Siirry sisältöön

Suurkysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa tikittää koronapommi – Lapsia tuodaan hoitoon sairaana, riskiryhmiin kuuluvat hoitajat eivät saa suojelua

Lähes joka kymmenes varhaiskasvatuksen ammattilainen kertoo, että hänen työpaikallaan on todettu koronatartunta joko lapsella, tämän perheellä tai työntekijällä.

Koronaepidemia on johtanut hälytystilaan varhaiskasvatuksessa, kertoo uunituore JHL:n jäsenille tehty kysely.

Todettuja tartuntoja on varhaiskasvatuksen työntekijöiden, heidän hoitamiensa lasten ja näiden vanhempien keskuudessa muuta väestöä enemmän. Lisäksi hälyttävä osuus varhaiskasvatuksen ammattilaisista kokee saaneensa työnantajalta riittämättömät ohjeet epidemian keskellä toimimiseen.

Tämän ohella myös suuret ryhmäkoot ja suojavälineiden puute johtavat ammattilaisten keskuudessa valtavaan huoleen omasta ja muiden terveydestä.

Suuret ryhmäkoot ja suojavälineiden puute johtavat ammattilaisten keskuudessa valtavaan huoleen.

Tiedot ilmenevät vastauksista, joita JHL sai varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnattuun koronaepidemian vaikutuksia käsittelevään kyselyyn. JHL toteutti laajan kyselyn varhaiskasvatuksen piirissä työskenteleville jäsenilleen 15.–20. huhtikuuta 2020 yhteistyössä MTV Uutisten kanssa.

Kyselyyn vastasi 2 181 ammattilaista ympäri Suomen. Vaikka otanta ei ole tilastollisesti pätevä, siitä voi tehdä johtopäätöksiä koronavirustilanteesta varhaiskasvatuksen kentällä.

Kahdeksan prosenttia ollut tekemisissä tartunnan saaneiden kanssa

Kyselyn perusteella koronalle altistuminen on varhaiskasvatuksessa muuta väestöä yleisempää. Viisi prosenttia vastanneista kertoo, että koronavirustartuntoja on todettu heidän työnantajansa varhaiskasvatuspalveluissa lapsilla tai näiden perheillä. Kolme prosenttia kertoo, että virus on todettu työntekijöillä.

Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että peräti kahdeksan prosenttia kaikista vastaajista on ollut työssään tekemisissä henkilöiden kanssa, joilla on todettu tartunta.

Moni kantaa tartuntaa tietämättään, joten todennäköisesti todellinen prosenttiosuus koronalle suoraan altistuvista varhaiskasvatuksen ammattilaisista on vielä huomattavasti tätä suurempi.

Uhkapeliä terveydellä

Työnantajat näyttävät pelaavan uhkapeliä alaistensa ja samalla kaikkien muiden terveydellä. Ryhmiä ja paiväkoteja yhdistellään ja työntekijöitä siirrellään yksiköstä toiseen.

Johtajalla on kaksi taloa, olettaa että henkilökunta vaihtaa tarpeen mukaan toiseen yksikköön jos paljon sairaslomalla olevia. Henkilökunnalla ei ole yhtenäisiä toimintatapoja. Osa ottaa lapset ovelta vastaan, osa päästää perheet taloon sisälle”, eräs vastaaja kirjoittaa.

Nämä toimet ovat räikeässä ristiriidassa viranomaisten antamien ohjeiden kanssa. Viranomaiset ovat ohjeistaneet välttämään isoja ryhmiä ja monissa eri paikoissa kulkemista. Myös ryhmien yhdistämistä on suositeltu välttämään.

Lapsia ei saa tuoda kipenänä hoitoon. Silti tuodaan, eikä sanota mitään.

Varhaiskasvattajien koronahuolta tuskin helpottaa, että päiväkotiryhmät ovat jo lähtökohtaisesti isoja. Lähes kolmannes (30 prosenttia) vastaajista kertoo, että he työskentelevät kymmenen tai useamman lapsen ryhmässä. Peräti kuusi prosenttia joutuu työskentelemään ryhmässä, johon kuuluu 15 lasta tai enemmän.

Parhaimmillaan työnantaja on toki huolehtinut vastuullisesti turvallisuudesta koronan keskellä.

Jos lapselle tulee koronaviruksen oireita, hänet pitää eristää erilliseen tilaan ja olla yhteydessä vanhempiin. Kun lapsi on haettu, tila pitää puhdistaa. Jos on oireita, ei saa tulla töihin. Samassa tilassa saa olla enintään 10 ihmistä”, eräs vastaaja kertoo.

”Pelko sairastumisesta on suuri”

Riskiryhmiin kuuluvat työntekijät eivät juuri koskaan saa työnantajilta suojausta.

Pelko sairastumisesta on suuri. Kuulun riskiryhmään ja minulla on tunne, ettei asiasta välitetä”, eräs kirjoittaa.

Pahimmillaan vanhemmat myös tuovat lapsia hoitoon sairaina, ja lasten hoitoontuontia koskevat ohjeet ovat jääneet sekaviksi ja puutteellisiksi.

Lapsia ei saa tuoda kipenänä hoitoon. Silti tuodaan, eikä sanota mitään”, yksi varhaiskasvatuksen ammattilainen kirjoittaa.

Vanhemmat tuovat nuhassa ja yskässä olevia lapsia hoitoon”, kertoo toinen.

Huutavia puutteita näyttää olevan myös työnantajien antamissa ohjeissa. Peräti 40 prosenttia kokee, että koronakriisissä toimimiseen saadut ohjeet ovat epäselviä ja riittämättömiä. Tämä aiheuttaa varhaiskasvatusten ammattilaisten keskuudessa valtavaa huolta.

Päiväkoteja rasittaa lisäksi krooninen suojavälinepula. Hengityssuojaimia ei ole saatavilla juuri lainkaan ja joissakin paikoissa jopa suojakäsineet ovat kortilla. Pääasiallinen tapa suojautua koronavirustartunnoilta on vastausten perusteella ohje pestä käsiä ahkerasti ja tehostaa siivousta.

Perhepäivähoitajat tulilinjalla

Kyselystä voi päätellä, että perhepäivähoitajat ovat koronan keskellä vielä haavoittuvammassa asemassa kuin päiväkotien hoitajat. Päiväkodit rajoittavat esimerkiksi vanhempien tulemista sisätiloihin, mutta perhepäivähoitajan kotiin marssitaan sisälle. Moni perhepäivähoitaja joutuu myös pelkäämään omien perheenjäsentensä puolesta, sillä nämä ovat usein paikalla samaan aikaan hoitolasten kanssa.

Vastaajien joukossa yleisin ammattiryhmä on lastenhoitajat (61 prosenttia vastaajista). Perhepäivähoitajia on 17 ja varhaiskasvatuksen opettajia 8 prosenttia vastaajista.

Suurin osa, 91 prosenttia, vastaajista työskentelee julkisella sektorilla. Vastaajista 75 prosenttia työskentelee päiväkodissa, 16 prosenttia perhepäivähoitajana omassa kodissaan ja kolme prosenttia perhepäivähoitajana ryhmäkodissa.

Vastaajista 98,48 prosenttia oli naisia, 1,29 prosenttia miehiä ja 0,23 prosenttia muunsukupuolisia.

Varhaiskasvatuksen koronakriisistä kertoo myös MTV Uutiset.