Koronaviruksen leviämisen vaikutukset työhön

Kiinasta käynnistynyt koronavirusepidemia COVID-19 on aiheuttamassa Suomessa vahvoja suojaustoimia. Virus herättää monenlaisia työn tekemiseen liittyviä kysymyksiä JHL:n jäsenten keskuudessa. Tällä sivulla on tiivistetysti tietoa viruksesta sekä kysymyksiä ja vastauksia, jotka liittyvät koronavirukseen ja työn tekemiseen. Sivun sisältöä päivitetään viranomaisohjeiden muuttuessa.

* = päivitetty 9.4.2020 klo  13.03

Lomautus  (neuvotellut lisäpöytäkirjat) ja kysymys lomautuksesta Yhteistoimintaneuvottelu lomautustilanteessa

Kysymyksiä/vastauksia koronan vaikutuksita työsuhteeseen*

Lyhyesti koronavirustilanteesta

Valmiuslaki ja palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen*

Luettelo terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstöstä, joihin poikkeuksia voidaan soveltaa*

Työvelvolliset Valmiuslaki ja varhaiskasvatus
Koronavirus, yleisvaarallinen tauti Kysymyksiä ja vastauksia (11), miten virus vaikuttaa työn tekemiseen
Motiivin, työttömyyskassan ja SAK:n vastauksia viruksesta ja työn tekemisestä sekä JHL:n yleiset kysymykset koronasta ja lomautuksesta Videot Instagramissa
Mitä työpaikoilla voi tehdä? Seuraa viranomaistahoja
Täsmennys ohjeisiin kotiin annettavasta hoidosta*
Työturvallisuus koronavirustilanteessa* Valtion virkamiehille ja työntekijöille

Tilanne on monen JHL:n jäsenen kannalta huolestuttava ja ahdistava. Näköpiirissä on lomautuksia ja palkattomuutta, ja toisaalla työskentelyä koronavirukselle altistumassa liian pienellä henkilöstömäärällä. JHL toimii kaikin tavoin, että jäsenet saavat nopeasti oikea-aikaista tietoa ja apua. Valmiuslain kansalaisia koskevista rajoituksista huolimatta JHL tekee kaikkensa, että yksilöiden tilanteisiin löydetään ratkaisut, joiden kanssa selviydytään.

Koronavirustilanteesta lyhyesti – Suomessa nyt poikkeusolot

kuvakollaasi_jhl_ammateista_ja tyon_tekijoista

Tämän sivun sisältöä päivitetään lisää mahdollisimman pian. Tässä vaiheessa tärkeintä on oikea tieto.

Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Valtioneuvosto antoi tiistaina 17.3.2020 kaksi käyttöönottoasetusta, joista toinen koski lääkkeiden myynnin rajoitusta ja toinen henkilöstön asemaa.  Lääkkeiden myyntiä koskeva rajoitus tuli voimaan välittömästi. Henkilöstön asemaa koskeva asetus on myös voimassa.

Asetusten on määrä olla voimassa 13.4.2020 saakka. Linjaukset vaikuttavat muun muassa julkisen sektorin työpaikkoihin, koluluihin, oppilaitoksiin, yliopistoihin. Lue hallituksen tiedotteesta, mitä toimenpiteet ovat: Valmiuslain käyttöönottoasetukset.

18.3.2020 – JHL: Henkilöstön turvallisuudesta ja jaksamisesta huolehdittava – valtiovallan huolehdittava myös pienituloisten selviytymisestä, ei vain yritysten

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen viesti JHL:n jäsenille

Valmiuslaki – palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa*

Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia, sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Laissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana.

Alla mainistuista palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa ainoastaan terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, pelastustoimessa, hätäkeskuksissa ja poliisitoimessa.

Valtioneuvosto on 6.4.2020 antanut uuden asetuksen, jolla jatketaan 17.3.2020, työnantajille annettua oikeutta poiketa tietyistä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain määräyksistä (Valmiuslaki 93§). Jatko koskee ajanjaksoa 14.4.-13.5.2020*

Mahdollisuus poiketa vuosiloma-, työaika- ja työsopimuslain määräyksistä kestää 13.5.2020 saakka.

Asetusta saadaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa sekä poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön (poikkeuksien piirissä niin työntekijät, virkamiehet kuin viranhaltijat).

Poikkeukset vuosilomalaista*

Työnantaja saa työ- tai virkaehtosopimusmääräyksen estämättä:

  • poiketa vuosiloman ilmoittamista ja antamisajankohtaa koskevista säännöksistä tai määräyksistä
  • siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa
  • keskeyttää jo aloitetun vuosiloman

sillä edellytyksellä, että nämä toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.

Työnantajan on annettava työntekijälle tämän poikkeusoikeuden nojalla pitämättömäksi jääneet lomat niin pian kuin mahdollista.

Poikkeukset työaikalaista*

Työnantaja saa työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimuksen estämättä:

  • teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta
  • poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä
  • poiketa työaikalain 18 §:n enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä

sillä edellytyksellä, että se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi ja että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.

Työnantajan on myös pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.

Edellytyksenä on myös, että työnantaja järjestää työntekijöiden käyttöön lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa.

Irtisanomisoikeuden rajoittaminen (94§)*

Asetuksen nojalla työnantaja voi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa työsopimuslain ja työehtosopimusmääräyksen estämättä neljään kuukauteen tilanteissa, joissa työntekijä irtisanoutuu.

Työntekijää sitovan irtisanomisajan pidentämisen edellytyksenä on, että se on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi.

Poikkeusta ei sovelleta poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että poikkeuksellisia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, mikäli tilanne ei ole hallittavissa säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Poikkeustoimenpiteiden käyttöönotto edellyttää, että ne ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta ja työntekijän terveyttä.

Työvelvolliset (95§)

Eduskunta hyväksyi 27.3. valmiuslain 95 §:n 2 momentissa säädetyn toimivaltuuden käyttöönoton ja 96-103 §:n soveltamisen.

Työvelvoite

Valtioneuvoston ja eduskunnan hyväksymän asetuksen (valmiuslain 95§ 2 momentti) mukaan töihin voidaan kutsua henkilöitä joilla on kotikunta Suomessa ja jotka

  • toimivat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon alalla ja
  • ovat saaneet alan koulutusta ja
  • ovat 18–67-vuotiaita.

Asetusta voidaan soveltaa koko maassa.

Lääkärien, hoitajien ja lähihoitajien lisäksi työvelvoite voi koskea myös tukipalvelutehtävissä toimivia lääkehuollon, välinehuollon ja potilaskuljetusten tehtävissä toimivia.

Työvelvollisuuden piiriin kuuluvia ovat myös alle 68-vuotiaat eläkkeellä olevat, jotka edelleen toimivat alalla esimerkiksi sijaisina. Samoin tietyin edellytyksin voidaan kutsua töihin lääketieteen, farmasian ja terveysalan opiskelijoita

Alalla toimivana voidaan pitää myös alan koulutuksen saanutta henkilöä, joka on ollut poissa alalta lyhyehkön ajan tai tilapäisesti, esimerkiksi perhevapaan, opintovapaan, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen tai muun työn takia.

Määräys työhön voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Määräys voidaan uusia kerran.

Asetuksen on tarkoitus olla voimassa 13. huhtikuuta saakka.

Laissa on lisäksi määräykset mm.

  • työvelvollisen ilmoittautumisesta,
  • työmääräyksen antamisesta, sen rajoituksista ja
  • työvelvollisuussuhteen ehdoista.

Työmääräyksellä työhön käsketyn palkka ja muut etuudet vastaavat säännöllisen työntekijän saamia. Työvelvollisen saa käskeä vain hänen kykyjensä ja voimiensa mukaiseen työhön. Aiempi palvelussuhde ei katkea työmääräyksen johdosta.

Valtion virkamiehet ja työntekijät

Koronan vuoksi voimaan tullut valmiuslaki ja sen täytäntöönpanoasetus on muuttanut jo nyt esimerkiksi valtiolla työskentelevän henkilöstön sairauspoissaoloilmoituskäytäntöä.

Tähän osioon liitetään kaikki valtion  virkamiehiä ja työntekijöitä koskevat ohjeet  ja JHL:n valtiosektorilla työksenteleville jäsenille lähetetyt tiedotteet:

Valmiuslaki ja varhaiskasvatus

Hallitus on päättänyt, että varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa, jotta turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan näillä aloilla työskentelevien vanhempien työssäkäynti.

Ne vanhemmat ja huoltajat, jotka pystyvät järjestämään lapsensa hoidon kotona, tulisi nyt tehdä se. Isovanhempia ei pidä pyytää lastenhoitoavuksi, mikäli he kuuluvat riskiryhmään. Kriittisten alojen henkilökunta on lueteltu oheisessa luettelossa:

Huom!  Valmiuslain nojalla annettua asestusa väliaikaisista poikkeuksista saa luettelossa mainituista työntekijöistä, virkamiehistä ja viranhaltijoista soveltaa ainoastaan terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa sekä poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöönei muihin yhteiskunnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöön!  

Kaikki peruskoulun 1—3 luokkien oppilaat voivat mennä kouluun

Vastaisuudessa kaikki peruskoulun 1—3 luokkien oppilaat voivat saada tarvittaessa opetusta myös lähiopetuksen muodossa.

Linjausta päädyttiin tarkentamaan, koska kriittisten alojen määritelmä on herättänyt hämmennystä ja vaihtelevia tulkintoja perusopetuksen järjestäjissä. Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa lähiopetus rajattiin aluksi niihin oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä toimialoilla.

Linjaukseen tehdyn tarkennuksen jälkeenkään kouluun ei ole kuitenkaan pakko mennä, vaan myös 1—3 luokkalaisia suositellaan vahvasti osallistumaan opetukseen etäopetuksen välityksellä, mikäli mahdollista.

Katso opetus- ja kultturiministeriön tiedote 20.3.2020: Valtioneuvoston asiasta antamaa asetusta muutettiin 20.3.

Katso tästä:

Lomautus*

Työsopimuslain mukaan työn teon ja palkanmaksun keskeyttäminen edellyttää sitä, että työnantaja lomauttaa henkilöstön työsopimuslain mukaisilla perusteilla lain ja työehtosopimusten menettelytapoja noudattaen.

Eduskunta hyväksyi maanantaina 30. maaliskuuta hallituksen esityksen työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Muutokset tulivat voimaan 1.4.2020 ja ovat voimassa määräajan 30.6. 2020 saakka.

Eduskunnan hyväksymät muutokset koskevat yksityisen sektorin lomautusilmoitusaikojen lyhentämistä 14 päivästä viiteen päivään. Lisäksi yksityisen sektorin yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäisneuvotteluaikoja lomautustilanteissa lyhennetään 14 päivästä tai 6 viikosta viiteen päivään. Myös määräaikaisten työntekijöiden lomauttaminen ja koeaikapurun käyttäminen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä on yksityisellä sektorilla mahdollista. Jos työehtosopimuksessa on voimassa laista poikkeavia määräaikoja, noudatetaan lain säännösten sijaan niitä.

Julkinen sektori on rajattu kokonaan muutosten ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kunta-alalla lomautusmenettely on normaalikäytännön mukainen.

Eduskunta muutti työlainsäädäntöä jouduttamalla lomautuksia siten, että lomautusilmoitusaikoja ja yhteistoimintaneuvottelujen kestoa on yksityisillä aloilla lyhennetty.

*JHL on neuvotellut työnantajaliittojen kanssa vastaavat väliaikaiset muutokset työehtosopimuksiin. Ohessa lista sopimuksista, joissa muutos on neuvoteltu. Listaa täydennetään sitä mukaa, kun neuvotteluja on saatu päätökseen.

  • Energiateollisuuden toimihenkilöt
  • Kansallisgalleria (lisäpöytäkirja sisällytetty  uuteen työehtosopimukseen)
  • Paltan erityisalojen työehtosopimus
  • Airpro
  • Neuvonta-alan runkosopimus
  • Urheilujärjestöjen työehtosopimus
  • Destian työntekijöitä koskeva työehtosopimus
  • Rautatiealan työehtosopimus

Lomauttamisen perusteet

Lomauttaminen määräajaksi

Lomauttaminen määräajaksi (max. 90 päivää) on mahdollista, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä tai koulutusta.

Koronavirusepidemian aiheuttamat työpaikkojen sulkemiset tai tilanteesta aiheutuva palvelukysynnän voimakas vähentyminen voi muodostaa edellä kuvatun lomautusperusteen.

Lomauttaminen toistaiseksi

Toistaiseksi eli yli 90 päiväksi lomauttaminen edellyttää, että työnantajalla on irtisanomisperusteen tasoiset syyt. Pelkkä koronavirusepidemia tuskin muodostaa tällaista perustetta ainakaan vielä.

Myös virkamiehet ja kunnalliset viranhaltijat voidaan lomauttaa vastaavilla edellytyksillä.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen

Määräaikaisen työntekijän työnantaja on saanut lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa henkilö, jota määräaikainen työntekijä sijaistaa. Yksityisellä sektorilla on tullut 1.4.2020 voimaan väliaikainen muutos, joka mahdollistaa myös kaikkien muiden määräaikaisten työntekijöiden lomauttamisen, mikäli siihen on laissa tarkoitetut perusteet.

Julkisella sektorilla voidaan edelleen lomauttaa vain sijaisina toimivia määräaikaisia työntekijöitä.

Luottamusmiehen lomauttaminen

Luottamusmiehen lomauttaminen on mahdollista vain jos tämän työ loppuu kokonaan eikä hänelle ole mahdollista tarjota muuta työtä tai kouluttaa muuhun työhön.

Näin lomauttaminen tapahtuu

  • Ennen lomautuspäätöstä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut.
  • Lomautuspäätöksen tehtyään työnantajan on annettava työntekijälle lomautusilmoitus.
  • Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle yksityisen sektorin työpaikoilla viimeistään 5  ja julkisella sektorilla viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tästä niin kutsutusta lomautusilmoitusajasta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa, esim. kunta-alalla on sovittu kuukauden lomautusilmoitusajasta.
  • Lomautusilmoitus on annettava henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen.
  • Työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät lomautusilmoituksen mukaisesta lomautuksen alkamishetkestä.
  • Työntekijällä on oikeus saada lomautuksen ajalta työttömyyskorvausta.

Katso myös kysymys: Miten käy työsuhteelle ja toimeentulolle jos työpaikka on suljettu, eikä työntekijälle ole tarjolla muuta työtä?

Yhteistoimintaneuvottelu lomautustilanteissa

Lomauttaminen edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen lomautuspäätöksen tekoa.

Työnantajan on viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun aloittamista annettava kirjallinen neuvotteluesitys työntekijöiden edustajille.

Neuvottelussa on käsiteltävä lomautuksen perusteita, vaihtoehtoja ja vaikutuksia. (ks. neuvottelumenettelystä tarkemmin nettisivultamme Yhteistoiminta ja yt-neuvottelut.

Tällä hetkellä olevan tiedon valossa koronavirusepidemiasta johtuvat lomautukset eivät todennäköisesti kestä yli 90 päivää.

Neuvottelut yksityisen sektorin lomautuksissa

Yritysten yhteistoiminta lakia muutettiin 1.4.2020 alkaen väliaikaisesti niin, että lomautettaessa työntekijöitä yhteistoimintaneuvotteluja on käytävä vähintään viiden päivän ajan. Jos neuvottelut on aloitettu ennen lain voimaan tuloa, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajanjakson aikana. Yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan sopia toisinkin neuvotteluajasta.

Jos neuvotellaan työntekijöiden osa-aikaistamisesta tai irtisanomisesta, ovat voimassa aiemmat neuvotteluajat eli neuvotteluja on käytävä toimenpiteen koskiessa alle 10 henkilö 14 päivän ajan niiden alkamisesta ja jos ne koskevat yli 10 työntekijää kuuden viikon ajan.

Alle 20 työntekijän työpaikoilla yksityisellä sektorilla ei noudateta yt-lakia, vaan lomautusmenettelyä koskevat työsopimuslain määräykset. Työnantajalla ei ole velvollisuutta neuvotella, mutta työnantajan on esitettävä selvitys mm. lomautuksen perusteista ja kestosta.

Julkisen puolen neuvottelujen kesto

Lomautettaessa vähintään 10 työntekijää korkeintaan 90 päiväksi neuvotteluja on käytävä 14 päivän ajan.

Jos lomautuksen on suunniteltu kestävän yli 90 päivää, olisi yhteistoimintaneuvotteluja käytävä kuusi viikkoa.

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksesta työsuhteeseen

Alla olevien kysymysten lisäksi Usein kysytyissä kysymyksissä työelämästä on nyt kaikkiaan 14 kysymystä ja vastausta, jotka liittyvät koronan vaikutuksista työehuhteeseen. Siellä vastataan muun muassa kysymykseen työsopimuksen solmimisesta.

Katso kaikki kysymykset/vastaukset Korona ja työsuhde.

Kysymys lomautuksesta

Mahdollistaako koronaepidemia yhteistoimintaneuvottelujen ohittamisen?*

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhteisessä kannanotossaan 18.3.2020 tulkinneet koronavirusepidemian saattavan mahdollistaa yritysten yhteistoimintalain 60 § soveltamisen. Tämä perusteella lomautuspäätöksen voisi tehdä ennen yhteistoimintaneuvottelujen käymistä.

Kyseessä on poikkeussäännös ja sen soveltumista on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Yhteistoimintamenettely olisi tällöinkin käynnistettävä heti kun se on mahdollista esim. niin, että neuvottelut käytäisiin lomautusilmoitusaikana.

Kuntien yt-laissa on kyseistä pykälää vastaava säännös (15 §).

Työmarkkinakeskusjärjestön tulkintasuositus ei koske kuntien yhteistoimintaa.

Kuntien kohdalla ei koronaviruksen takia ole myöskään olemassa vastaava välitöntä vaaraa kassakriisistä kuin mahdollisesti joillakin yrityksillä. Siksi

JHL katsoo, ettei kuntien yt-lain 15 §:ää tulisi soveltaa, vaan lomautuspäätöstä tulisi edeltää normaali yhteistoimintaneuvottelu.   

Millä tavalla koronavirus voi vaikuttaa JHL:n jäsenten palvelussuhteeseen?

Ohessa kysymyksiä, jotka käsittelevät koronaviruksen aiheuttamia tilanteita työssä – sekä vastaukset kysymyksiin.

Katso myös

Korona-aiheisia videoita Instagramissa

Seuraa JHL:n Instagramista korona-aiheisia videoitamme! Siellä asiantuntijamme vastaavat jäsentemme lähettämiin koronakysymyksiin.

Videot löydät JHL:n Instagram-tilin Kohokohdista nimellä Korona-extra (vaatii sisäänkirjautumisen; katso kuva alla).

JHL:n Instagramiin pääset täältä.

1. Miten käy työsuhteelle ja toimeentulolle jos työpaikka on suljettu, eikä työntekijälle ole tarjolla muuta työtä?

Jos työantaja joutuu sulkemaan työpaikan koronavirusepidemian takia, voi työnantajalle tulla oikeus keskeyttää työnteko ja palkanmaksu. Tämä on mahdollista joko lomauttamalla ja jossakin tilanteissa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaan, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

A. Jos työpaikka joudutaan sulkemaan viranomaismääräyksen perusteella, koronavirusepidemia saattaa olla työnantajasta ja työntekijästä riippumaton syy.

Esimerkiksi valmiuslain nojalla tehty päätös sulkea työpaikka voisi olla yllä mainittu muu sen kaltainen työnteon estymisen syy. Tällöin työnantaja voisi käyttää lomautuksen sijaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaista menettelyä. Tällöin työntekijä saisi palkan normaalisti keskeytyksen ensimmäiseltä 14 päivältä.

Virkamieslainsäädännössä ei ole työsopimuslain 2 luvun 12 § vastaavaa säännöstä.

B. Jos työn väheneminen johtuu muuten koronavirusepidemiasta, esim. palveluiden kysynnän vähentymisestä, voi työnantajalla olla oikeus lomauttaa työntekijä.

Lomauttaminen

Työsopimuslain mukaan työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen edellyttää sitä, että työnantaja lomauttaa henkilöstön työsopimuslain mukaisilla perusteilla lain ja työehtosopimusten menettelytapoja noudattaen.

Lomauttaminen määräajaksi (max. 90 päivää) on mahdollista, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä tai koulutusta.

Toistaiseksi lomauttaminen on mahdollista vain työsuhteen irtisanomisperusteilla.

Myös virkamiehet ja kunnalliset viranhaltijat voidaan lomauttaa vastaavilla edellytyksillä.

Palkanmaksu loppuu, kun lomautus astuu voimaan.

Koronavirusepidemian aiheuttamat työpaikkojen sulkemiset tai tilanteesta aiheutuva palvelukysynnän vähentyminen voivat mahdollisesti muodostaa perusteen lomauttaa määräajaksi, jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä.  

Lomautetulla ja työntekijällä, jonka työnteko on estynyt työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella, on oikeus työttömyyspäivärahaan. Näistä asioista ohjeita antaa työttömyyskassa.

Kertauksena:

  • Jos työnteko keskeytyy koronaepidemiasta johtuvan työpaikan sulkemisen johdosta,  voi kyseeseen tulla joko lomautus tai työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukainen menettely.
  • Jos työn väheneminen johtuu muuten koronavirusepidemiasta, esim. palveluiden kysynnän vähentymisestä, voi työnantajalla olla oikeus lomauttaa työntekijä.

2. Miten toimeentulo järjestyy, jos työntekijä/viranhaltija/virkamies sairastuu koronavirukseen?

Koronavirukseen sairastuneella työntekijällä, viranhaltijalla tai virkamiehellä on oikeus saada työkyvyttömyyden ajalta sairausajan palkka aivan samalla tavalla kuin missä muussakin sairaustapauksessa.

Palkka maksetaan työ- tai virkaehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti. Jos työntekijään ei sovelleta mitään työehtosopimusta, maksetaan palkka työsopimuslain mukaan. (Työsopimuslaki 2 luku 11§)

Sairastuneen on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, mikäli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt hänet jäämään pois töistä koronavirukseen liittyvän eristämisen takia. Tällöin hänellä on oikeus KELAn tartuntatautipäivärahaan. Jos työnantaja on maksanut sairastuneelle sairausajan palkkaa, tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle.

3. Miten toimeentulo järjestyy, jos työntekijä/viranhaltija/virkamies määrätään karanteeniin?

Jos työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta karanteenin ajalta, Kela korvaa poissaolon palkan tartuntatautipäivärahalla.

Tartuntatautipäivärahalla korvataan ansionmenetys täysimääräisesti – henkilö saa siis saman verran tartuntatautipäivärahaa, kuin hän saisi palkkaa työssä ollessaan.

Työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan heti ensimmäisestä poissaolopäivästä lukien, koska tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.

Jos valtion virkamies/työsopimussuhteinen henkilö on määrätty tartuntatautilain mukaisesti olemaan poissa työstä, karanteeniin tai eristetty, maksetaan palkkausta sairausajan palkkausmääräysten mukaisesti ja Kelan tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle.

Lapsen sairastuminen ja  hänen hoitaminen

Oikeus tartuntatautipäivärahaan on myös silloin, kun alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja joutuu olemaan poissa työstään sen takia, että lapsi on määrätty jäämään kotiin karanteeniin.

Huoltajalla on tällöin pätevä syy olla menemättä työhön, eikä työnantaja voi velvoittaa häntä esim. pitämään vuosilomia, liukumia tai työaikapankkivapaita.

Huom! Poissaolo lapsen karanteenin takia ei oikeuta olemaan tilapäisellä hoitovapaalla, mutta se on muutoin hyväksyttävä palkaton poissaolo.

Mitä tarvitaan Kelan päivärahan saamiseksi

Kela tarvitsee päivärahahakemukseen

  • työnantajan selvityksen ansionmenetyksestä päivärahan maksamiseen
  • kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemän päätöksen työntekijän/viranhaltijan/virkamiehen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista.

Tartuntatautipäivärahaa maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut tehdä töitä karanteenin tai eristyksen takia. Kela ei siis maksa päivärahaa esimerkiksi loman ajalta eikä sellaisista tehtävistä, joissa työt voidaan tehdä etätyönä.

Työntekijän/viranhaltijan/virkamiehen on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, mikäli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt hänet jäämään pois töistä koronavirukseen liittyvän karanteenin takia.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen 34 §:ssä on sovittu, että myös karanteenin ajalta maksetaan valtion palveluksessa oleville palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Katso Kelan sivuilta: Tartuntatautipäiväraha ja tartuntatautipäivärahan hakeminen

4. Saako työntekijä/viranhaltija/virkamies palkkaa, jos hän tekee etätyötä karanteenin aikana tai muuten koronasta johtuen?

Etätyö on normaalia työtä, jota vain tehdään muualla kuin varsinaisessa työpaikassa. Etätyön ajalta maksetaan normaalisti palkka.

Jos työntekijä/viranhaltija/virkamies on viranomaisen toimesta määrätty karanteeniin ja on terve, hän ja työnantaja voivat sopia töiden tekemisestä etänä. Tällöin työnantajan tehtävänä on toimittaa työntekijälle/viranhaltijalle/virkamiehelle työntekovälineet. Palkka maksetaan normaalisti.

Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu, että sairausajanpalkkamääräykset koskevat myös karanteeniaikaa (mm. Valtion ves/tes).

Mikään ei estä työnantajaa muutoinkaan maksamasta karanteenin ajalta työntekijälle/viranhaltijalle palkkaa. Näissä tapauksissa työnantaja voi itse hakea tartuntatautipäivärahan Kelasta.

Tarkista omaan työhösi sovellettavasta työ- tai virkaehtosopimuksesta palkanmaksu tartuntatautilain tarkoittamissa karanteenitilanteissa.

5. Oikeus palkkaan ulkomaanmatkan jälkeen?*

JHL:n jäsen: Älä matkusta ulkomaille ennen kuin koronavirustilanne rauhoittuu ja viranomaiset katsovat matkustamisen taas turvalliseksi.  Lento- ja raja-asemia suljetaan ympäri maailman. Voi olla, että jäät pitkiksi ajoiksi matkakohteeseesi pääsemättä sieltä takaisin. Tältä ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Ulkoministeriö antoi suomalaisille 12.3.2020 ohjeet välttää matkustamista. Maan hallitus totesi 17.3 pitämässään tiedotustilaisuudessa, että suomalaisten ei pidä matkustaa ulkomaille. Hallitus antoi samalla vahvan suosituksen, että Suomeen ulkomailta palaavat olisivat 14 vuorokautta ”karanteenin kaltaisissa” olosuhteissa etätöissä tai muuten poissa töistä.

Jos henkilö on näistä ohjeista huolimatta lähtenyt ulkomaille (vapaa-ajan matkalle)12.3 jälkeen, joutuu hän palattuaan 14 vuorokauden karanteeniin, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta tuolta kahden viikon ajalta, ellei työtä ole mahdollista tehdä etätyönä.

Näissä tilanteissa voidaan katsoa, että henkilö on matkalle lähtiessään ottanut tietoisen riskin karanteeniin määräämisestä ja että hän on myös ollut tietoinen siitä, että tuo aika on palkatonta.

Jos henkilö on lähtenyt ulkomaille ennen kuin ulkoministeriö on 12.3 ohjeistanut olemaan matkustamatta ja palannut sen jälkeen ja työnantaja on määrännyt hänet jäämään kotiin 14 vuorokaudeksi, työnantajan on maksettava palkka tuolta ajalta myös tilanteissa, joissa työtä ei ole mahdollista tehdä etänä.

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijän töihin heti kun tämä on palannut ulkomaanmatkalta?*

Vastoin työnantajan tahtoa töistä voi jäädä pois vain, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on tehnyt tartuntatautilain mukaisen karanteenipäätöksen. Jos työnantaja hallituksen 17.3 antamasta vahvasta suosituksesta, että ulkomaamatkan jälkeen työntekijä olisi ”karanteenin kaltaisissa” olosuhteissa etätöissä tai muuten poissa töistä 14 vuorokautta, huolimatta määrää oireettoman ja terveen henkilön työpaikalle, on työntekijän tätä käskyä noudatettava.

Matkustamiseen liittyen hyvä tietää:

Voidaanko työntekijä määrätä pitämään 2 viikkoa vuosilomaa kotona ulkomaan matkan jälkeen ennen paluuta työhön?  *

Ei voida, koska vuosilomalle jäädään vuosilomalain mukaisesti ja laissa säädetyn lomakauden (2.5 – 30.9) aikana. Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkua ja tämä ilmoitus sitoo työnantajaa. Työntekijän ja työnantajan kesken on kuitenkin mahdollista sopia loman pitämisestä myös ennen 2.5.2020 alkavaa lomakautta. Jos henkilö on lähtenyt ulkomaille 12.3 jälkeen ja palattuaan joutuu 14 vuorokaudeksi palkattomaan karanteeniin, voivat työntekijä ja työnantaja sopia, että työntekijä pitääkin tuon ajan vuosilomana.

Jos sinulla on matkoja jo hankittuna keväälle, kannattaa olla yhteydessä matkanjärjestäjään. Jos joudut peruuttamaan matkojasi, saat lisätietoa kuluttajansuojan osalta Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

6. Saako työnantaja muuttaa työtehtäviä koronaviruksen takia?

Koronavirus ei lisää tai laajenna työnantajan määräysvaltaa.

Työtehtävistä on sovittu työsopimuksessa, eikä työnantaja voi muuttaa niitä olennaisesti yksipuolisesti ilman irtisanomisperustetta. Koronavirus ei oikeuta työsopimuksen irtisanomiseen.

Jotkut työehtosopimukset sisältävät sopimusmääräyksiä, jotka oikeuttavat työnantajan siirtämään työntekijän tilapäisesti muihinkin kuin työsopimuksessa sovittuihin tehtäviin.

Esim. Kunta-alalla noudatettavan KVTES:n I luvun 10 §:n mukaan työntekijällä on tarvittaessa velvollisuus siirtyä enintään 8 viikon ajaksi muihinkin tehtäviin, joita voidaan pitää hänelle sopivina hänen koulutuksensa ja kokemuksensa johdosta.

Jos on olemassa perusteltu syy, työnantaja voi muuttaa viranhaltijoiden virantoimitusvelvollisuutta laajemmin, kuin normaalisti direktio-oikeus sen mahdollistaisi. Koronavirusepidemiaa voidaan pitää perusteltuna syynä.

7. Saako työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroja koronaviruksen takia?

Koronavirus ei lisää työnantajan direktiovaltaa.

Työaikalaki ja työehtosopimukset raamittavat sen, miten vahvistettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Muutoksia on aina mahdollista tehdä siitä yhteisesti sopien. Jotta työnantaja voi tehdä yksipuolisesti muutoksia vahvistettuihin työvuoroluetteloihin, täytyy jokaiselle muutokselle olla työaikalain mukaan töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.

Työehtosopimuksissa on voitu sopia laista poiketen mahdollisuuksista muuttaa vahvistettua listaa, joten tarkista oma työehtosopimuksesi tältä osin.

Työnantajan tulee olla varautunut siihen, että työntekijöitä jossain määrin joutuu karanteeniin.

Jos huomattava osa työpaikan henkilökunnasta sairastuu tai joutuu karanteeniin, on tilanne äkillinen ja yllättä asia, eli sellainen johon työnantaja ei ole voinut ennalta varautua. Tällainen tilanne oikeuttaa työnantajaa muuttamaan työvuoroja yksipuolisesti.

Valmiuslain vaikutukset työaikaan

18.3.2020 annettiin valmiuslain 93 §:n nojalla asetus, jonka mukaan yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa työskentelevien työntekijöiden (ja vastaavasti virkamiesten ja viranhaltijoiden) kohdalla on 18.3. – 13.4.2020 mahdollista poiketa työaikalain ylityösuostumusta, enimmäistyöaikaa ja lepoaikoja koskevista säännöksistä.

Asetusta sovelletaan ainoastaan terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Työnantaja voi näillä aloilla teettää työntekijällä ylityötä ilman työntekijän suostumusta.

Näillä aloilla voidaan ajalla 18.3 – 13.4.2020 myös poiketa työaikalain enimmäistyöaikaa koskevasta työaikalain 19 §:n säännöksestä, jonka mukaan työaika saisi ylityöt mukaan luettuna olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana.

Tästä säännöksestä poikkeaminen voi tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun kuluvan tasoittumisjakson aikana on jo tehty työtä lähes sen verran kuin työaikalain 19 § sallii.

Asetus sallii myös poikkeamisen työaikalain vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä. Vuorokausilepoa koskevat säännökset ovat työaikalain 25 §:ssä ja viikkolepoa koskevat 27 §:ssä.

Edellä lueteltuja poikkeamisia työaikalaista voidaan käyttää vain jos niiden käyttö on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi ja jos toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lisäksi työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.

Kun näitä säännöksiä sovelletaan, työnantajalla on velvollisuus järjestää työpaikalle lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa.

Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä

8. Saako työnantaja perua tai siirtää vuosilomia koronaviruksen takia?

Työntekijän vahvistettua vuosilomaa ei ole mahdollista siirtää tai peruuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä.

Loma voidaan siirtää tai peruuttaa vain jos siitä yhdessä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen ennen sovittua vuosilomaansa tai sen aikana, loman siirtämiseen noudatetaan loman siirtoa koskevia vuosilomalain tai työehtosopimuksen määräyksiä. Kannattaa tarkistaa omaan työhön sovellettavasta työ- ja virkaehtosopimuksesta loman siirtämistä koskevat sopimusmääräykset.

Virkamiehen tai kunnallisen viranhaltijan loma voidaan keskeyttää tai jo vahvistettu vuosiloma siirtää julkisen vallan käyttöön liittyvien painavien syiden perusteella tai laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Tässä tarkoitettu virkamiesten/viranhaltijoiden loman siirto tai keskeytys työnantajan toimesta voi nyt tulla eteen.

Valtioneuvosto on antanut 17.3.2020 valmiuslain 93 §:n nojalla asetuksen, jonka nojalla yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa työskentelevien vahvistettuja lomia voidaan tarvittaessa siirtää toiseen ajankohtaan ja keskeyttää 18.3 – 13.4.2020 välisenä aikana.

Asetus koskee kaikkea vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa eli 24 arkipäivän pituista kesälomaa ja 6 arkipäivän pituista talvilomaa, samoin kuin säästövapaata (VuosilomaL 27 §). Asetusta sovelletaan myös laissa säädettyä pidempään, työehtosopimukseen perustuvaan vuosilomaan.

Lomansiirto- ja keskeyttämisoikeus ei koske sellaisia vapaita, jotka perustuvat yksinomaan työehtosopimukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi lomarahanvaihtovapaat.

Valtioneuvoston asetus väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä

Asetusta voidaan soveltaa ainoastaan terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön. Muiden alojen työnantajalla ei tällaista oikeutta ole.

Lomien keskeyttäminen ja siirtäminen on mahdollista vain, jos se on koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten työjärjestelyiden vuoksi tarpeen. Poikkeuksellisilla toimilla ei saa vaarantaa henkilöstön työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Siirretyt lomat on annettava henkilöstölle heti, kun tilanne sen sallii.

9. Vaikuttaako karanteeni vuosilomien ansaitsemiseen eli uuden loman pituuteen?

Vuosilomalaissa työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan poissaolo työstä, joka johtuu sairauden leviämisen estämiseksi annetusta viranomaisen määräyksestä (2 luvun 7 §:n 4-kohta). Vastaava säännös sisältyy valtion virka- ja työehtosopimukseen vuosilomista (5 §).

Karanteeniaika ei siis vaikuta vuosilomien ansaintaan, koska se on lain mukaan työssäolon veroista aikaa.

10. Voiko työnantaja päättää palvelussuhteen, jos työntekijä/viranhaltija/virkamies ei karanteenin takia pääse töihin?

Työnantaja ei voi päättää työ- tai virkasuhdetta sen takia, että henkilö ei voi tehdä työtään viranomaisen määräämän karanteeniin asettamisen takia.

Työntekijän/viranhaltijan/virkamiehen on kuitenkin muistettava ilmoittaa työnantajalle karanteenista heti kun hänet sellaiseen määrätään.

11. Koulu tai päiväkoti on koronan vuoksi suljettu, lapsi on terve, eikä häntä ole määrätty karanteeniin. Voiko työntekijä jäädä kotiin?*

Työsopimuslain 4 luvun 7 ja 7a §:ssä säädetään työntekijän oikeudesta olla poissa työstä pakottavan perheeseen liittyvän syyn vuoksi. Tällaiseen tilapäiseen poissaoloon työstä on oikeus silloin, kun työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Myös työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla määräyksiä, jotka oikeuttavat työntekijän olemaan poissa työstä muissakin kuin työsopimuslain tarkoittamissa tilanteissa. Osa tällaisista vapaista on voitu sopia palkallisiksi tai paikallisuus on voitu jättää työnantajan harkintaan. Tarkista asia omasta työ- tai virkaehtosopimuksestasi.

Säännöksen tarkoituksena on antaa työntekijälle oikeus jäädä pois työstä äkillisissä ja ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. Säännös on sen perusteluiden mukaan rajattu koskemaan sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvaa ennalta-arvaamatonta ja pakottavaa syytä, joka kohtaa työntekijän perhettä.

Nyt vallitsevissa hyvin poikkeuksellisissa oloissa esimerkiksi pienten lasten siirtämistä kotiopetukseen voitaneen pitää säännöksessä tarkoitettuna työstä poissaoloon oikeuttavana syynä.

Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä.

Yli 70-vuotiaita isovanhempia ja muita riskiryhmiin kuuluvia ei pidä nyt käyttää lastenhoitoapuna.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työntekijälle, joka on poissa työstä pakottavista perhesyistä (ellei tes/ves-määräyksistä muuta johdu), eikä työntekijällä myöskään näissä tilanteissa ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.

Jos työntekijän työtä on mahdollista tehdä etätyönä ja tästä on sovittu työnantajan kanssa, työntekijä voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä työtä kotoa käsin. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle normaalisti palkkaa.

Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa myös esim. lomalle jäämisestä tai palkattoman vapaan pitämisestä. Työntekijä voi myös vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.

Työturvallisuus koronavirustilanteessa*

Suomessa on poikkeustilanne koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ja kansalaisten terveyden turvaamiseksi. Tarkoitus on huolehtia terveydenhuoltojärjestelmän kestävyydestä tilanteessa, jossa suuri määrä ihmisiä sairastuu yhtäaikaisesti. Valmiuslailla määrätään kansalaisia poikkeustoimiin.

Työntekijöiden työturvallisuus on turvattava myös poikkeusoloissa työskenneltäessä. Ohessa on JHL:n ohjeistus työpaikoille. Ohjeistusta täydennetään tarvittaessa.

Tästä pdf-tiedostosta voit lukea tarkat ohjeet työturvallisuudesta:

Sosiaali- ja terveysministeriö on täsmentänyt kunnille ja kuntayhtymille antamaansa ohjetta, joka koskee kotiin annettavia palveluja:  Täsmennys kuntiin annettuun ohjeeseen kotiin annettavista palveluista koronavirustilanteessa (1.4.2020)*

Katso myös:

tyosuojelu.fi -sivuilla: Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta

tyosuojelu.fi -sivuilla: Huomioi koronavirus vaarojen arvioinnissa

Mitä työpaikoilla tulisi tehdä koronaviruksen johdosta?

  • Työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla velvollisuus huolehtia siitä, ettei kenenkään terveys ja turvallisuus vaarannu työn johdosta.
  • Jokaisella työpaikalla on syytä varautua työn ja työpaikan luonteen ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen.
  • Ennakoiva toiminta työpaikoilla kattaa mm. siivouksen tehostamisen, matkustamis- ja kokouskäytäntöjen tarkistamisen, omailmoituskäytäntöjen muuttamista epidemian aikana, etätyökäytäntöjen päivittämistä jne. Oleellisen tärkeää on opastaa henkilöstöä hyvästä käsihygieniasta ja oikein yskimisestä sekä huolehtia siitä, että työpaikalla on riittävä määrä käsidesiä ja saippuaa. Tärkeää on korostaa työpaikalla myös sitä, että kukaan ei tule sairaana töihin.
  • Hallitus on kehottanut kaikkia Suomen kansalaisia olemaan matkustamatta ulkomaille ja välttämään matkustamista myös kotimaassa. Työpaikkojen on syytä huomioida tämä omassa työssään.

Työnantajan määräysvalta ei ulotu henkilöstön vapaa-ajalle, joten työnantaja ei voi kieltää vapaa-ajan matkoja.

Matkavakuutusasioissa ota suoraan yhteyttä vakuutusyhtiö Turvaan! Turvan toimipaikat ovat toistaiseksi suljettuna, mutta palvelu toimii puhelimitse sekä osoitteessa turva.fi.

JHL:n jäsenten valtakunnallinen palvelunumero 010 195 109 on avoinna arkisin klo 8.00–18.00.
Korvauspalvelujen palvelunumero 010 195 108 on avoinna ma–pe klo 9.00–17.00.
Palvelunumeroissa on paikallispuhelun hinta koko Suomessa.

Katso myös:

Koronavirus on yleisvaarallinen tauti

Koronavirus on Suomessa lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon. Tästä seuraa, että koronavirukseen sairastunut, sairastuneeksi epäilty tai sille altistunut henkilö voidaan viranomaisten toimesta määrätä:

  • pysymään pois työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta
  • karanteeniin
  • eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön.

Eristäminen tai karanteeni voidaan määrätä myös TAHDON VASTAISESTI.

Eristys = tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa.

Karanteeni = terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista.

  • Karanteeniin/eristyksiin voidaan määrätä henkilö, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin.
  • Karanteeni toteutetaan yleensä kotona.

Päätöksen eristämisestä tai karanteenista tekee virkasuhteinen kunnan / sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Seuraa tilannetta aktiivisesti viranomaisten sivuilta

HUOM! Suuren käyttäjämäärän takia viranomaisten sivuille voi olla ajoittain vaikea päästä tai se kestää normaalia kauemmin.

Tietoa löydät myös mm. sosiaali- ja terveysministeriön (www.stm.fi) ja Työterveyslaitoksen (www.ttl.fi) internet-sivuilta:.