Omaa mielenterveyttä voi vahvistaa
Mielenterveys on kummallinen sana.
Mielenterveys. Mielen terveys. Mielenterveysosaaminen. Näillä sanoilla on meille eri merkitys. Valitettavan usein mielenterveys-sana käsitetään mielenterveysongelmaksi, jolloin ei päästä keskustelemaan, miten mielenterveyttä voitaisiin edistää. Keskustelu jumittuu. Omaa ja läheisten mielenterveyttä on todellakin mahdollisuus vahvistaa!
Vuosittain 10. lokakuuta vietetään kansainvälistä Maailman mielenterveyspäivää. Kun muutama vuosi sitten osallistuin Helsingin rautatieasemalla järjestettyyn teeman mukaiseen tilaisuuteen, esittelypöytämme luokse saapui tyylikkäästi pukeutunut herrasmies, joka kysyi tapahtuman syytä. Kerrottuani, että vietämme mielenterveyspäivää, hän töksäytti: ”Kuulepas, en ole mielenterveyttä tähän päivään mennessä tarvinnut!” ja poistui tämän jälkeen paikalta. Tuota tarinaa olen kertonut usein, koska se kuvaa osaltaan sitä, miten väärin mielenterveys-sana välillä ymmärretään.
Mitä mielenterveys sitten tarkoittaa? Mielenterveys on eri asia kuin mielen sairaus. Hyvinvointimme kannalta mielenterveys on keskeinen voimavaramme ja se käsittää monia ulottuvuuksia. Mielenterveys on kykyä solmia ja ylläpitää ihmissuhteita, tuntea rakkautta ja myötätuntoa. Se on kykyä ilmaista tunteitaan, olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, kykyä harrastaa itselleen mieleisiä asioita sekä tehdä työtä. Mielenterveys on kykyä löytää keinoja elämän vaikeuksista selviytymiseen ja ahdistuksen hallintaan. Mielenterveys on todellisuuden tajua, sosiaalista itsenäisyyttä, itsensä arvostamista, elämän mielekkääksi kokemista ja hyvänolon tunnetta.
Mutta entä se työhteisö, jossa monet meistä viettävät ison osan aikaamme? Työyhteisöllä ja sen tavalla suhtautua jäseniinsä, on iso merkitys yksilöiden mielen hyvinvoinnille. Mielenterveysseurassa on pohdittu, millainen olisi kyllin hyvä työyhteisö, joka on omiaan vahvistamaan jäsentensä mielenterveyttä.
Hyvä työyhteisö sovittaa parhaansa mukaan yksilöiden kyvyt ja työn vaatimukset. Tämän seurauksena työntekijä kokee työssään onnistumisia eikä koe työskentelevänsä osaamisensa tai voimiensa äärirajoilla. Työyhteisössä kunnioitetaan erilaista osaamista ja erilaisia vahvuuksia, eikä aseteta työntekijöitä samaan muottiin. Ympärillä vallitsee toisiaan kannustava ilmapiiri, jossa osataan aidosti iloita toisten onnistumisista, mutta myös tuetaan vaikeuksissa. Jotta voitaisiin iloita onnistumisista, työssä kukin antaa rehellistä ja totuudenmukaista palautetta toisilleen. Kielteisenkin palautteen voi antaa rakentavasti, toista kunnioittaen.
Ristiriitojen kohdatessa hyvässä työyhteisössä on turvallista olla eri mieltä ja käsitellä ristiriitoja. Ristiriidat eivät paisu suuremmiksi kuin aihetta on, eivätkä halvaannuta yhteisöä. Ongelmia ei lakaista maton alle, vaan ristiriitoja osataan nostaa keskusteluun.
Hyvä työyhteisö antaa kullekin mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin ja myös kannustaa kehittämään itseään. Se kannustaa yhdessä työskentelyyn, haasteiden yhdessä jakamiseen ja myös yhteisiin taukoihin. Hyvä työyhteisö myös ymmärtää ihmisten rajallisuuden ja hyväksyy sen, ettei kukaan ole aina hyvässä terässä. Vaikeassa elämäntilanteessa olevaa työkaveria myös autetaan hakemaan apua.
Elämässämme on riskitekijöitä, jotka voivat olla taakkana mielenterveydelle, mutta voimme myös monella tavalla vahvistaa itse omaa mielenterveyttämme. Ympäröivien yhteisöjen kuten perheen, ystävien, työ- ja harrastusyhteisöjen toki pitää olla sellaisia, että myös niiden ilmapiiri tukee meidän mielenterveyttämme.
Mielenterveysseurassa olemme koostaneet viisi ideaa, joiden kautta on mahdollista vahvistaa mielenterveyttä. Näitä jokaisen meistä olisi hyvä pohtia omalla kohdallamme.
- Ole armollinen itsellesi ja huolehdi itsestäsi. Terveelliset elämäntavat voivat olla pieniä tekoja: virkistävä kävely luonnossa, hetken lepohetki tai yhteiset ateriat läheisten kanssa.
- Kokeile jotain uutta, jolloin voit kokea elämyksiä. Se voi olla vaikka lähiseudun katselua uusin silmin, uudenlaisen musiikin kuuntelua tai omaehtoista opiskelua. Myös vapaaehtoistyöstä monet saavat itselleen paljon hyvää.
- Ole aktiivinen, pidä yhteyttä ystäviin ja tuttaviin. Ota yhteyttä ystävään, jota et ole pitkään aikaan tavannut. Juttele ystäviesi kanssa iloistasi ja suruistasi. Ole arjessa ihmisille läsnä, kuuntele ja kohtaa aidosti.
- Opettele tunnistamaan omia tunteitasi, älä torju niitä ja opettele elämään niiden kanssa. Mieti, mitä kielteisiä tai myönteisiä tunteita olet päivän aikana kokenut. Pohdi viimeiseksi illalla päivällä koettuja hyviä tunteita. Pyri elämään tässä hetkessä, koska menneiden murehtiminen tai tulevaisuudesta huolehtiminen kuluttaa turhaan voimavaroja.
- Pyydä tarvittaessa apua. Jos olet solmussa kielteisten tunteiden, elämän vaikeuksien tai surun kanssa, hae itsellesi keskusteluapua ajoissa. Avun hakeminen on rohkeutta ja se kertoo siitä, että arvostat itseäsi. Esimerkiksi Mielenterveysseuran kautta voit saada maksutonta tukea niin kasvokkain kriisikeskuksessa kuin kriisipuhelimessa, verkossa tai ryhmissä.
Onko teidän työyhteisönne sellainen, joka vahvistaa siihen kuuluvien mielenterveyttä? Jos ei vielä, haluaisihan teidän työyhteisönne tulla sellaiseksi? Koko työyhteisön mielenterveyttä ja jaksamista voi vahvistaa yhdessä, jos tahtoa löytyy.
