Pitääkö ilmastotoimien myötä pelätä työpaikkansa puolesta? – Ammattiliitto JHL rakentaa siltaa muutokseen
Ammattiliitto JHL:n ilmastofoorumi tarjoaa liiton jäsenille mahdollisuuden osallistua työelämän ilmastotyöhön. Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa siirtymää ekologisesti kestävään yhteiskuntaan tavalla, joka on sosiaalisesti reilu, tasa-arvoinen ja demokraattinen.
Energiamurros ei tapahdu vain voimalaitoksissa ja ministeriössä, vaan yhä selvemmin myös työpakkojen arjessa. Näin sanoo kestävän kehityksen lehtori Nina V. Nygren Hämeen ammattikorkeakoulusta. Nygren luennoi kestävyysmurroksesta JHL:n seuraavassa ilmastofoorumissa 24. maaliskuuta 2026.
– Energiamurros ja ilmastotoimet herättävät työpaikoilla monenlaisia mielipiteitä. Kaikki eivät katso muutosta samasta näkökulmasta. Siksi keskustelussa kannattaa etsiä yhteinen arvo tai nimittäjä, esimerkiksi yhteiskunnan vakaus, työpaikan tulevaisuus tai työn turvallisuus, Nygren toteaa.
Kun ilmastokriisi etenee, sen vaikutukset näkyvät myös työoloissa, jatkaa Nygren.
– Työsuojelunäkökulma on keskeinen: on kuumuutta, sään ääri-ilmiöitä ja uudet työmenetelmätkin vaikuttavat työturvallisuuteen. Oikeudenmukaisuus ei tarkoita vain taloudellista tasausta, vaan myös sitä, että työntekijät otetaan mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. He tuntevat työnsä parhaiten, sanoo Nygren luottavaisesti.
Kuka päättää kehityksen suunnan
Ilmastokeskustelu ei enää koske pelkkiä päästöjä ja energiaratkaisuja, vaan yhä useammin se liittyy erottamattomasti myös eri työpaikkoihin ja -aloihin. Kun hiilivoimalat suljetaan ja energiajärjestelmää uudistetaan, monen työntekijän mielessä herää sama kysymys: pitääkö ilmastotoimien myötä pelätä työpaikkansa puolesta? Huolta saattaa syntyä myös ammatillisen osaamisen vanhentumisesta. Tähän ristivetoon apua tuo ammattiliitto JHL:n Ilmastofoorumi.
– Tärkein ympäristöasioita koskeva saavutus viime neuvottelukierroksella oli se, että useat isot yritykset lupasivat käsitellä kestävän kehityksen asioita entistä enemmän yhteistoiminnassa, iloitsee JHL:n sopimusneuvottelija Jussi Päiviö, joka myös luotsaa liiton ilmastofoorumia.
Kysymys ei siis ole vain siitä, vievätkö ilmastotoimet työpaikat. Kysymys on myös siitä, kuka päättää muutoksen suunnasta ja ketkä pääsevät mukaan tätä muutosta ohjailemaan. Nina V. Nygren tietääkin, että silloin, kun työntekijät otetaan mukaan, muutos ei tunnu ulkoa annetulta vaatimukselta, vaan yhteiseltä projektilta.
– Tavoitteena on ekologinen jälleenrakentaminen, jossa uudistetaan rakenteita ja turvataan ihmisten arki.
Työntekijöiden kuulematta jättäminen saattaa aiheuttaa pitkäkestoisia haasteita työpaikoilla. Varoittava esimerkki tästä saatiin, kun Helenin hiilivoiman alasajo eteni suunniteltua nopeammin, ja osa työntekijöistä koki jääneensä ilman riittäviä tukitoimia. Tapaus jätti työyhteisöön jäljen: osa energiasektorilla työskentelevistä jäsenistä kokee edelleen ilmastotoimet epäoikeudenmukaisiksi.
Muutos tehdään työpaikoilla
Yksi viesti toistuu JHL:n ilmastofoorumien keskusteluissa: työpaikoilla kannattaa lähteä mukaan tekemään ja ohjaamaan muutosta sen sijaan, että odotettaisiin passiivisesti sen vaikutuksia.
Yrityksiin pyritäänkin saamaan ympäristövaltuutettuja, jotka tuovat kestävän kehityksen kysymykset osaksi arjen työpaikkatoimintaa. JHL:llä on jo lupa valita ympäristövaltuutettuja esimerkiksi Raskoneella sekä Tuomi Logistiikassa.
Ay-liikkeen visio on selvä: työntekijöiden on oltava mukana neuvottelupöydässä, ei pelkästään muutoksen kohteena.
