Kollegoina lapsityöläisiä ja turvana kehnot työehdot?

Monissa kansainvälisissä tuotantoketjuissa taloudellinen valta jakautuu hyvin epätasaisesti. Suuryritysten asema on vahva ja pahnan pohjimmaisiksi jäävät työntekijät ja pienviljelijät kehittyvissä maissa. Reilu kauppa tekee yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen kanssa tämän valta-asetelman muokkaamiseksi.

Jos työskentelisit nyt Länsi-Afrikan Norsunluurannikolla kaakaonviljelijänä, todennäköisesti ansaitsisit työlläsi alle puolet elämiseen riittävästä tasosta. Sinulla ei olisi varaa maksaa itsellesi tai perheellesi ruokaa, kotia, vaatteita, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Palaisit joka aamu työhön, jossa et voisi neuvotella satosi hinnasta. Puolet naapurustosi kaakaotyöläisistä olisivat koulunkäyntinsä tai terveytensä uhalla työskenteleviä lapsia.

Kansainvälisten tuotantoketjujen ongelmat ovat suuria. Niiden ratkaiseminen vaatii työntekijöiden ja pienviljelijöiden sananvallan kasvattamista ja taloudellisten valta-asetelmien muuttamista. Tätä työtä Reilu kauppa tekee yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

Reilu kauppa uskoo, että joukossa on voimaa. Reilu kauppa sertifioi vain ay-järjestäytymisen työntekijöilleen sallivia suurtiloja ja osuuskunniksi demokraattisesti järjestäytyneitä pienviljelijöitä. Järjestäytyminen vahvistaa työntekijöiden ja pienviljelijöiden neuvotteluasemaa työnantajien ja kauppakumppanien kanssa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Järjestäytymisellä on toki muitakin hyötyjä. Esimerkiksi Ghanassa Reilun kaupan kaakaonviljelijöistä koostuvat osuuskunnat ovat hankkineet jäsenilleen tuotannontekijöitä suurissa ja erissä hyvillä hinnoilla. Tämä on edistänyt tuottavuutta ja tulojen nousua. 2 Riippumattomien arvioiden mukaan Reilu kauppa onkin vahvin vastuullisuussertifiointi tuottajien toimeentulon parantamisessa[1].

Reilun kaupan kriteerit myös tukevat työntekijöitä ja pienviljelijöitä palkka- ja hintaneuvotteluissa. Reilun kaupan tuotteita valmistavien suurtilojen on maksettava työntekijöilleen vähintään maan lakien ja alan palkkaneuvottelujen mukaista ja vuosittain nousevaa palkkaa. Palkoista on myös neuvoteltava ammattiliiton kanssa.

Lisäksi suurtilojen työntekijät hyötyvät Reilun kaupan lisästä. Lisä on myyntihinnan päälle maksettava rahasumma, jonka käytöstä kunkin suurtilan työntekijät päättävät yhdessä. Lisiä käytetään esimerkiksi terveydenhuollon, asuntojen ja vesihuollon parantamiseen[2].

Yksi globaalien tuotantoketjujen karmeimmista ongelmista on lapsityön hyväksikäyttö. Esimerkiksi Länsi-Afrikan kaakaopelloilta löytyy edelleen jopa lapsiorjia, joiden köyhät vanhemmat on petkutettu lähettämään lapsensa kaakaontuotantoalueille kertomalla valheita hyvistä palkoista ja säällisistä työoloista.

Lapsityön hyväksikäytön kitkemiseksi Reilun kaupan paikalliset työntekijät Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa tukevat maataloustyöntekijöiden ja pienviljelijöiden keskinäistä yhteistyötä lapsityön syiden kitkemiseksi. Tuottajat saavat myös koulutusta ja Reilun kaupan lisää investoidaan usein lasten koulutuksen tukemiseen, kuten stipendeihin tai koulutilojen kunnostamiseen.

Riippumattomien arvioiden mukaan Reilun kaupan työ lapsityön hyväksikäytön kitkemiseksi ja lasten koulutustason nostamisessa kantaa tulosta. Reilun kaupan tuottajien lapset osallistuvat koulutukseen todennäköisemmin ja pidempään kuin muiden tuottajien lapset[3]. Tietoisuus lasten oikeuksista on kasvanut esimerkiksi intialaisilla puuvillatiloilla, missä lapsityön hyväksikäytölle on tavallisesti korkeat riskit[4].

Reilun kaupan jäsenjärjestönä JHL on mukana maailmanlaajuisessa liikkeessä ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisen maailmankaupan puolesta.

Toimithan sinäkin työntekijöiden oikeuksien puolesta – suosi Reilun kaupan tuotteita.

***

Reilu kauppa ry pyrkii toimintansa kautta edistämään tuottajien asemaa ja elämiseen riittäviä palkkoja. Yksi työn painopisteistä on vastuulliset julkiset hankinnat.

JHL on Reilu kauppa ry:n jäsenjärjestö.

Lähteet:

[1] Overseas Development Institute (2017), The Impact of Fairtrade.

[2] CEVAL (2018), Follow up Study: Assessing the Impact of Fairtrade on Poverty Reduction through Rural Development.

[3] Overseas Development Institute (2017), The Impact of Fairtrade.

[4] Fairtrade International (2018), Monitoring Report 9^th Edition.