Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä työsuojeluasioissa.

Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia – ei vain JHL:läisiä – työntekijöitä turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa.  Valtuutettu  (ja kaksi varavaltuutettua) on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 10 työntekijää, mutta pienemmässäkin työpaikoissa työntekijät halutessaan voivat valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun.

Jokaisella on oikeus asettua ehdokkaaksi työsuojeluvaltuutetun valinnoissa ja osallistua työpaikkansa työsuojeluvaltuutetun valintaan. Valtuutetun kausi on sopimusalasta riippuen kahdesta neljään vuotta.

Työsuojeluvaltuutettu saa JHL:n tarjoamaa jatkuvaa työsuojelukoulutusta. Hänellä on mahdollisuus olla aktiivisesti mukana työsuojeluyhteistyössä eri tahojen kanssa.

Työsuojeluvaltuutetulla on sama vahvennettu irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä siten kuin työsopimuslaissa tai alakohtaisissa sopimuksissa säädetään.

Kiinnostaako tehtävä?

Kun sinun työpaikallasi on työsuojeluvaalien aika, ole kuulolla ja asetu ehdokkaaksi.

Kunta-alalla, seurakunnissa ja monilla yksityisten alojen työpaikoilla työsuojeluvaalit käydään nyt syksyllä 2017.  – Katso tarkemmin valintaohjeista ja teemasta Työsuojeluvaalit 2017.

Työsuojeluvaltuutettua tarvitaan

  • edustamaan työntekijöitä työsuojeluasioissa, kuten työntekijöiden aloitteiden tai ongelmatilanteiden selvittämisessä ja työsuojelutarkastuksissa
  • toimimaan yhdessä työsuojelupäällikön, työterveyshuollon ja muiden työsuojelutoimijoiden kanssa
  • perehtymään työpaikan olosuhteisiin ja työyhteisön tilaan työpaikkakäyntien, tilastojen ja raporttien avulla
  • perehtymään työsuojelusäädöksiin
  • kiinnittämään työntekijöiden huomio turvallisiin työtapoihin
  • osallistumaan työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttaviin asioiden ja muutoksiin vaikuttamiseen
  • osallistumaan riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen
  • osallistumaan työpaikan yhteisten periaatteiden ja pelisääntöjen luomiseen
  • osallistumaan työpaikan kehittämiseen työsuojeluasioissa
  • seuraamaan sovittujen toimenpiteiden toteutumista
  • pitämään työsuojeluasioita esillä tekemällä aloitteita, olemalla aktiivinen ja ennakoiva
  • keskeyttämään vaarallisen työn tekemisen
  • toimimaan yhteistyössä muiden työsuojelutoimijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa

Työsuojeluvaravaltuutettu

Työsuojeluvaravaltuutettu hoitaa valtuutetun tehtäviä varsinaisen ollessa estyneenä. Työsuojeluvaltuutetun on ilmoitettava työnantajalle estymisestään ja tehtävän siirrosta varavaltuutetulle.

Estyminen voi olla lyhytaikaista – esimerkiksi kokoukseen tai tarkastukseen osallistumisen takia – tai pitempiaikaista, jolloin varavaltuutettu saa varsinaisen valtuutetun toimintaedellytykset kuten oikeudet tiedonsaantiin, ajankäyttöön ja työn keskeyttämisoikeuden.

Työpaikkakohtaisista käytännöistä, kuten työsuojeluvaltuutetun vuosiloman ja pitempien sairauslomien sijaisuuksista on hyvä sopia työpaikalla jo etukäteen.

Oikeus saada tietoa ja koulutusta

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtävän hoitamista varten. Tietojensaantioikeuteen sisältyy oikeus saada

  • nähtäväksi työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan kuuluu pitää tai joita työnantajalla on hallussaan
  • nähtäväksi työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai kuvaus itse järjestetystä työterveyshuollosta ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma
  • kopiot näistä asiakirjoista, mikäli se on tehtävän hoitamiseksi tarpeellista.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää koulutusta. Koulutustarve ja koulutuksen järjestäminen on käsiteltävä kahden kuukauden kuluessa työsuojeluvaltuutettujen valinnasta.

Kouluttaminen tapahtuu työaikana, jollei esimerkiksi työehtosopimuksessa ole sovittu toisin. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansionmenetystä työsuojelu- ja työsuojeluvaravaltuutetuille.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työnantajan pitää vapauttaa työsuojeluvaltuutettu säännöllisistä tehtävistään kohtuulliseksi ajaksi, jonka valtuutettu tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. Tehtävistä vapauttamisen voi estää vain tilapäisesti ja pätevällä syyllä.

Työnantajan on annettava työsuojeluvaltuutetulle todellinen mahdollisuus hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Valvontalaissa on yksityiskohtainen luettelo asioista, jotka otetaan huomioon valtuutetun tehtävän hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä.

Vähimmäissäännös edellyttää, että mikäli työpaikalla työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on suurimman haitan tai vaaran alaisena työskentelevää työntekijäryhmää edustava työsuojeluvaltuutettu vapautettava työtehtävistään vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana.

Ansionmenetyksen korvaus

Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle ansionmenetys, joka aiheutuu työaikana hoidetuista valtuutetun tehtävistä ja maksaa korvaus välttämättömistä työajan ulkopuolella hoidetuista valtuutetun tehtävistä.

Työnantajan on annettava työsuojeluvaltuutetun käyttöön tehtävien hoidon kannalta tarpeelliset tilat. Työsuojeluvaltuutettu saa käyttää työpaikan toimisto- ja viestivälineitä valtuutetun tehtäviensä hoitamiseen.

Lisää aiheesta:

Työsuojeluvaalit 2017
Työsuojeluvaltuutettu, valtuutetun valinta – Työturvallisuuskeskus
Työsuojelutoimikunta – Työturvallisuuskeskus
Työsuojeluasiamies – Työturvallisuuskeskus
Työsuojelupäällikkö – Työturvallisuuskeskus
Työsuojeluhenkilörekisteri – Työturvallisuuskeskus