Lisää joustoa ja hyvinvointia – työelämän laatuasiat esiin tes-neuvotteluissa!
Työhyvinvointiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin panostaminen kannattaa! Se lisää työntekijän jaksamista, vähentää sairaspoissaoloja ja pidentää työuria. Motivoitunut työntekijä myös pysyy samassa työpaikassa pidempään.
Neuvotteluja työehtosopimusten sisällöistä on jo käynnistetty pitkin syksyä eri sopimusaloilla. Sopimusaloittainen neuvottelu mahdollistaa alakohtaisten työelämän laatuasioiden käsittelyn paremmin kuin keskitetty malli, jossa neuvottelut usein painottuvat rahakysymyksiin. Koska sopimusalat ovat erilaisia, myös niiden neuvottelutarpeet vaihtelevat. JHL:n työelämän laadun toimialue on tehnyt sopimusneuvottelijoille joukon ehdotuksia laatuasioista, joista ohessa muutamia esimerkkejä.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö, korvaus ja toimintaedellytykset ovat monella sopimusalalla odottaneet neuvotteluja usean neuvottelukierroksen ajan. JHL:n tavoitteena on pitkään ollut luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytysten yhtenäinen määräytyminen. Myös työsuojelun varavaltuutetun ja työsuojeluasiamiesten toimintaan tavoitellaan parannuksia.
Sairauspoissaolojen omailmoitusajan pidentäminen on sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta hyödyllinen tavoite. Omailmoituskäytännön laajentaminen on osoitus työnantajan luottamuksesta, ja luottamuksen kokemus lisää tutkitusti työhyvinvointia. Sairauspoissaolojen omailmoitusajan pidentäminen vähentää myös ”paperien pyörittämistä”, ja vastaavasti näkyy myös työnantajan kustannusten pienenemisenä.
Työntekijän aloitteesta joustavien työaikajärjestelyjen esittäminen voi joillain työpaikoilla aiheuttaa kummastusta. Mitäpä uutta on tiivistetty työaika, työyksikön itseohjautuva ergonominen työvuorosuunnittelu, etätyö, työaikapankin käyttö, lyhennetty työaika / työviikko? Työvuoteen liittyvä pitempi vapaa on sekin jossain kenties mahdollista.
Tavallisempaa on kuitenkin, että työntekijälähtöisistä työaikajoustoista puhuminen on työpaikoilla vierasta. Tutkimukset nuorten työntekijöiden työelämän odotuksista kertovat kuitenkin selkeästi, että nuorten aikuisten elämässä on merkityksellistä myös muut asiat kuin työ ja asuntolaina. Työstä halutaan mahdollisuuksia irrottautua ja tehdä muita asioita kuten viettää enemmän aikaa perheen parissa tai matkustella ”tässä ja nyt” eikä ”sitten joskus”, kun 20 työvuoden jälkeen on mahdollisuus hakea vuorotteluvapaata. Vastavuoroisesti työhön sitoutunut työntekijä pysyy työpaikassa ja on valmis ponnistelemaan työssään. Mahdollisuus joustaviin työaikajärjestelyihin vähentää myös tutkitusti sairauspoissaoloja ja pidentää työuria.
Ammatillisen koulutuksen reformi ja sen tuomat muutokset edellyttävät työpaikoille luotavaa suunnitelmaa oppilaiden ohjauksesta. Ohjauksen onnistuminen vaatii asian valmistelua yhteistoiminnassa työpaikoilla ja käytänteiden luomista koskien mm. työaikaa, korvausta ja henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeutta.
Työehtosopimuksiin tavoitellaan myös työpaikoilla toteutettavaa toimintaohjelmaa henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi, työssä jaksamisen tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi.