Rasismi kuriin ja kunnon työehdot myös turvapaikanhakijoille
Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt vahvasti viime kuukausina. Suomeen suuntautuvan maahanmuuton luvut menevät tänä vuonna täysin uusiksi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tilanne alkaa näkyä eri tavoin eri puolilla maata, kun esimerkiksi tyhjillään olevia tiloja muunnetaan pika-aikataululla vastaanottokeskuksiksi.
Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, että Suomeen kohdistuisi mitenkään erityinen ”taakka” tai ”ihmistulva”, kuten julkisessa keskustelussa usein nostetaan esiin. Oikeus hakea turvaa on jokaisen ihmisoikeus ja Suomella on osana kansainvälistä yhteisöä velvoitteet kantaa vastuuta. Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä on myös erittäin maltillinen eurooppalaisessa vertailussa. Muun muassa kansanmurhien ja muiden veristen konfliktien uhrien kanssa työskentelevä professori Helena Ranta totesi vähän aikaa sitten Motiivi-lehden haastattelussa osuvasti: ”Ihmisarvo ei ole mielipidekysymys”.
Rasistiset asenteet ovat lisääntyneet erityisesti paikkakunnilla, joissa maahanmuutto on aikaisemmin näkynyt vain vähän. Rasismi on tullut esiin erilaisena häiriköintinä, joka on saanut myös fyysisiä muotoja ja lisännyt suoranaista väkivallan uhkaa. Rasismille sekä erilaisiin vähemmistöryhmiin ja heidän kanssaan työskenteleviin kohdistuvalle uhkailulle ja väkivallalle on sanottava selvästi ei. Meillä kaikilla on vastuu toimia. Meillä jokaisella on velvollisuus puuttua, kun näemme rasistista toimintaa lähiympäristössämme.
Jos emme toimi, niin viime kädessä me kaikki olemme myös potentiaalisia uhkailun ja väkivallan kohteita, eläessämme omaa arkeamme ja töitä tehdessämme. Ruotsin Trollhättanissa viime viikolla tapahtuneessa rasistisessa viharikoksessa uhreiksi eivät joutuneet pelkästään etnisesti valikoidut oppilaat, vaan surmansa sai myös koulunkäynninohjaaja, joka tehtäviensä mukaisesti pyrki turvaamaan oppilaita. Ruotsin sisarliitto Kommunal on esittänyt huolensa muun muassa vastaanottokeskuksiin kohdistuvien iskujen aiheuttamasta uhasta myös keskuksissa työskentelevien työntekijöiden turvallisuudelle.
Meidän on otettava Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat ja siirtolaiset vastaan tavalla, jolla he pääsevät reilusti mukaan yhteiskuntaamme. Huoltosuhteen muutoksen myötä maahanmuuttajat saattavat olla erityisen suuri voimavara suomalaisille työmarkkinoille. Monet heistä ovat jo nyt koulutettuja ja ammattitaitoisia; olennaista olisi edistää esimerkiksi suomen kielen oppimista.
SAK:n hallitus otti vähän aikaa kantaa sen puolesta, että Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta myös turvapaikanhakijoiden työllistymiseen olisi lisättävä voimavaroja. SAK:n hallitus painotti samalla, että turvapaikanhakijoilla on oltava samat työehdot kuin muilla työntekijöillä. Suomessa ei pidä entisestään vahvistaa asetelmaa kaksista työmarkkinoista, joissa toisilla on heikemmät työehdot kuin toisilla.
Saksassa keskustellaan tällä hetkellä siitä, pitäisikö turvapaikanhakijoita voida työllistää esimerkiksi harjoittelijoina, jolloin minimipalkkasäädökset eivät pätisi heihin. Muun muassa ammattiliitto Ver.di on kritisoinut tätä ja vaatinut turvapaikanhakijoille yhdenvertaisia palkka- ja työehtoja. Suomessa esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto haluaisi laajentaa turvapaikanhakijoiden velvollisuutta osallistua kotouttamistoimenpiteenä palkattomaan työkokeiluun.
Ihmisoikeusliitto on selvittänyt Suomessa tapahtuvaa työriistoa. Erityisesti kielitaidon puute ja eristyneet työskentelyolosuhteet tekevät työriiston uhreista usein riippuvaisia työnantajastaan sekä estävät heitä saamasta tietoa oikeuksistaan ja hakemasta apua. Toisaalta myös epävarma oleskelu- tai työlupatilanne vaikuttaa siihen, ettei suuristakaan epäkohdista uskalleta valittaa. Onkin toimittava aktiivisesti sen puolesta, että Suomessa olevat turvapaikanhakijat saisivat tietoa suomalaisesta työelämästä ja oikeuksistaan siellä – sekä myös mahdollisuudet hakea apua. PAM toi vastikään esiin selvityksensä, jonka mukaan kiinteistöpalvelualalla erityisesti ulkomaalaiseen työvoimaan kohdistuva alipalkkaus on yleistä. Ratkaisuksi tähän esitetään muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia ja veronumerokäytännön laajentamista myös kiinteistöpalveluihin.
Ammattiliitoilla on tärkeä rooli paitsi rasisminvastaisessa työssä myös erityisesti yhdenvertaisuuden edistämisessä suomalaisilla työpaikoilla.