JHL ja Hali: Hoivan mitoituksen alentamisesta kärsivät asiakkaat ja henkilöstö

Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan vähimmäishenkilöstömitoitus laski vuodenvaihteessa 0,6:en. Työntekijöitä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja työnantajia edustava Hyvinvointiala Hali ry kritisoivat jojoilevaa päätöksentekoa. Liitot näkevät, että hoivakotien henkilöstörakennetta pitäisi monipuolistaa.

Henkilöstön vähimmäismitoitus ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä laski vuoden 2025 alusta lähtien pysyvästi 0,6 työntekijään asiakasta kohden. Hallitus tavoittelee päätöksellä 45 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi tavoitteena on vapauttaa koulutettujen hoitajien työaikaa muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Mitään takeita tavoitteiden saavuttamisesta ei ole, mutta haittoja mitoituksen laskemisella saadaan epäilemättä aikaan. Tällaisesta jojoilevasta päätöksenteosta kärsivät niin hoivan asiakkaat kuin henkilöstö, sanoo JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi.

Hoivan vähimmäismitoitus päätettiin ensin nostaa 0,7:n työntekijään asiakasta kohden, sitten mitoituksen nostamisen voimaantuloa siirrettiin ja nyt vuodenvaihteessa mitoitus laski 0,6:en.

– Lainsäädännön ennakoitavuuden näkökulmasta on ongelmallista, että varautumista ja resursseja vaativia uudistuksia tehdään jatkuvasti. Muutokset eivät käy käden käänteessä tai itsestään, vaan ne vaativat paljon työtä. Tämäkin aika ja vaiva voitaisiin suunnata johonkin tuottavampaan, kuin jatkuvien lakiuudistusten perässä pysymiseen. Päätöksenteossa on keskeistä, että se pohjautuu tutkittuun tietoon ja laajaan sidosryhmävuoropuheluun. Nyt niin ei toimittu, Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg sanoo.

JHL ja Hali pitävät riskinä, että hoivasta ei vapaudu koulutettuja hoitajia, vaan lähinnä hoiva-avustajia. Hoiva-avustajat muun muassa avustavat ikääntyneitä ruokailussa, peseytymisessä ja pukemisessa sekä toimivat keskustelu- ja ulkoiluseurana.

– Tämä on ongelma kahdesta syystä. Ensinnäkin hoiva-avustajat ovat erittäin tärkeässä roolissa ikääntyneiden arjessa. Toisekseen hoiva-avustajille on rajallisesti työmahdollisuuksia hoivakotien ulkopuolella, mikä voi johtaa kokonaisen ammattiryhmän työttömyyden kasvuun, Keturi sanoo.

Liitot näkevät, että hoivakotien henkilöstörakennetta pitäisi monipuolistaa. Monipuolinen henkilöstörakenne mahdollistaisi erilaisten työnkuvien tehokkaamman hyödyntämisen ja parantaisi vastuunjakoa eri roolien välillä.

– Hoivakodeissa on tilaa ja tarvetta myös muille ammattiryhmille kuin koulutetuille hoitajille. Parhaimmillaan hoivakodeissa voisi työskennellä tarkoituksenmukainen moniammatillinen tiimi, jossa olisi sopivassa suhteessa koulutettuja sote-ammattilaisia ja muuta ikääntyneiden hoivaa ja hoivakotien arjen pyörittämistä tukevaa henkilöstöä, sanoo Lindeberg.

Lindeberg ja Keturi ovat yhtä mieltä siitä, että asiakkaiden hyvinvointi ja henkilöstön jaksaminen on asetettava taloudellisten tavoitteiden edelle.

– Laadukas hoiva on yhteiskunnan peruspilareita. Ihmiset ansaitsevat hyvän arjen ja hyvää hoivaa elämänsä viimeisien kuukausien tai vuosien aikana, Keturi päättää.

Lisätietoja:
JHL, toimialajohtaja Mari Keturi, 050 461 9315
Hali, sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg, 040 826 8292