Hallitus ajaa työsopimuslakiin muutoksia, jotka voivat lisätä syrjintää ja määräaikaisten ketjuttamista
Hallituksen haluaa helpottaa määräaikaisten työsopimusten tekemistä, lyhentää lomautusilmoitusaikaa sekä poistaa takaisinottovelvoitteen osalta yrityksiä. Muutokset tietäisivät tulonmenetyksiä ja lisääntyvää epävarmuutta palkansaajille.
Hallitus esittää työsopimuslakiin muutoksia, jotka heikentäisivät määräaikaisten asemaa työmarkkinoilla. Jatkossa ensimmäinen työsopimus voitaisiin solmia määräaikaisena ilman perusteltua syytä.
Muutos on sekä hallitusohjelman että Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden vastainen. Hallitusohjelman mukaan lainsäädännössä tulee varmistaa, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. EU-oikeudesta tulee vaatimus, että toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten tulee olla ensisijainen työsuhdemuoto määräaikaisiin työsopimuksiin verrattuna.
Lakiesitys antaisi työnantajille lisää mahdollisuuksia työsopimusten ketjuttamiseen. Lakimuutos lisäisi todennäköisesti myös raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Lomautusajan lyhentämisen maksaa palkansaaja
Hallitus esittää myös lomautusilmoitusajan lyhentämistä puoleen. Nyt aika on 14 päivää, jatkossa se olisi vain seitsemän päivää.
Muutos tarkoittaisi suoraa palkanmenetystä työntekijöille. Todennäköisesti lomautusajat pitenisivät useissa tapauksissa saman verran kuin lomautusilmoitusaika lyhentyy. Lisäksi työntekijöillä olisi entistä vähemmän aikaa etsiä muuta työtä lomautuksen ajalle.
Mahdollisuus sopia paikallisesti TES:ssa sovittua lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta rikkoo työehtosopimusosapuolten sopimusautonomiaa ja oikeutta neuvotella tehokkaasti työehtosopimuksista. Esitys on Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden vastainen.
Takaisinottovelvoitteen poistaminen säännöllisesti alle 50 työntekijää työllistäviltä työnantajilta on omiaan lisäämään epäselvyyksiä ja riitaisuuksia työpaikoilla. Julkisten työnantajien osalta on ongelmallista, ettei alarajaa laskettaessa oteta huomioon virkasuhteessa olevia henkilöitä.
Hallituksen tavoitteena on antaa työsopimuslain muutoksia koskeva lakiesitys eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä 2025. Muutokset tulisivat voimaan heti vuoden 2026 alussa.