Opinnäytetyö: Ammattiliiton merkitystä on selkeytettävä opiskelijajäsenille – heidän omalla kielellään ja omissa kanavissaan

Kun opiskelijajäseniä sitoutetaan liiton jäseniksi, avaintekijöitä ovat henkilökohtaiset kontaktit, osallistaminen ja selkeä viestintä. Eena Kero selvitti kehittämiskohteita HUMAKille laatimassaan opinnäytetyössä.

Opinnäytetyössään yhteisöpedagogiksi AMK valmistunut Eena Kero pohtii keinoja, kuinka saada opiskelijajäsenet jäämään Ammattiliitto JHL:n jäseniksi valmistumisen jälkeenkin.

Aineistosta nousee esiin teemoja, joihin tulevaisuudessa tulee tarttua entistä lujemmin. Opinnäytetyössä todetaan, että viime vuosina yhä harvempi opiskelijajäseneksi liittynyt jää valmistuttuaan liiton varsinaisiksi jäseniksi.

Ammattiliiton valinnassa ja sitoutumisessa on erityisen merkille pantavaa opiskelijajäsenten tietämättömyys ammattiliiton merkityksestä ja sen tarpeellisuudesta työelämään siirryttäessä .

Ajankohtainen aihe

Kero havaitsi kyselyn pohjalta muun muassa, että opiskelijat eivät juuri tiedä ammattiliitoista. Tämä korostuu etenkin toisen asteen oppilaitoksissa.

Opinnäytetyön mukaan nykyisellä ikäluokkien järjestäytymisasteella ammattiliittojen jäsenmäärät tulevat laskemaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanteeseen varautuminen pakottaa ammattiliitot uudistamaan toimintaansa niin, että etenkin nuorten ja opiskelijoiden sitoutuminen ja liittyminen ammattiliittoihin kasvavat.

Suurten ikäluokkien eläköityessä jää eläkkeelle myös suuri osa ammattiliittojen jäsenistöstä. Yli 50-vuotiaiden osuus ammattiliittojen järjestäytyneistä on noin 40,6 %. Kun taas alle 30-vuotiaiden osuus järjestäytyneistä on 11 % (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019).

Moninainen ryhmä

Kero keräsi aineistoa opinnäytetyöhönsä erilaisin kyselyin, haastatteluin sekä osallistumalla ja seuraamalla opiskelijatoimintaan liittyviä koulutuksia ja muita tapahtumia.

Kävi ilmi, että opiskelijakohderyhmän moninaisuutta ei liitossa aina huomioida tarpeeksi. Opiskelijakunnasta löytyy kuitenkin eri ikäryhmiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja kaikilla heistä on omanlaisensa toiveet, ajatukset ja tuen tarpeet ammattiliitolle.

Mitä sitten olisi tehtävä?

Opinnäytetyöstä nousi esiin muutamia JHL:n opiskelijatoiminnan kehittämiskohteita ja jäsenten sitouttamista edistäviä toimenpiteitä:

• Opiskelijat kaipaavat ammattiliitolta enemmän henkilökohtaisia kontakteja sekä lisäinformaatiota liiton jäsenyydestä. Opiskelijoiden sitoutumista liittoon ja sen toimintaan lisää se, että heidät kohdataan useammin kuin kerran opintojensa aikana. Nämä kohtaamiset tuovat ammattiliiton lähemmäksi opiskelijaa. Opintojen loppuvaiheessa tehtävä henkilökohtainen kontakti liitosta lisää opiskelijoiden sitoutumista.
  Lisäksi omaan ammattialaan kiinnittäminen ja osallisuus sen yhteisöön lisäävät opiskelijan sitoutumista ja on myös JHL:n opiskelijajäsenille tehdyn kyselyn mukaan merkittävä tekijä ammattiliiton valinnassa.
• Vahvistetaan osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta, jolloin opiskelijoiden sitoutuminen lisääntyy. Yhtenä keinona on parantaa opiskelijajäsenille suunnattua tiedotusta. Opinnäytetyön kyselyn mukaan etenkin nuoret kaipaisivat tukea työnhakuun ja ansioluetteloiden tekemiseen. JHL voisi tarjota opiskelijoille koulutusta opiskelijoiden sekä koulusta valmistuvien ongelmakohdissa. Tällä luotaisiin ammattiliitolle näkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa ja lisättäisiin opiskelijoiden sitoutuneisuutta.
• Viestinnän tuominen 2020–luvulle. Iso osa opinnoista on siirtynyt tai siirtymässä siirtyy digimaailmaan. On siis luontevaa, että ammattiliitot toimivat näkyvästi myös internetissä. On tärkeä puhua selkeästi ja sellaisella kielellä, että kohderyhmä – etenkin nuoret – ymmärtävät mistä puhutaan ja heidän käytännön tasolleen vietynä.
• Selkeytetään mitä tai ketä oikein ovat JHL:n opiskelijajäsenet? Kyselyssä kävi ilmi, että opiskelijajäsenet eivät koe olevansa oma selkeä kohderyhmänsä JHL:ssä. Toimintaa järjestetään usein esimerkiksi yhdessä nuorten kanssa. Opiskelijat kaipaisivat enemmän nimenomaisesti opiskelijoille kohdennettuja tapahtumia, viestintää ja muuta toimintaa. Yhteisöön kuulumisen tunnetta lisää yhteinen nimittäjä, joka tässä tapauksessa on opiskelu. Toiminnan suunnittelussa tulee huomioida opiskelijakunnan monimuotoisuus. Toiminta voisi olla paikallista yhdistysten että aluetoimistojen järjestämää sekä JHL:n valtakunnallisen opiskelijayhdistyksen koko Suomen JHL:läisille opiskelijoille suunnattua.

Lue opinnäytetyö kokonaisuudessaan tästä.