Älä jätä kollegaa yksin
Jos olet huolissasi työkaverisi tai alaisesi jaksamisesta, ota rohkeasti asia puheeksi.
Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10. Aiheen äärelle on hyvä pysähtyä. Mitä mielenterveys minulle tarkoittaa? Pidänkö tarpeeksi huolta omasta mielenterveydestäni?
Työelämä tänään on hyvin nopeatempoista, kun työntekijöiltä odotetaan koko ajan enemmän. Hoito- ja hoivatyön haasteet ovat olleet jo pitkään tiedossa, eikä hyvinvointialueiden tuleminen ei varsinaisesti tätä ongelmaa helpottanut. Henkilöstöpula aiheuttaa kuormitusta työssä oleville työntekijöille, ja yt-neuvotteluita on käynnissä lähes joka alueella. Työtä tehdään koko ajan paineen alla.
Työn rajattomuus ja stressi kuormittavat
Nykyajan vitsaus eli jatkuva saavutettavuus aiheuttaa paineita myös työpaikan ja työajan ulkopuolella. Työpaikoilla on WhatsApp-rinkejä, joiden ”iloinen” kilkatus saavuttaa sinut päivin ja öin. Tämä takaa sen, että työt säilyvät koko ajan mielessä ja voivat johtaa uupumiseen, ahdistukseen tai pahimmassa tapauksessa masennukseen.
Jokaisen meistä olisi hyvä miettiä, miten rajata omaa työtään. THL:n julkaiseman Työn Suomi -tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä naisista 42 prosenttia ja miehistä 35 prosenttia on sitä mieltä, että työ vie liikaa aikaa tai energiaa perheeltä tai muulta elämältä. Niin kuin vanha viisas sanonta sanoo, kukaan ei kadu kuolinvuoteellaan sitä, ettei ollut tarpeeksi työpaikallaan.
Stressi on yksi merkittävimmistä mielenterveyden ongelmien aiheuttajista työelämässä. Stressin aiheuttajia työelämässä voivat olla muun muassa työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute ja epäoikeudenmukaisuus. Nämä aiheuttajat voidaan varmasti tunnistaa liian monella työpaikalla.
Mielenterveysoireet kannattaa ottaa puheeksi myös työpaikalla
Jotta pystyttäisiin ennaltaehkäisemään mielenterveyden ongelmia työpaikalla, on niiden oireet hyvä havaita ajoissa ja käydä keskustelua niistä. Esihenkilöllä on vastuu ottaa huomatessaan asia puheeksi, mutta myös työkavereiden hoksottimia tarvitaan.
Jos huomaat työkaverisi olevan jatkuvasti väsynyt, hänellä on motivaation puute työtehtäviään kohtaan tai hän on toistuvasti sairauden takia poissa, voi syynä olla työuupumus tai jokin muu mielenterveyden ongelma. Jos olet huolestunut työkaveristasi, voit kysyä häneltä, onko hänellä kaikki hyvin. Vaatii rohkeutta ottaa asia puheeksi työkaverin kanssa josta on huolestunut, mutta se on tärkeää. Asian voi ottaa puheeksi myös esihenkilön kanssa. Työterveyshuolto kannattaa ottaa mukaan myös aikaisessa vaiheessa ja yhdessä miettiä, miten parhaiten voidaan tukea avun tarpeessa olevaa.
Mielenterveyspalvelut leikkuriuhan alla
Monet järjestöt, jotka tekevät todella arvokasta ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden edistämiseksi, kokevat nyt kovia haasteita hallituksen suunnittelemien leikkausten myötä. Jos rahoituksesta leikataan esim. kolmannes, niin kuin on suunniteltu, tarkoittaa se esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimen toiminnassa yli 26 000 puhelua vuodessa vähemmän kuin tähän asti. Siis 26 000 yhteydenottoa mielenterveysongelmien parissa painivilta ihmisiltä.
Tälläkin hetkellä kriisipuhelin soi vuodessa 400 000 kertaa ja siitä ehditään vastaamaan vain alle 90 000 kertaa. Ja nyt vielä tästäkin siis leikataan. Leikataan ihmisiltä, joista ainakin osaa voitaisiin auttaa, kun olisi vain joku, joka kuuntelisi ja tarvittaessa neuvoisi eteenpäin muiden palvelujen piiriin.
Jos hallitus leikkaa järjestöjen rahoitusta kolmanneksella, tarkoittaa se Mieli ry:n kriisipuhelimen toiminnassa yli 26 000 puhelua vähemmän vuodessa kuin tähän asti.
Nykyään onneksi uskalletaan jo ainakin hieman vapaammin puhua mielenterveydestä. Psykologilla tai psykiatrilla käynti on mielen huoltoa, aivan samoin tavoin kuin muutkin terveyttä edistävät tavat.
Siis: Muistetaan pitää huolta omasta mielestä. Pysähdytään välillä haistelemaan niitä ruusuja tiemme varrella, arvostetaan omaa ainutkertaista elämäämme. Ja jos huomaamme tarvitsevamme apua, otetaan yhteyttä auttaviin tahoihin, ennen kuin on liian myöhäistä.
