Miten jaksaa työssä entistä tehokkaammin ja pidempään?

Julkisrahoitteisissa palveluissa työskentelevien työkykyä on kehitettävä kokonaisuutena, olipa henkilön työsuhde yhtiössä tai julkisella työnantajalla.

Pienevä porukka huhkii töitä pienevällä rahoituksella ja palkankorotuksilla. Tämäkö on julkisrahoitteisten töiden tulevaisuus? Ei käy.

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, mikä johtuu ikärakenteesta. Työelämään astuu yhä pienempi määrä uusia osaajia, eivätkä jo työelämässä olevien olot tunnu juuri kohenevan, päinvastoin.

Esiin on nostettu palvelualojen epäkohtia esimerkiksi pikaruokaketju Hesburgerissa ja kahvilaketju Espresso Housessa. Häävisti ei mene ICT-alallakaan, jossa on tullut ilmi ulkomaisen työvoiman eriarvoista kohtelua.

Alipalkkaus, palkatta teetetty työ ja maksamattomat lisät ovat toistuvia ongelmia työstä ja alasta toiseen.

Onko tilanne yhtä huolestuttava julkisrahoitteisissa palveluissa vai noudatetaanko niissä poikkeuksellisen hyvää vastuullisuutta?

Pitäisi noudattaa. Erityisesti, koska jokainen meistä osallistuu niiden rahoittamiseen. Meidän euroillamme on saatava eettisesti ja vastuullisesti tuotettuja palveluita.

 Työllä on saatava ruoka pöytään ja katto pään päälle.

Meidän on voitava luottaa, että sairaalan hygieniasta huolehtiva ammattilainen saa riittävän palkan turvatakseen arkensa. Työllä on saatava ruoka pöytään ja katto pään päälle, ettei toimeentuloa tarvitsisi tilkitä lisäksi sosiaalituilla.

Julkisrahoitteisen työn on oltava läpinäkyvästi tuotettua, jotta jokainen voi arvioida, onko laatu ja olosuhteet kunnossa.

Julkisrahoitteisen alan on kyettävä houkuttelemaan alalle osaajia, jotka voivat luottaa työnantajaansa. Palkat on maksettava ajoissa. Työolosuhteista on huolehdittava yhdessä.

Pienevällä henkilömäärällä ei työelämässä jakseta nykyistä pidempään. Työoloihin on ryhdyttävä kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota. Moniammatillisuus tukee koko työyhteisöä. Toimivat tukipalvelut ovat muun erityisosaamisen ja palvelun elinehto. Tilojen on oltava kunnossa, ruuan valmiina ja tarvikkeiden saatavilla, jotta kokonaisuus toimii.

Palkan on oltava kunnossa. Työ pitää mitoittaa kohtuulliseksi ja mahdolliseksi tehdä käytettävissä olevassa työajassa turvallisesti.

Työllisyys ja työurien pituus kohenevat ennen kaikkea työelämän laatua kohentamalla. Tämä edellyttää yhteisiä tekoja työnantajilta ja työntekijöiltä.

Tällä hetkellä julkisella alalla suurimmat syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat psyykkinen kuormitus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Näihin on mahdollista puuttua yhdessä henkilökunnan kanssa.

Yksi ammattilainen ei voi tehdä kaikkien muiden ammattilaisten tehtäviä.

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa ammattilaisten jaksaminen on koetuksella ja kuormitus kohtuuttomalla kestämättömällä tasolla. Koronaikana työyksiköistä toisiin siirtyneiden henkinen kuormitus on ollut tutkimuksen mukaan suurta. Tarvitaan parempaa johtamista, raportti painottaa.

Julkisissa palveluissa on huolehdittava henkilökunnan terveydestä ja jaksamisesta laaja-alaisesti, mikä edellyttää valtakunnallista tutkittuun tietoon pohjautuvaa toimenpideohjelmaa. On pidettävä huoli, että rinnalla työskenteleviä ammattilaisia on jokaisella julkisen sektorin työntekijällä. Yksi ammattilainen ei voi tehdä kaikkien muiden ammattilaisten tehtäviä. Hyvinvoinnin kasvu lähtee liikkeelle tästä.

Julkisen alalle ja julkisrahoitteisille palveluille tarvitaan valtakunnallinen yhteinen työhyvinvointiohjelma. Vain hyvinvoiva henkilöstö jaksaa työssä ja yltää parhaimpaansa.