Siirry sisältöön

Laaja kysely: Työturvallisuus takkuaa kunnissa koronakriisin keskellä – henkilöstön edustajia ei oteta mukaan koronatyöryhmiin

Työsuojeluhenkilöstön jättäminen sivuun johtaa hataraan kriisinhallintaan. Erityisen pahasti puutteellista on riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden ohjeistus kunta-alan työpaikoilla, kertoo Kuntaryhmän työsuojeluhenkilöille tekemä kysely.

Työntekijälle ei ole kerrottu, mitä hänen pitää tehdä, jos hän sairastuu tai saa koronaoireita.

Riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä ei ole suojattu asianmukaisesti.

Esimies ei ole saanut ohjeistusta työntekijän tukemiseksi koronan aiheuttamassa henkisessä kuormittumisessa.

Työntekijät saavat huonosti kriisiapua.

Yllä mainitut esimerkit ovat nyt todellisuutta koronakriisissä kärvistelevällä kunta-alalla. Työsuojelun ja -turvallisuuden puutteet johtuvat suurelta osin siitä, että koronakriisiin reagoidessaan kunnat ovat unohtaneet sivuraiteelle henkilöstön edustajat eli työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet.

Työpaikat ovat onnistuneet puhtaanapidossa ja kriisiviestinnässä hyvin. Työsuojelussa taas on korjattavaa.

Asia ilmenee Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän huhtikuussa tekemästä laajasta Työsuojelun yhteistoiminta koronaepidemiatilanteessa kunta-alalla -kyselystä.

Kuntaryhmä on kunta-alan toimijoiden yhteistyöelin. Se teki kyselyn kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten työsuojeluvaltuutetuille. Kyselyyn vastasi 297 kunta-alan työsuojeluhenkilöä ja vastausprosentti oli 22. Vastaajista yli kaksi kolmasosaa (62,3 %) oli työsuojeluvaltuutettuja ja yli kolmasosa (35,3 %) työsuojelu- tai työhyvinvointipäällikköjä.

Vastauksista erottuu kaksi selkeää suuntausta: työpaikat ovat onnistuneet puhtaanapidossa ja kriisiviestinnässä, mutta lakisääteisessä työsuojelussa ja työsuojelun yhteistoiminnassa on runsaasti korjattavaa.

Henkilöstön edustajia ei oteta mukaan kriisitoimintoihin

Työsuojeluun liittyvät menettelytavat koronatilanteessa käsittelee kunnan tai organisaation johtoryhmä. Työsuojeluvaltuutetuista johtoryhmätyöskentelyyn koronakriisin aikana on kyselyn mukaan osallistunut alle viisi prosenttia.

Yli puolessa työpaikoista on perustettu erillinen koronatyöryhmä. Niiden työskentelyyn kertoo osallistuvansa vain 10,8 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista. Työsuojelupäälliköt ovat johto- ja koronaryhmätyöskentelyssä mukana hieman useammin kuin työsuojeluvaltuutetut, mutta heistäkin reilusti alle puolet.

Koronatyöryhmiä on perustettu, mutta niihin osallistuu vain 10 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista.

Työsuojelutoimikunnat eivät myöskään ole kokoontuneet koronan vuoksi tavallista tiuhempaan.

– Työsuojeluvaltuutetuilla on vankka tietämys työsuojeluasioista. Silti aivan liian moni kunta-alan työpaikka on jättänyt juuri heidät melko täydellisesti sivuun koronan aiheuttamien toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa, kiteyttää JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen.

”Suunnitelkaa kriisityöryhmät yhteistoiminnassa niin, että työntekijöiden edustajat ovat mukana”, eräs kyselyyn vastannut työsuojeluhenkilö ehdottaa.

”Tavatkaa säännöllisesti ja tiheämmin kuin tavallisesti. Keskittykää välittämään tietoa. Älkää lopettako työpaikkakäyntejä vaan jatkakaa niitä”, pyytää toinen.

Riskiryhmään kuuluvien työsuojelussa puutteita

Reilut 23 prosenttia vastaajista kertoo, ettei riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden suojelemiseksi ole laadittu ohjeistusta. Lähes puolet, noin 45 prosenttia, kertoo, etteivät työpaikka ja työterveyshuolto ole tehneet vaara- ja haittatekijöiden terveydellisen merkityksen arviointia riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden osalta.

Riskiryhmäläisten suojelemiseksi ei ole kunnollisia ohjeita.

Puutteet pesivät perusteissa asti: jo koronavaaran kartoittaminen ontuu pahasti. Yli 40 prosenttia kertoo, että yksikössä ei ole arvioitu lähikontaktien määrää, kestoa ja todennäköisyyttä tartunnalle, arviointi on puutteellista tai tietoa sen tekemisestä ei ole.

Puhtaanapito on onnistunut

Kyselyn perusteella kuntien työpaikat ovat myös onnistuneet tietyillä koronakriisinhallinnan osa-alueilla.

Työpaikkojen siivousta on tehostettu onnistuneesti. Yli 80 prosenttia vastaajista kehuu niin työpaikan puhtaanapidon kuin työjärjestelyjen – kuten lähikontaktien ja tartuntavaaran välttämisen – parantuneen olennaisesti. Myös niitä koskevan ohjeistuksen vastaajat kokevat keskimäärin hyvin onnistuneeksi.

Kuinka hallita riskejä koronan jälkeen?

Akuutin kriisinhallinnan puutteiden lisäksi paremmalla tolalla voisivat olla poikkeusolojen purkamiseen tähtäävät suunnitelmat. Vain neljännes vastaajista kertoo, että organisaatiossa on suunnitteilla ohjeistus koronatilanteen jälkeiseen aikaan palaamiseksi.

– Nyt, kun koronarajoituksia on alettu purkaa ja monella työpaikalla henkilökunta palaa takaisin, on todella tärkeää tehdä suunnitelmallista työtä koronariskien hallitsemiseksi, toteaa JHL:n työelämäasiantuntija Anne Ranta.

Työsuojeluhenkilöstön mukaan ottaminen näiden toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen edistäisi myös tätä tavoitetta.

”Toimiva yhteistoiminta ja välitön yhteistyö normaalitilanteessa varmistaa sen toimimisen myös poikkeustilanteessa”, toteaa eräs kyselyyn vastannut työsuojeluhenkilö.

Muita poimintoja Kuntaryhmän kyselystä

  • Etätyöskentelyyn on siirrytty peräti 94 prosentissa niistä tehtävistä, joissa se on mahdollista.
  • Etäpalveluita on siirrytty tuottamaan 86 prosentissa muistakin palveluista kuin opetuksesta.
  • Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut vaihtelevaa: noin 39 prosentin mukaan yhteistyöstä ei ole sovittu. Työterveyshuollot eivät ole ottaneet aktiivista roolia esimerkiksi työpaikkasuunnitelmien päivittämisessä.
  • Päivitetyt sairauspoissaolo-ohjeistukset kokee hyviksi 53 prosenttia vastaajista.
  • Tieto kriisin keskellä on kulkenut hyvin. Suurin osa vastaajista katsoo, että työnantaja on tehostanut niin esimiehille (68,9 %), henkilöstölle (74,9 %) kuin asiakkaille (51,3 %) suuntaamaansa viestintää.