JAU: Tukipalvelujen uudelleenjärjestämiselle on annettava riittävästi aikaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Kuntien ja hyvinvointialueiden käyttämien tukipalvelujen uudelleenjärjestämiseen tarvitaan kunnollinen siirtymäaika. Myös tukipalveluja tuottavan henkilöstön asema on turvattava, sanovat ammattiliitto JHL ja Jyty.
Hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialue voisi ostaa kunnilta ja kunnat myydä hyvinvointialueelle tuottamiaan tukipalveluja, jos kunta on tuottanut niitä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ennen uudistuksen voimaantuloa. Kunnilla ei myöskään olisi heti velvoitetta yhtiöittää tukipalvelujaan. Lisäksi hyvinvointialue voisi ostaa tukipalvelut kunnalta hankintalain estämättä, jos hankinta alittaisi hankintalain mukaiset EU:n kynnysarvot (215 000 euroa). Kuntien hyvinvointialueille tuottamien tukipalvelujen yhtiöittämiselle tulisi yhden vuoden siirtymäaikaa, jos kunta on tuottanut kyseisiä palveluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai pelastustoimeen ennen vuotta 2023.
JAU (JHL:n ja Jytyn muodostama neuvottelujärjestö) muistuttaa asiantuntijalausunnossaan, että kuntien sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille rikkoo kunnissa toimivia tukipalveluorganisaatioita ja aiheuttaa vaikeuksia tukipalveluiden järkevälle ja tehokkaalle tuottamiselle. JAU:n mukaan myös henkilöstölle siirtyminen tuottaa suurta epävarmuutta muun muassa ruokahuollossa, jossa yksi keskuskeittiö tuottaa tällä hetkellä niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin sivistyspuolen tarvitsemat ateriapalvelut.
JAU:n mielestä hallituksen esitys vuoden mittaisesta siirtymäajasta on aivan liian lyhyt. Se ehdottaakin, että siirtymäaika olisi kolme vuotta.
– Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava riittävästi aikaa järjestää tukipalvelurakenteet tehokkaaseen ja toimivaan muotoon, jotta vältytään hätäisiltä ja lyhytnäköisiltä palveluiden ulkoistamisen tapaisilta ratkaisuilta, järjestö kirjoittaa asiantuntijalausunnossaan.
Järjestöjen mielestä tukipalveluhenkilöstön ja heidän tekemänsä työn määrän on siirryttävä samassa suhteessa ja samanaikaisesti kunnilta hyvinvointialueille. Tältä osin lakiesitys vaatii ehdottomasti tarkennusta ja selvennystä henkilöstön aseman suhteen.
JAU:n mielestä siirtymäajan pitäisi koskea kaikkia kuntia, ei vain niitä, joiden hankinnat ovat alle 215 000 euroa.
–Hankintahintarajoitus sulkee käytännössä ulos suuren osan palvelutuotannosta kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ja vesittää hyvin pitkälle lakiesityksen sinällään kannatettavan tavoitteen, järjestö sanoo.
Lopuksi JAU toteaa, että julkisen sektorin palveluissa tarvitaan palvelujen toteutumiseksi tukipalveluja, kuten ravitsemispalveluja. Kuntalaki ja hyvinvointialueita koskevat lait eivät tue tällä hetkellä riittävän hyvin toiminnallisuutta edistävien palvelukokonaisuuksien muodostamista ja julkisten palvelujen sujuvaa yhteistyötä. Lainsäädännössä pitäisi huomioida, että julkisten palvelujen palvelukokonaisuuksissa ei ole kyse markkinoilla toimimisesta.