutuvia riitoja ei käsitellä työtuomioistuimessa. Työsopimusriidat käsitellään käräjäoikeuksissa, virkasuhteessa työskentelevien riita-asioita käsittelevät hallinto-oikeudet.

Valtakunnansovittelija

Valtakunnansovittelija sovittelee ammatti- ja työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja. Sovittelija auttaa osapuolia hakemaan ratkaisua työriidoissa, jotka uhkaavat työrauhaa.  Sovittelun piiriin eivät kuulu esimerkiksi niin kutsutut poliittiset työtaistelut, joiden tavoitteena on vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin. Valtakunnansovittelijan tehtävää hoitaa vuonna 2017 Minna Helle.

Valtion työmarkkinalaitos VTML

Valtion työmarkkinalaitos VTML on yksi Suomen neljästä työnantajien keskusjärjestöstä.

Virastoerä

Virastoerä on kohdennettu palkankorotus, jonka jakamisesta sovitaan virastokohtaisesti.Virastoerä eroaa yleiskorotuksesta niin, että korotusta ei lähtökohtaisesti makseta kaikille.

Virkaehtosopimus, VES

Valtion, kuntien ja kirkon palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksilla. Virkaehtosopimus määrittelee  viranhaltijan palvelussuhteen ehdot kuten palkan, työajan ja lomat. Virkaehtosopimuksessa määritellään myös, millaiset työrauhaehdot alalla ovat voimassa ja miten asioista voidaan sopia paikallisesti.

JHL on mukana sopimassa useista virkaehtosopimuksista.

Virkasuhde

Virkasuhteita on vain julkisella sektorilla eli kunnissa, kuntayhtymissä, valtiolla ja kirkolla. Virkasuhteessa oleva työntekijä on virkamies ja häntä koskevat erityislait kuten laki kunnallisesta viranhaltijasta ja valtion virkamieslaki.

Virkasuhteessa työskentelevällä virkamiehellä on laajemmat velvollisuudet kuin työsuhteisella työntekijällä. Virkamiehellä on esimerkiksi virkavastuu eli hän vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Jos työntekijä käyttää työssään julkista valtaa, on virkasuhde tarpeen. Julkisen vallan käyttö tarkoittaa päättämistä kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista.

Yksityisten alojen sopimukset

Yksityisten sopimusalojen työehtosopimuksia sovelletaan kunnallisissa ja valtion yhtiöissä sekä liikelaitoksissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Työnantajana voi olla myös yksityinen henkilö, esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan työnantaja.

JHL neuvottelee ja sopii yli neljäkymmentä yksityisen sektorin työehtosopimusta. Sopimusten rakenteet vaihtelevat huomattavasti sopimusaloittain.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudatetaan Sosiaalialan työantajien jäsenyritysten palveluksessa oleviin sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työntekijöihin.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta neuvottelevat JHL, Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Jyty-Pardia-STHL Neuvottelujärjestö sekä Hyvinvointialan liitto.

Löydät yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimukset ja runsaasti lisätietoa JHL:n sivuilta kohdasta yksityinen sosiaalipalveluala tes.

Yleiskorotus

Työehtosopimuksessa sovittu euro- tai prosenttimääräinen palkankorotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville.

Yleissitova työehtosopimus

Yleissitova työehtosopimus koskee myös järjestäytymätöntä työnantajaa. Yleissitovassa, valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava kaikissa toimialalla toimivissa yrityksissä. Yleissitova sopimus koskee siis myös yrityksiä, jotka eivät ole työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäseniä.

Jos työsopimuksen ehto on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, se on mitätön. Sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa järjestäytyneiden työnantajien ja työntekijöiden määrä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta.