Ammattiliitto JHL

Ammattiliitto JHL: Tätä kaikkea tarvitaan, jotta koronan kaltainen kaaos taklataan vastaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollossa

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on opettanut, että tulevaisuudessakin samankaltaisia pandemioita tulee. Niihin on pystyttävä varautumaan. JHL:n mielestä keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon varautumiskysymyksiä ovat: tarpeeksi henkilökuntaa ja suojavälineitä, saumattomasti toimivat palveluketjut, selvät ohjeistukset ja johtaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt asiantuntijalausuntoa ammattiliitto JHL:ltä siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan varautua paremmin tuleviin pandemioihin. Lausunnossaan JHL listaa useita asioita, jotka korjaamalla varautuminen olisi parempaa.

Henkilöstön riittävyys

Henkilöstöpulan ratkaiseminen on JHL:n mielestä avainkysymys tulevista pandemioista tai muista kriisitilanteista selviytymiseen. Sote-alalle on varattava riittävä rahoitus. Tämä tarkoittaa paitsi koulutuksen lisäämistä, myös alan palkkojen korjaamista sekä panostamista työhyvinvointiin ja johtamiseen.

Henkilöstörakennetta tarkasteltava laajemmin

JHL ehdottaa, että henkilöstörakennetta tarkasteltaisiin nykyistä laajempina kokonaisuuksina. Koronan riehuessa pahimmillaan, esimerkiksi sairaaloissa resursseja pyrittiin lisäämään ainoastaan osasto- ja tehohoitoon. Vastaisuudessa on otettava huomioon myös avustava ja hallinnollinen henkilöstö. Lisäämällä perinteisiä osastosihteereitä, laitoshuoltajia ja hoiva-avustajia, vapautetaan hoitohenkilöstö keskittymään omaan osaamisalaansa. Tämä tarkastelutapa koskee sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa, vanhuspalveluja tai sairaaloita.

Huoltovarmuuden toimittava myös käytännössä

Poikkeusaikoina huoltovarmuuden toimiminen on keskeinen tekijä. Tämä tarkoittaa varautumista niin työvoiman saatavuuden kuin myös tarvikkeiden osalta. Keväällä 2020 keskustelua herätti henkilökohtaiset suojaimet (maskit), joita edes sote-alan henkilöstölle ei ollut riittävästi. Turvallisuusjohtamisen on oltava strategisena painopisteenä ja kiinteänä osana organisaatioiden varautumissuunnitelmia. Esimerkiksi valmiussuunnitelmat on ulotettava aina yksikkötasolle kunnan eri toimintayksiköihin. Häiriötilanteisiin varautuminen on otettava huomioon henkilöstösuunnitelmissa ja perehdytysohjelmissa.

Erilaisissa kriisitilanteissa palveluketjujen on toimittava saumattomasti ja ohjauksen tulee koskea sekä yksityistä että julkista sektoria. Olisikin pohdittava, millaiset toimintojen organisointitavat esimerkiksi kunnan ruokapalvelujen järjestämisessä tukevat kokonaisuuden hallintaa ja ydintehtävien toteuttamista. Ulkoistaminen tuo haasteita toimintojen koordinointiin ja heikentää julkisen sektorin mahdollisuuksia hallita palvelukokonaisuutta.

Lue kokonaan JHL:n asiantuntijalausunto, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän olisi varauduttava tuleviin pandemioihin

Kirjoitusvirhe korjattu 27.4.2022 klo 12.27.

Sinua voisi kiinnostaa myös