Siirry sisältöön

Ammattiliitto JHL: Vammaispalvelulain uudistuksessa on varmistettava työntekijöiden riittävä osaamistaso ja työehtojen toteutuminen  

JHL katsoo, että henkilökohtaista apua koskevat säännökset eivät kaikilta osin ole riittäviä luonnoksessa uudeksi vammaispalvelulaiksi. Henkilökohtaiseen apuun kaavaillut muutokset nostavat jatkossa koulutus- ja osaamisvaatimuksia alan tehtävissä. JHL vaatiikin, että tämän täytyy näkyä niin henkilökohtaisten avustajien koulutustasossa kuin ansioissa. 

Työn alla olevaan vammaispalvelulain uudistukseen liittyen JHL toteaa lausunnossaan, että terveydenhoidollisia tehtäviä ei pidä siirtää henkilökohtaisille avustajille ilman riittävän kattavaa koulutusta. 

Jos työntekijällä ei ole tehtäviin – esimerkiksi lääkkeidenjakoon, hengityslaitteen käyttöön tai pistämiseen – vaadittavaa koulutusta, tulee ne rajata henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. 

Tarve henkilökohtaisten avustajien ammatilliselle koulutukselle ja perehdytykselle kasvaa. Hoidolliset tehtävät lisääntyvät, jolloin niiden turvallinen suorittaminen vaatii asianmukaisen koulutuksen. Myös tarve vammaisalan ammatillisen koulutuksen vahvistamiselle lisääntyy yleisesti vammaispalvelujen alalla.  

Vammaispalveluissa on syytä säätää sitovammista henkilöstömitoituksista palvelujen laadun, saatavuuden ja vammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi. 

Vaatii paljon osaamista, jatkossa vielä enemmän 

Henkilökohtaiset avustajat ovat jo nykyisellään yksi suurimmista sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattiryhmistä. Heitä on arvioitu olevan vähintään 40 000. Noin puolet heistä työskentelee työnantajamallilla siten, että vammainen henkilö itse tai hänen edustajansa toimii avustajan työnantajana. Henkilökohtaisten avustajien työsuhteet ovat valtaosin osa-aikaisia ja sirpaleisia.  

On todennäköistä, että henkilökohtaisen avun käyttäjien joukko laajenee nykyisestä, kun hallitusohjelmaan kirjattu vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. 

Tässä yhteydessä JHL muistuttaa, että jo nyt monet avun käyttäjistä tarvitsevat avustajaltaan vaativaa ja monenlaista ammatillista osaamista. Jatkossa uusien vammaisryhmien tuleminen palvelujen piiriin lisää edelleen avustajien osaamistarpeita. Esimerkkinä vaikkapa tietyt autismin kirjoon kuuluvat henkilöt, jotka eivät välttämättä ole saaneet palveluja aikaisemmin. 

– Erilaisten kommunikaatiomenetelmien ja vammaisalan muiden ammatillisten toimintamallien hallinta on entistä tärkeämpää. Vammaisalan eri tehtävissä myös itsemääräämisoikeutta vahvistavien  toimintamallien hallinta muodostuu koko ajan keskeisemmäksi ammatillisen osaamisen kriteeriksi. On huomioitava myös ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeet ja mahdollisuudet, todetaan JHL:n lausunnossa.  

Pitää näkyä myös lompakossa ja työoloissa 

JHL vaatii, että avustajien kehittyvä työnkuva tulee huomioida työntekijöiden ansiotasossa. Lisäksi on syytä ottaa huomioon myös muut työehtosopimuksen nojalla maksettavat korvaukset, kuten esimerkiksi ateriakorvaukset, ja verrata työehtoja kokonaisuutena. 

– Etenkin tulisi välttää tilannetta, jossa hyvinvointialueet maksavat osalle työntekijöistä merkittävästi alle valtakunnallisen työehtosopimuksen tason, mikäli työnantaja ei ole järjestäytynyt, JHL:n lausunnossa korostetaan. 

Huomion kiinnittäminen työoloihin sekä esimerkiksi sijaisten parempi saatavuus ovat keskeisiä asioita alan vetovoimaisuuden kehittämisessä.  

JHL pitää välttämättömänä, että myös henkilökohtaisten avustajien työ otetaan työsuojelullisen valvonnan piiriin. 

– Työturvallisuuslaki koskee myös toisen kotona tehtävää työtä. Vammaisen henkilön kotiin on voitava tarvittaessa tehdä työsuojelutarkastus, JHL toteaa lausunnossaan. 

 JHL esittää, että palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaa koskevaan pykäläluonnokseen sekä siinä viitattuihin sosiaalihuoltolain pykäliin lisätään maininta työntekokohteiden tarkastamisesta. 

Hyvinvointialueiden ei tule soveltaa työntekijälle epäedullisia käytäntöjä   

JHL pitää myönteisenä henkilökohtaisen avun työnantajamallia koskevia esityksiä, joiden mukaan työnantajalla tulee olla kykyä ja suostumus toimia työnantajana. JHL:n lausunnossa korostetaan lisäksi sitä, että mikäli työnantajan kyky toimia työnantajana heikkenee, tulisi olla olemassa selkeä ilmoitusmenettely ja taho, jolle ilmoittaa tästä. JHL suhtautuu kriittisesti esitykseen siitä, että työnantajana voisi toimia vammaisen henkilön edunvalvoja. 

Positiivisena nähdään myös lakiesityksessä noteerattu työehtosopimusten merkitys, siten että henkilökohtaisen avun työnantajamallissa kohtuullinen palkka ei voi alittaa tavanomaista alalla maksettavaa palkkaa. Ja lisäksi se, että tavanomaisen palkan määrittelyyn vaikuttaa työehtosopimuksen mukaisen palkan suuruus. 

Työehtosopimuksen velvoittavuutta tulee täsmentää.

Kuitenkin JHL katsoo, että työehtosopimusten velvoittavuutta koskevia kirjauksia tulisi vielä täsmentää, jotta henkilökohtaisten avustajien työehtoja voidaan tosiasiallisesti edistää. Hyvinvointialueiden ei tulisi jatkossa soveltaa sellaisia käytäntöjä, jotka johtavat työntekijän kannalta työehtosopimusta epäedullisempiin tulkintoihin tai jotka estävät esimerkiksi palkan maksun avun käyttäjästä johtuvasta syystä.  

Lue JHL:n lausunto vammaispalvelulainsäädännön uudistukseen kokonaisuudessaan.