Edustajiston tehtävät

Mitä JHL:n edustajiston tehtäviin kuuluu? Edustajisto päättää siitä, millaista liiton toiminta on ja mihin suuntaan toimintaa painotetaan. Edustajisto päättää muun muassa jäsenmaksuista, talousarviosta eli siitä, millaiseen toimintaan rahaa käytetään. Lisäksi edustajisto päättää työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä sekä niissä tapahtuvista olennaisista muutoksista.

Mitä edustajisto tekee

1. Mitä edustajiston jäsenen tehtäviin kuuluu?

Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin, jonka toimikausi kestää viisi vuotta. Nykyinen edustajisto on valittu vaaleilla vuonna 2017.
Liiton sääntöjen mukaan edustajiston jäsenten tehtävänä on:

Valita

  • keskuudestaan edustajiston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa
  • liiton puheenjohtaja ja kaksi toimialajohtajaa
  • liiton hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet
  • tilintarkastusyhteisö tilintarkastajaksi.

Päättää

  • liiton toimintastrategiasta ja pitkän aikavälin suunnitelmista
  • edustajiston ja hallituksen jäsenten palkkioista
  • hallituksen vastuuvapaudesta
  • jäsenmaksun suuruudesta
  • jäsenyhdistyksille maksettavan jäsenmaksupalautuksen suuruudesta
  • toimintasuunnitelmasta
  • talousarviosta
  • valtakunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten hyväksymisestä ja olennaisista muutoksista
  • muista hallituksen esittämistä asioista.

Valvoa

  • liiton toimintaa ja varojen hoitoa.

Vahvistaa

  • vaalijärjestys edustajiston valitsemista varten.

Tutkia ja ratkaista

  • valituksia, joita mahdollisesti on tehty liiton säännöissä mainituista asioista.

Käsitellä

  • liiton toimintakertomus
  • tilinpäätös
  • jäsenyhdistysten ja yhteisjärjestöjen esittämät aloitteet.

2. Kuinka usein edustajisto kokoontuu?

Järjestäytymiskokous, eli uusien edustajien ensimmäinen kokous pidetään 60 päivän kuluessa siitä, kun vaalitulos on vahvistettu. Tässä kokouksessa edustajisto valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat, valitsee liitolle puheenjohtajan, toimialajohtajat ja hallituksen sekä tilintarkastusyhtiön. Vuonna 2017, nykyisen edustajiston järjestäytymiskokous pidettiin 5.-7.6.2017

Syyskokous (yleensä 2 päivää) pidetään marras–joulukuussa. Tässä kokouksessa edustajisto päättää liiton tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä käsittelee yhdistysten sille tekemät aloitteet.

Kevätkokous (yleensä 2 päivää) pidetään touko–kesäkuussa. Tässä kokouksessa edustajisto käsittelee edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä käsittelee yhdistysten sille tekemät aloitteet.

Ylimääräinen edustajiston kokous (yleensä 1 päivä). Sopimusvuosina edustajisto kokoontuu syys- ja kevätkokouksen lisäksi ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään suurimpien työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelutuloksia (kunta, valtio, kirkko ja yksityinen sosiaaliala).

3. Koulutetaanko edustajia mitenkään?

Edustajiston kokous- ja koulutustilaisuuksia pidetään yleensä kerran vuodessa. Tilaisuudet ovat tavallisesti kaksipäiväisiä.

4. Miten onnistuu työstä poissa oleminen ja palkanmaksu poissaoloajalta?

JHL:n edustajiston kokoukset ja koulutustilaisuudet ovat pääsääntöisesti arkipäivinä. Edustajille tämä merkitsee töistä poissa olemista.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen kunnille ja kuntayhtymille palkallisen virka- tai työvapaan myöntämisestä.

Valtion yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan virkamiehille myönnetään palkallinen virkavapaa ja työntekijöille palkallinen vapautus työstä, mikäli se viraston toiminnan kannalta on mahdollista.

”Virkamiehelle, jolle on myönnetty virkavapautta hänen osallistuessaan pääsopimuksen osapuolena olevan henkilöstöjärjestönsä ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin tai virkaehtosopimuksiin sidotun virkamiesyhdistyksen liitto- tai edustajakokoukseen tai mikäli sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen, maksetaan 7 §:n mukainen palkkaus, milloin kokouksissa käsitellään virkaehtosopimusasioita.

Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautus työstä hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, AKAVA ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Toimihenkilö-keskusjärjestö STTK ry:n tai Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin taikka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n tai Palkansaajajärjestö Pardia ry:n jäsenjärjestön hallituksen kokouksiin, maksetaan palkkaus 7 §:n mukaisesti. Samoin maksetaan 7 §:n mukainen palkkaus viraston työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai edustajakokoukseen tai mikäli sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen osallistumisen ajalta, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. (Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus 2014–2017, 39§, s. 57)

Hyvinvointipalvelualoilla lyhyistä poissaoloista ja palkanmaksusta työstä poissaolon ajalta on sovittu eri tavoin eri sopimusaloilla. Yleinen käytäntö kuitenkin on, että työnantaja myös näillä sopimusaloilla myöntää vapaan ja maksaa palkan ko. ajalta.

Mikäli työnantaja ei maksa poissaoloajalta palkkaa (oli sopimusala mikä tahansa), silloin liitto korvaa edustajiston jäsenelle hänen ansionmenetyksensä (todellisten kulujen ja työnantajalta saatavan todistuksen perusteella).

Aikaa vapaan pyytämiseen ja asioiden järjestämiseen edustajilla on, sillä syys- ja kevätkokousten kutsut lähetetään edustajille viimeistään 90 päivää ennen kokousta.

Käytäntö vapaan myöntämisestä vaihtelee työnantajakohtaisesti. Usein kokouskutsun esittäminen työnantajalle riittää vapaan saamiseksi.

5. Maksetaanko muita korvauksia?

Liitto korvaa edustajiston jäsenten

  • matkakulut
  • hoitaa majoituksesta ja ruokailusta aiheutuvat kulut ja
  • maksaa edustajiston jäsenille päivärahat.

Kokouspäiviltä edustajiston jäsenille maksetaan myös kokouspalkkio.