JHL:n jäsenet tyrmäävät hallituksen työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset, hoiva-alan tilanne huolettaa monia
Ammattiliitto JHL kysyi jäseniltään loppuvuodesta 2023, miten he näkevät hallituksen kaavailemien uudistusten vaikutukset itseensä. Vastauksia tuli lähes 5 200, työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset tyrmättiin jyrkästi.
Hallituksen kaavailemat uudistukset saivat tylyn tuomion JHL:n jäsenkyselyyn vastanneilta. Kyselyssä kysyttiin hallituksen kaavailemista työmarkkina-, sosiaaliturva- ja maahanmuuttopolitiikan uudistuksista. Eniten vastustusta keräsi työmarkkinauudistukset, erityisesti työehtosopimusten yleissitovuuden heikentäminen, ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus ja lakko-oikeuden rajoittaminen, joita vastusti karkeasti 90% kyselyn vastaajista.
Sosiaaliturvauudistuksista eniten vastustusta sai aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen, sekä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa heikentävät uudistukset, joita vastusti karkeasti 85% vastaajista.
Maahanmuuttopolitiikan uudistuksiin jäsenistö ei suhtaudu yhtä jyrkästi, mutta enemmistö vastaajista oli huolissaan maahanmuuttopolitiikan kiristysten vaikutuksesta työvoiman saatavuuteen omalla alallaan.
Työmarkkina ja sosiaaliturvauudistuksissa kyselyyn vastanneiden JHL:n jäsenten mielipiteet eivät juuri poikenneet toisistaan vastaajien ammattitaustan perusteella, vastustus on laaja-alaista kautta kentän.
Muutamat pienipalkkaiset ryhmät tai ammatit, kuten koulunkäynninohjaajat ja lastenhoitajat, erottuivat yksittäisissä uudistuksissa keskimääräistä negatiivisemmin suhtautuvina. Vastaavasti raideammattilaiset ja ryhmä ”asentajat ja ammattimiehet” olivat joistain asioista hieman keskimääräistä vähemmän huolissaan.
Maahanmuuttopolitiikassa hajontaa oli enemmän. Maahanmuuttopolitiikan kiristystä vastustivat eniten eläkeläiset ja ruoka- ja keittiöhenkilöstö. Asentajat ja ammattimiehet sekä vahtimestarit ja liikuntapaikanhoitajat jopa pitivät kiristyksiä hyvinä.
Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui jäsenten huoli sekä omasta että lähipiirin toimeentulosta ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kärjistymisestä. Hoiva-alan tilanteesta ja työvoimasta kantoivat huolta myös vastaajat, jotka olivat vähemmän huolestuneita omasta asemastaan.
Kyselystä käy ilmi, että pienipalkkaiset tai vähemmistöön kuuluvat vastaajat olivat muita vastaajia enemmän huolissaan hallituksen uudistuksista. Työttömät ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät suhtautuvat muita vastaajia negatiivisemmin sosiaaliturvan uudistuksiin.
Hallituksen uudistukset ovat saaneet laajaa kritiikkiä. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvosteli tuoreessa raportissaan hallituksen työllisyysohjelman epätasapainoisuutta ja liiallista keskittymistä vain kannustinongelmien poistoon, erityisesti sosiaaliturvan leikkauksiin. Raportti julkaistiin tammikuussa 2024. Neuvosto toimii itsenäisesti ja koostuu tiedeyhteisön jäsenistä. Neuvoston jäsenet nimittää hallitus taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian esityksestä.
Ongelma hallituksen suunnitelmissa on erityisesti se, että monet leikkauksista kohdistuvat samoihin henkilöihin. Vaikutus yksilölle voi kasautua kohtuuttomaksi. Sen takia myös toimille arvioidut työllisyysvaikutukset ovat epävarmalla pohjalla. Lisäksi toimien kokonaisvaikutukset on arvioitu puutteelisesti. Yksittäisiä toimia arvioitaessa ei ole huomioitu, että yksittäinen henkilö voi parhaimmillaankin työllistyä vain kerran. Lisäksi monille uudistuksille ei ole laadittu arviota työllisyysvaikutuksista.
Kyselyn perusteella vaikutuksia kasautuu muun muassa henkilökohtaisille avustajille, koulunkäynninohjaajille ja lähihoitajille. Näissä ammateissa työskentelevien vastaajien joukossa on paljon pienituloisia, ikääntyneitä, vähemmistöön kuuluvia ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä. Heihin hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinauudistukset osuvat erittäin kipeästi. Se on erittäin haitallista, sillä esimerkiksi lähihoitajista on pulaa suuressa osassa Suomea.