Kuntien yleiset työaikamuodot KVTES:n mukaan ovat yleistyöaika, toimistotyöaika ja jaksotyöaika. Kaikissa työaikamuodoissa on oma määritelmänsä ylityölle ja siitä maksettaville korvauksille.
KVTES:n yleiset työaikamuodot ovat
- yleistyöaika (38.25t/vko)
- toimistotyöaika (36.25t/vko)
- jaksotyöaika (38.25t/vko, 114.45t/3 vko).
Uuden työaikalain vaikutukset KVTES:n työaikoihin
Yleistyöaika
Säännöllinen työaika
Vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia.
Viikoittainen työaika on enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Arkipyhä vähentää täyttä säännöllistä viikkotyöaikaa 7 tunnilla 39 minuutilla. Osa-aikaisen työaika lyhenee samassa suhteessa täyteen työaikaan verrattuna.
Työvuoroluetteloa suunniteltaessa otetaan huomioon ennalta tiedetyt, hyväksyttävät poissaolot.
Jokainen tällainen poissaolopäivä vähentää työaikaa ko. viikolta 7 tuntia 39 minuuttia. Jos tällainen poissaolo, esimerkiksi vuosiloma, kestää viisi työpäivää, se vähentää ko. viikon työaikaa 38 tuntia 15 minuuttia.
Ylityön määritelmä
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan.
- Ylityön tekemiseen tarvitaan aina työntekijän ja viranhaltijan suostumus.
- Ylityön tekemisestä ei voida sopia työsopimuksella, vaan työnantajan on pyydettävä suostumus jokaista kertaa varten erikseen.
- Viranhaltija tai työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan.
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 min.
On huomattava kuitenkin, että muu hyväksyttävä poissaolo, joka tulee tietoon työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen, alentaa ylityörajaa sen verran kuin on oltu työvuorosta poissa.
Viikkoa pitemmässä tasoittumisjärjestelmässä ylityöraja on kyseiselle viikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika.
Ylityökorvaus
Työantaja päättää korvataanko ylityö rahakorvauksena, vapaa-aikana, vai molempina.
Vuorokautisen ylityön korvaus
- Kaksi ensimmäistä tuntia 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavat 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
Viikoittaisen ylityön korvaus
- Viisi ensimmäistä tuntia 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavat 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
Tai annetaan vastaava vapaa-aika.
Esimerkki: Teet yhden tunnin ylitöitä ja saat siitä 50 prosentilla korotetun vapaa-ajan, joka on 1 tunti 30 minuuttia.
KVTES – yleistyöajan keskeytysmääräykset
Toimistotyöaika
Säännöllinen työaika toimistotyöajassa
- Vuorokautinen työaika enintään 9 tuntia
- Viikoittainen työaika enintään 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Säännöllisessä työajassa arkipyhä lyhentää työaikaa 7 tuntia 15 minuuttia. Osa-aikaisen työaika lyhenee samassa suhteessa täyteen työaikaan verrattuna.
Työvuoroluetteloa suunniteltaessa otetaan huomioon ennalta tiedetyt, hyväksyttävät poissaolot. Jokainen tällainen poissaolopäivä vähentää työaikaa ko. viikolta 7 tuntia 15 minuuttia. Jos tällainen poissaolo, esimerkiksi vuosiloma, kestää viisi työpäivää, se vähentää ko. viikon työaikaa 36 tuntia 15 minuuttia.
Ylityö toimistotyöajassa
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan.
- Ylityön tekemiseen tarvitaan työntekijän ja viranhaltijan suostumus.
- Ylityön tekemisestä ei voida sopia työsopimuksella, vaan työnantajan on pyydettävä suostumus jokaista kertaa varten erikseen.
- Viranhaltija tai työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan.
Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Viikkoa pitemmässä tasoittumisjärjestelmässä ylityöraja on kyseiselle viikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä 2 tunnilla.
Sellaisella viikolla, jolla on vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, viikoittainen ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle työvuoroluetteloon merkitty
säännöllinen viikkotyöaika lisättynä työpäivää kohden 24 minuutilla, kuitenkin enintään kahdella tunnilla.
Ylityökorvaus toimistotyöajassa
Työantaja päättää korvataanko ylityö rahakorvauksena, vapaa-aikana, vai molempina.
Vuorokautisen ylityön korvaus toimistotyöajassa
- kaksi ensimmäistä tuntia 50 %:lla korotettu tuntipalkka
- seuraavat tunnit 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
Viikoittaisen ylityön korvaus toimistotyöajassa
- viisi ensimmäistä tuntia 50 %:lla korotettu tuntipalkka
- seuraavat tunnit 100 %:lla korotettu tuntipalkka.
Tai annetaan vastaava vapaa-aika.
Esimerkki: Teet yhden tunnin ylitöitä ja saat siitä 50 prosentilla korotetun vapaa-ajan, joka on 1 tunti 30 minuuttia.
KVTES – toimistotyöajan keskeytysmääräykset
Keskeytysten heijastukset KVTES:n vuosilomalukuun
Liukuva työaika yleis- ja toimistotyöajassa
Työnantaja voi järjestää työajan liukuvaksi yleis- ja toimistotyöajassa.
- Työntekijällä/viranhaltijalla on mahdollisuus päättää, haluaako olla mukana liukuvan työajan järjestelmässä vai ei.
- Jos viranhaltija/työntekijä ei halua olla liukuvan työajan piirissä, hänen on ilmoitettava siitä esmiehelleen.
- Ellei hän ilmoita mitään tulkinta on, että hänen kanssaan on sovittu liukuvasta työajasta.
Liukuvan työajan kokonaisuus on käytävä yhteistoiminnassa läpi ainakin niiden järjestöjen kanssa, joihin liukuvaa työaikaa sovelletaan.
Työnantaja voi muuttaa tai lakkauttaa liukuvan työajan järjestelmän kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Työnantaja voi irtisanoa yksittäisen työntekijän/viranhaltijan liukuvasta työajasta kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantajan irtisanoessa liukuvan työajan järjestelyn yksittäisen työntekijän/viranhaltijan kanssa, irtisanominen ei saa rikkoa tasapuolisen kohtelun vaatimusta eikä toimia sanktiona.
Myös työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus milloin tahansa irtisanoa liukuvaa työaikaa koskeva sopimus päättymään kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanominen ei vaadi perustetta.
Liukuma-aikana viranhaltija/työntekijä voi pääsääntöisesti itse päättää työhön tulo- ja lähtöaikansa. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksessa päättää, että viranhaltijan/työntekijän on oltava työssä tiettynä, esimerkiksi liukuma-ajaksi sattuvana aikana. Työnantaja ei saa käyttää työnjohto-oikeutta ko. asiassa säännönmukaisesti liukuvan työajan tarkoitus huomioon ottaen. Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä- ja ylityömääräyksen.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää (liukumasaldon + tunteja) vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.
Jaksotyöaika
Työaika jaksotyössä
- 2 viikossa 76 tuntia 30 minuuttia
- 3 viikossa 114 tuntia 45 minuuttia
- 4 viikossa 153 tuntia.
Työjakso jaksotyössä
Työaikajakson pituus on 2–4 viikkoa. Kolmea viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tarve jatkuvan neljän viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai pääsääntöisesti yötyötä tekevän työntekijän/viranhaltijan kohdalla.
Kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Työntekijälle/viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjakson aikana.
Työpäivät jaksotyössä
Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, sijoittuvat ne välille maanantai–perjantai, eli työaikaa suunnitellaan viidelle päivälle viikossa.
Työvuorot jaksotyössä
Peräkkäisiä työvuoroja (koskee muitakin kuin yövuoroja) saa suunnitella enintään seitsemän.
Työvuoron pituus jaksotyössä
Jaksotyössä työvuoro on säännönmukaisesti enintään 10 tunnin pituinen, jolleivät viraston tai laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät lyhytaikaiset poikkeukset muuta aiheuta, tai toimivaltainen viranomainen ja asianomainen sopijajärjestö paikallisesti toisin sovi. Yövuoro voi kuitenkin olla 11 tunnin pituinen.
Työvuoroluettelo jaksotyössä
- Työvuoroluetteloon suunnitellaan aina vain säännöllisen työajan verran tunteja.
- Luetteloon ei suunnitella ylityötä.
- Myöskään osa-aikaisille luetteloon ei suunnitella lisätyötä.
Arkipyhä
Arkipyhä alentaa täyttä työaikaa tekevän ylityörajaa 7 tuntia 39 minuuttia arkipyhää kohden.
Osa-aikaisella arkipyhä alentaa lisätyörajaa osa-aikaprosentin verran 7 tunnista 39 minuutista.
Jaksotyön lyhytaikaisten työaikajakson määrittely ja arkipyhälyhennys
Palvelusuhteen alussa työaikajaksoa valittaessa valitaan kahden viikon työaikajakso, mikäli palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä kahden viikon jaksoa.
Työaikajaksoa ei saa muuttaa kesken jakson, vaikka palvelussuhteeseen tulisikin jatkoa kesken edellisen palvelussuhteen.
Mikäli palvelussuhteeseen tulee jatkoa myöhemmin niin paljon, että kahta viikkoa pidemmän jakson käyttö on perusteltua, voidaan jakson pituus muuttaa ensimmäisen valitun jakson päätyttyä KVTES III luvun 29§:n määräyksiä noudattaen.
Esimerkkilaskelmia arkipyhälyhennyksistä jaksotyössä KT:n sivuilla
Ennalta suunniteltu ja muu keskeytys jaksotyössä
- Määriteltävä 7 päivää ennen kuin työaikajakso alkaa, kummasta keskeytyksestä on kyse.
- Ylityö- ja lisätyöraja riippuu siitä, kumpi keskeytys on kysymyksessä.
- Ennalta suunniteltu keskeytys vähentää työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia työpäivää kohden välillä maanantai–perjantai.
- Muu keskeytys alentaa työaikaa niiden tuntien verran kuin mitä keskeytyksen alle oli alun perin suunniteltu työaikaa.
Työaikakorvauksen sijainti, laji ja määrä jaksotyössä
- Työaikakorvauksen sijainti, korvauksen laji sekä määrä on merkittävä työvuoroluetteloon.
- On KVTES:n yleinen työaikamääräys ja koskee siis myös muitakin työaikamuotoja.