Ammattiliitto JHL

Aluehallintovirasto selvitti: Kirjastot satsaavat tiloihin mutta nipistävät henkilöstökuluista – osaavan henkilökunnan tarve on huutava

Kirjastojen tilakulut ovat nousseet huomattavasti. Samalla kirjastot kuitenkin säästävät henkilöstömenoista, paljastaa Aluehallintoviraston selvitys.

Kirjastot kehittävät tilojaan, mutta eivät satsaa henkilökunnan määrään, ammattitaitoon ja työssä viihtymiseen. Kirjastojen henkilökunta on myös huomattavasti asiakkaita tyytymättömämpää kirjastotilojen muutoksiin.

Asia selviää Aluehallintoviraston (AVI) tuoreesta peruspalveluiden saatavuuden arvioinnista. Kuntien kirjastotiloja koskeva selvitys on osa vuonna 2019 tehtyä laajaa selvitystä. Edellinen arviointi oli vuodelta 2009.

Kymmenessä vuodessa kirjastot ovat muuttaneet tilojaan huomattavasti vastatakseen digitalisoituvan yhteiskunnan ja monipuolistuvien palvelutarpeiden asettamiin vaatimuksiin.

Osaavalle henkilöstölle on AVI:n mukaan samanlainen tarve kuin ennenkin.

Tilakustannukset ovatkin nousseet kohisten. Niiden osuus kirjastojen toimintamenoista on kasvanut koko maassa kymmenessä vuodessa keskimäärin kuusi prosenttiyksikköä ja suhteessa asukaslukuun enemmän kuin muut toimintamenot.

Samalla pää- ja sivukirjastojen sekä kirjastoautojen määrä on vähentynyt keskimäärin 12 prosenttia. Henkilöstö- ja aineistokulujen osuus toimintakuluista on niin ikään laskussa, ja esimerkiksi henkilökunnan paikallaoloa aukioloaikoina on vähennetty seitsemällä prosentilla.

Henkilöstölinjaa voi pitää räikeän ristiriitaisena, sillä kirjastokävijöiden määrä ei ole käytännössä laskenut. Esimerkiksi kirjastojen lisääntyvä rooli erilaisten tapahtumien tiloina tuo niihin ihmisvirtaa. Osaavalle henkilöstölle onkin AVI:n arvioinnin mukaan samanlainen tarve kuin ennenkin.

Perusteettomia koronalomautuksia

AVI:n arvioinnin jälkeen koronakriisi on koetellut henkilöstön tilannetta entisestään.

– Koronan aikana lomautettiin kirjastojen väkeä. Tämä toimenpide on näyttänyt ylimitoitetulta ja perusteettomalta, arvioi sopimusasiantuntija Keijo Hiltunen JHL:stä.

– Kirjastojen työ ei ole hävinnyt kevään aikana ja esimerkiksi asiakaspalvelu on toiminut hyvin. Monikanavallinen palvelu on tarjonnut jokaiselle kirjaston käyttäjälle sopivimman tavan toimia asiakkaana. Poikkeustilanne  on tarjonnut tilaisuuden kokeilla uusia tapoja.

Tilaratkaisuissa henkilökunnan tarpeet ovat myös osittain jääneet paitsioon. Henkilökunta on esimerkiksi saattanut joutua luopumaan työhuoneistaan.

Nyt vaaditaan rohkeutta

Kirjastot ovat siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, huomauttaa Keijo Hiltunen.

– Saavutettavuuden tai muun sellaisen perusteella yleisenä trendinä näyttää tällä hetkellä olevan, että tilat suunnitellaan mahdollisimman avoimiksi. Tämän seurauksena työympäristön rauhallisuus ja turvallisuus muuttuu.

Suunnitelmallisen ja säännöllisen koulutuksen tarve on huutava.

Hiltusen mukaan yhä laajentuva ja moninaistuva palveluiden tarjonta asettaa henkilöstön ammattitaidolle erilaisia vaatimuksia kuin ennen. Työnantajan velvollisuus kouluttaa henkilöstöä ammattitaidon kehittämiseksi ei kuitenkaan ole tarvetta vastaavalla tasolla.

– Suunnitelmallisen ja säännöllisen koulutuksen tarve on huutava. Työelämän muuttuessa työn murroksen ja yhteiskunnan muuttumisen seurauksena vaatii johtamiselta ja esimiestyöltä uudenlaista, rohkeampaa näkemystä tulevaisuuteen.

Lisää aiheesta:

Kirjastoalan järjestöt: Kirjastojen henkilöstöä lomautettiin turhaan