Kuntatyö 2030 jatkaa hyväksi havaitulla Kunteko2020 -polulla – toiveena pikkukuntien ja tukipalvelujen esiinmarssi
Kuntatyö2030 on jatkoa kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelmalle Kunteko2020:lle, jonka toteuttivat vuosina 2015–2020 kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat. Samojen tahojen työelämän kehittämisryhmä Tekry koordinoi ja ohjaa myös Kuntatyö2030 -kehittämistä.
JHL:n työelämäasiantuntija Anne Rannan mielestä päättyneessä Kunteko-ohjelmasta jäi käteen erinomaisia kokemuksia ja kokemusperäistä hyötytietoa, joita on hyvä lähteä jatkojalostamaan uudessa Kuntatyö2030 -ohjelmassa.
– Kunteko oli näyttö luottamuksesta ja hyvästä valtakunnallisesta yhteistyöstä KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen kesken. Lisäksi kun kaikki osapuolet olivat sitoutuneita yhteiseen päämäärään, oli tulosten saavuttaminen mahdollista, Ranta toteaa.
Vain pienellä tuuppauksella saatiin aikaan paremmin toimivia työyhteisöjä.
Rannan mukaan hankkeen toteutuksessa oli paljon hyvää. Esimerkkeinä hän nostaa muun muassa kuntalähtöisyyden ja kuntatason yhteistoiminnallisen kehittämisen tukemisen. Myös kehittämismahdollisuuksien räätälöinti kuntakohtaisesti ja mahdollisuus ottaa huomioon kuntien erityistarpeita oli pelkkää plussaa.
Ohjelman pitkäkestoisuus kehitti sopijaosapuolten luottamusta toisiinsa ja yhteisymmärrystä. Kuntekosta muodostui positiivinen brändi, jota osaltaan loi onnistumisten esille nostaminen ja parhaiden kehitysideoiden palkitseminen.
Hän jatkaa vielä onnistumisen listaa. Kunta-ala on selvitysten ja barometrien mukaan noussut työnantajasektoreiden kärkeen toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämisessä. Kuuden vuoden aikana ehdittiin kokeilla monia eri tapoja auttaa kuntatyöpaikkoja näiden kehittämistarpeissa.
– Jo pienellä tuuppauksella ja ulkopuolisen asiantuntijan tuella saatiin aikaan paremmin toimivia työyhteisöjä.
Mitä pitää sisällään Kuntatyö2030?
Kuntatyö2030 -hankkeen tavoitteena on edelleen edistää kuntatyön tuloksellisuutta, tuottavuutta ja työelämän laatua.
– Hyödynnämme aiempia onnistuneita käytäntöjä ja pyrimme saamaan kehittämishankkeisiin mukaan myös pieniä ja keskisuuria kuntia.
Tavoitteiden kivijalkana on syventää tietoa siitä, miten työelämän kehittäminen vaikuttaa työpaikoilla työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Tähän liittyy kiinteästi myös johtamisen ja osaamisen kehitystyö ja lisäksi edelleen hyvien toimintatapojen jakaminen.
– Hyvän kuntatyön näkyväksi tekeminen nousi Kunteko-ohjelman aikana yhä merkittävämmäksi. Ohjelman alussa luotiin Tekojen tori, jossa on tällä hetkellä 680 kehittämistekoa noin 140 kuntaorganisaatiosta. Saman idean hyödyntäminen jatkuu, Anne Ranta kertoo.
Tekojen torilla tuodaan kuntakentällä tehtävää kehittämistyötä näkyväksi. Se on alusta, jonne kerätään kunta-alalla tehtyjä isoja ja pieniä kehittämistekoja. Tavoitteena on, että kunta-alalla tapahtuva työelämän kehittäminen ja hyvä työ tehdään näkyväksi kaikille.
Tukipalvelujen rooli arvoonsa!
Ranta puhuu vahvoilla äänenpainoilla tuki- eli runkopalvelujen huomioimisen ja merkityksen esiin nostamisen puolesta.
– Korostan aina kun mahdollista sitä tosiasiaa, että mikään ammattiala ei yksin pärjää ilman toimintaansa tukevia palveluja. Esimerkiksi vaikka sote-alat siirtyisivätkin jatkossa hyvinvointialueille, ei niiden toiminta ole mahdollista ilman ruokahuollon, puhtaanapidon, välinehuollon ja muiden tukipalvelujen ammattilaisia.
Hän jatkaa, että lisäksi peruskuntien palvelut tulee turvata lapsille ja vanhuksille ja se tarkoittaa JHL:n kannalta muun muassa varhaiskasvatusta, sivistystyötä, infran kunnossapitoa ja vanhusten hoivapalveluja.
Ranta on mukana lukuisissa työryhmissä ja kertoo muistuttavansa ja puhuvansa joka käänteessä myös työntekijäasemassa olevien puolesta. Kaikki kun eivät ole asiantuntijatyötä tekeviä, joilla on koronapoikkeusaikana edes mahdollista tehdä etätöitä.
Osallistua voi laajalla skaalalla
Kuntatyö2030 -hankkeen pienryhmässä toimiva Ranta kuvailee hanketyön tavoiteasettelua:
– Nyt koronakriisin eri vaiheissa edistämme ja tuemme kuntaorganisaatioiden onnistumisia ja uudistamme toimintatapoja.
Parhaillaan onkin mahdollista osallistua kyselyyn, jossa haetaan fiksuja ratkaisuja kuntien uusiksi toimintatavoiksi. Katso, miten voit osallistua Kekseliäät kehittäjät -hankkeeseen.
Esimerkkikysymyksenä: Miten kuntien työ muuttuu jatkossa ja miten koronaepidemia myllertää kuntien organisaatioita? Kysymyksiin kaivataan nyt työpaikkatason vastauksia.
Mukaan voi ilmoittautua maaliskuun loppuun saakka. Kootut ideat ja kokemukset on jatkossa löydettävissä esimerkiksi Tekojen torilta.
Muita pienryhmän tavoitteita ovat toisilta oppimisen edistäminen. Tähän liittyen on tiedossa haastatteluja ja kehittämistyöpajoja, joihin osallistuu niin henkilöstön edustajia, esimiehiä kuin pomoporrasta. Luvassa on lukuisia webinaareja, videoita, podcasteja ja teematyöpajoja työpaikkojen tarpeista.
Paljon on siis vaihtoehtoja päästä mukaan kehittämään ja osallistumaan.
– Ja kun päästään alkuvaiheen jälkeen etenemisvauhtiin, myös toimintojen kohdentaminen täsmentyy matkan varrella.
Lopuksi Ranta vielä korostaa, että hankkeessa on kyse laajempi työelämän kehittämisen kokonaispaketti, jota keritään vähitellen auki. Ja joka mahdollistaa jatkossa lisärahoituksen toivottavasti myös pidemmän tähtäimen kehittämistoimille.
Valtaavatko robotit työpaikat? – Kerro näkemyksesi kuntatyön tulevaisuudesta
Lue myös miten pääset mukaan olemaan osa selvitystä, jossa tutkitaan miten teknologia ja työn murros myllertävät kunta-alan ammatteja uusiksi. Asiaa selvitetään kyselyllä, johon kaivataan vastaajia mahdollisimman monelta kuntatyön alalta. Kyselyn tuloksia käytetään hyödyksi myös kunta-alan edunvalvonnassa ja työmarkkinoiden kehittämisessä.