Sähköiset jäsenpalvelut ovat poissa käytöstä torstaina 11.6. klo 16-21. Pahoittelemme tilannetta.
JHL tutki: Moni hoiva-avustaja joutuu antamaan lääkkeitä ilman pätevyyttä
Hoiva‑avustajien valtakunnallista teemapäivää vietetään perjantaina 22. toukokuuta. Ammattiliitto JHL:n tekemän kyselyn mukaan moni hoiva-avustaja kaipaa lisää lääkehoidon toteuttamisen koulutusta.
Yli kolmannes hoiva-avustajista joutuu työssään toteuttamaan lääkehoitoa, vaikka heillä ei ole siihen tarvittavaa koulutusta tai perehdytystä. Asia käy ilmi ammattiliitto JHL:n hoiva-avustajien keskuudessa tekemästä kyselytutkimuksesta.
Hoiva-avustaja tarjoaa arkipäivän tukea vanhuksille, vammaisille ja muille apua tarvitseville. Toimenkuva voi vaihdella työpaikan mukaan. Käytännöt ja vastuukysymykset voivat olla kirjavia.
Työnantajan vastuulla on viime kädessä huolehtia, että lääkehoitoa toteuttavilla työntekijöillä on asianmukainen pätevyys, JHL:n hoiva-alojen ammattiala-asiantuntija Sami Haapakoski sanoo.
– Vaikka asiakkaalle ojentaisi dosettiin valmiiksi annostellun lääkkeen, pitää tietää mitä on tekemässä. Asiakkaalla voi olla esimerkiksi nielemisvaikeuksia, Haapakoski toteaa.

Haapakoski näkee, että yksi merkittävä syy käyttää hoiva-avustajia lääkkeiden jakajina on entistä kovempi kiire työpaikoilla.
Erityisesti henkilöstömitoituksen kiristäminen vuonna 2025 on lisännyt painetta. Muutos koski iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä.
Hyväksikäytön vaara
Hoiva‑avustajan koulutus kestää noin vuoden. Työ tarjoaa mahdollisuuden tutustua alaan ja jatkaa myöhemmin esimerkiksi lähihoitajaksi.
Hoiva-avustajana työskentelevät ovat monimuotoinen ryhmä. Alalla työskentelee niin sote-uransa alussa olevia, maahanmuuttajataustaisia, nuoria ja kokeneempiakin ammattilaisia. Ammatinvaihtajia on paljon.

Haapakoski näkee, että työnantajat voivat käyttää hyväksi esimerkiksi maahanmuuttajien, nuorten tai muuten kokemattomien tietämättömyyttä ja arkuutta.
– Jos esihenkilö sanoo, että nyt viet ne lääkkeet, niin kuinka moni epävarma tai ehkä puutteellisesti kieltä ymmärtävä uskaltaa sanoa, että se ei kuulu minulle, koska minulla ei ole lupia.
Haapakoski muistuttaa, että työnantajalla ja koko työyhteisöllä on velvollisuus huolehtia, ettei tällaista pakottamista esiinny.
Vastaajat toivovat koulutusta
JHL kysyi tutkimuksessaan, pitäisikö hoiva-avustajaopintoihin kuulua myös lääkehoidon toteuttamisen koulutusta. 60 prosenttia kyselyyn vastanneista vastasi kyllä. Tuloksesta voi päätellä, että moni hoiva-avustaja tekee lääkehoitoa ilman pätevyyttä, Sami Haapakoski pohtii.
– En usko, että vastaajat haluaisivat koulutusta, ellei lääkehoidon toteuttaminen kuuluisi heidän jokapäiväiseen työhönsä.
Uutinen jatkuu Instagram-postauksen jälkeen.
Kyselytutkimukseen vastasi 135 hoiva-avustajina työskentelevää JHL:n jäsentä. Vastaajista puolet työskenteli hyvinvointialueilla, puolet yksityisellä palveluntuottajalla.
Ammattiliitto JHL:n jäseninä on reilu tuhat hoiva-avustajaa.
Hoiva-avustajien valtakunnalliseen teemapäivää juhlitaan 22.5. Päivän tavoitteena on vahvistaa hoiva‑avustajien ammatillista identiteettiä ja lisätä tietoa siitä, kuinka monipuolista osaamista heidän työssään tarvitaan.
JHL on Suomen suurin hyvinvointialojen ammattiliitto
Kun olet JHL:n jäsen, saat muu muassa:
- Tukea työelämään: JHL neuvottelee paremmista palkoista ja työehdoista
- Hyötyä ja turvaa arkeen: saat jäsenetuja, työelämän lakipalveluja ja turvan työttömyyden varalle
- Ammatilliset foorumit: saat ajankohtaista oman alan tietoa ja verkostoidut saman alan ihmisten kanssa
- Mahdollisuuden vaikuttaa: liitto tekee työtä sen eteen, että hoiva-avustajien arvostus ja palkkaus vastaavat työn todellista merkitystä
- Koulutusta ja kehittymismahdollisuuksia – pidät osaamisesi ajan tasalla liiton tarjoamilla kursseilla ja koulutuksilla.
JHL:n jäsenenä et jää yksin – olet osa vahvaa yhteisöä, joka ajaa oikeuksiasi ja arvostaa työtäsi.
Liity JHL:n jäseneksi!
JHL on ammattiliitto sotealan ammattilaisille. Jäsenemme työskentelevät muun muassa hoiva-avustajina, lähihoitajina, sosionomeina ja mielenterveyshoitajina. He vastaavat ihmisten hyvinvoinnista niin kehitysvamma-alalla, lastensuojelussa, mielenterveys- ja päihdetyössä, sairaanhoidossa, vanhustyössä ja kuin välinehuollossakin.
