Karua tietoa JHL:n luottamusmiehiltä: 80% kuntatyönantajista väläyttää koronalomautuksia
JHL:n tekemään kyselyyn vastasi 180 pääluottamusmiestä kunta-alalta ja kunnallisista yhtiöistä.
Kunta-alaa uhkaa koronakriisin keskellä yhteistoimintaneuvottelujen massa-aalto. Näin voi päätellä lomautuksia ja yt-neuvotteluja käsittelevästä kyselystä, jonka JHL teki huhtikuussa pääluottamusmiehille.
Kyselyyn vastasi 180 kunta-alan ja kunnallisia yhtiöitä edustavan Avainta-työnantajien pääluottamusmiestä ympäri Suomen. Vastaajista vain 17 prosenttia kertoi, ettei heidän työpaikallaan ole tarkoitus käydä yt-neuvotteluja. Peräti 80 prosenttia ilmoitti, että yt-neuvottelut on käyty, käynnissä tai tarkoitus aloittaa myöhemmin.
Lohdullisena voi pitää sitä, että 72 prosenttia kertoi, että yt-neuvotteluissa on pöydällä henkilöstön siirtäminen muihin tehtäviin. Samoin vain kuusi prosenttia kertoi, että neuvotteluissa on suoraan käsitelty irtisanomisia. Lähes 90 prosenttia pääluottamusmiehistä on saanut tiedon, että toistaiseksi työnantaja ei suunnittele yhdenkään työntekijän irtisanomista.
Kuitenkin peräti 78 prosenttia yt-uhan alla elävien työpaikkojen pääluottamusmiehistä ilmoitti, että yt-neuvotteluissa on käsiteltävänä henkilöstön lomauttaminen.
Vastaukset kertovat, millaisen tiedon yt-tilanteesta pääluottamusmiehet ovat saaneet työnantajilta. Kyselyn otanta ei ole tieteellisesti pätevä, mutta siitä voi vetää suuntaa-antavia johtopäätöksiä.
Vastaajat ovat pääluottamusmiehinä kymmenillä eri aloilla. Brutaaleimmin korona-yt:t uhkaavat kyselyn perusteella varhaiskasvatusta. Vastaajista 61 prosenttia ilmoitti, että yt-neuvottelut koskevat heidän työpaikallaan varhaiskasvatusta. Seuraavina ovat kirjastotoiminta (57 prosenttia) sekä liikunta ja ulkoilu (52 prosenttia).
Yt-kriisiin on selvä syy
Ylivoimainen enemmistö vastaajista nimesi yt-neuvottelujen syyksi koronavirusepidemian. Pääluottamusmiehistä 92 prosenttia kertoo, että yt-kriisin takana on korona yksin tai yhdistettynä valmiiksi vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.
Koronakriisin leimallisin piirre on epävarmuus, ja toistaiseksi tilanne myös työpaikoilla on ennen kaikkea epävarma. Vain 29 vastausta tuli työpaikalta, jossa yt-neuvottelut on jo käyty. Suurimmassa osassa neuvottelujen lopputulos ei ole selvillä.
Pääluottamusmiehenä olen aika pihalla kunnan tilanteesta.
Tämä voi tietenkin merkitä myös, että lopputulos on pelättyä parempi.
– Neuvottelujen alkuvaiheessa on myös usein periaatteellisena puheena, että käsitellään koko henkilöstön lomauttamista. Harvoin se kuitenkaan toteutuu, huomauttaa JHL:n erityisasiantuntija Jorma Peussa.
”Avoimuus ja luottamus kortilla”
Eräs pääluottamusmies kuvailee työpaikan koronalinjauksia villiksi länneksi.
Pääluottamusmiehenä aika pihalla kunnan tilanteesta. Pelkään että yt-menettelyssä avoimuus ja luottamus kortilla, hän kirjoittaa.
Joidenkin vastausten perusteella yt-neuvotteluja ei aina ole edes käyty, vaan työnantaja on ilmoittanut lomauttamisista yksipuolisesti.
Vähän hampaattomia ollaan neuvotteluissa, kun täytyy muistaa, että koronakatastrofi ei ole työntekijöiden syytä, yksi vastaaja kirjoittaa.
Kysely toteutettiin 7.–15. huhtikuuta 2020 sähköpostitse lähetetyllä kyselylomakkeella. Siihen vastanneista pääluottamusmiehistä 72 prosenttia toimii kunta-alalla, 12 prosenttia kunnallisessa yhtiössä, 9 prosenttia kuntayhtymässä, 4 prosenttia sairaanhoitopiirissä, 1 prosentti kunnallisessa liikelaitoksessa ja 2 prosenttia jossakin muualla.
Lisää aiheesta:
JHL ja Jyty: Kunta-alalla päästävä sopuun huhtikuun loppuun mennessä
Neuvottelujohtaja Kristian Karrasch: Sote-sopimus ei synny sormia napsauttamalla
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine: JHL:n jäsen, Suomi selviytyy sinun ansiostasi