JHL:n kysely paljastaa: TELI-ammattilaiset huolissaan vihreän siirtymän vaikutuksista työhönsä

Ammattiliitto JHL toteutti teknisten, energia- ja liikennealojen jäsenilleen ammatillisen kyselyn, jossa selvitettiin heidän arvioitaan ilmaston- ja väestörakenteen muutosten vaikutuksista omaan työhönsä. TELI-ammattialaverkosto kävi läpi tulokset ja asetti tavoitteet, joilla tähdätään työntekijän kannalta oikeudenmukaiseen ja kestävään siirtymään.

Kyselyn tulokset kertoivat, että jäsenet uskovat hiilineutraaliustavoitteiden tuovan jatkossa merkittäviä muutoksia ammattiensa osaamistarpeisiin ja -vaatimuksiin. Työkyvyn säilyttäminen ja työssäjaksaminen herättävät huolta, kun samanaikaisesti väestörakenne muuttuu ja työurat pidentyvät. Vastaajien mielestä näihin asioihin ei tähän mennessä ole panostettu työpaikoilla riittävästi.

TELI-ammattialojen seminaari kokoontui 10.–11.6 2023 käsittelemään raportin tuloksia ja kuulemaan alalla työskentelevien mietteitä aiheesta. Tilaisuudessa laadittiin ammatillisen edunvalvonnan kehittämistavoitteet, jotka liittyvät sekä ilmaston- että väestörakenteen muutokseen.

Tavoitteilla tähdätään jo ennalta käsin löytämään parhaat ratkaisut työntekijöiden kannalta sujuvaan ja oikeudenmukaiseen tulevaisuuden työelämään, Siirtymävaiheessa työn tekemisen sujuvoittaminen sekä laadusta huolehtimisen kysymykset koetaan ratkaisevan tärkeiksi. Todettiin, että erityistä painoarvoa on laitettava esimerkiksi työkyvyn ja työssäjaksamisen tukemiseen.

Jaksaa, jaksaa – vai jaksaako?

TELI-ammattialojen kyselyn tulokset osoittavat, että työelämästä on tullut niin fyysisesti kuin henkisesti entistä raskaampaa. Paine työurien pidentämiseksi kasvaa koko ajan.  Vastaajien mielestä työnantajien tarjoamat ratkaisut työkyvyn ja työssäjaksamisen edistämiseksi eivät ole tällä hetkellä riittävän tehokkaita. Kaivataan lisätoimenpiteitä, jotta jaksaminen ja työkyky riittäisivät eläkkeelle asti.

Teknisissä-, energia- ja liikennealojen työntekijöistä merkittävä osa kokeekin, etteivät kykene suoriutumaan työelämässä laskennalliseen eläkeikäänsä asti.

Hieman yli 20 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että ei pärjää tai pärjää huonosti eläkeikään asti. Lähes 55 prosenttia sanoo pärjäävänsä kohtalaisesti ja vain neljännes uskoi pärjäävänsä hyvin eläkkeelle asti.

Vastausten perusteella työelämä koetaan huomattavan raskaaksi niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Työkykyyn ei kiinnitetä huomioita, vaan työntekijöistä otetaan kaikki irti.

Työssäjaksamista ja työkykyä parantaviksi toimenpiteiksi mainittiin useimmin työn joustot – niin työpäivien pituudessa kuin määrässä, työterveyspalveluiden kehittäminen sekä erilaiset hyvinvointia tukevat edut.

Teknisillä sekä energia- ja liikennealojen JHL-ammattialaverkosto katsoo, että työuran loppupuolella pitäisi olla mahdollisuus siirtyä fyysisesti kevyempiin tehtäviin. Vuorotyötä tulisi helpottaa vähentämällä yövuorojen määrää ja lisäksi taata riittävät lepoajat työvuorojen välillä.

Työterveyspalveluiden tulisi tarjota kattavampaa yksilöllistä suunnittelua työssäjaksamisen sekä pidempien työurien edistämiseksi. Lisäksi psyykkinen kuormitus pitäisi huomioida ennakoivasti ja esimerkiksi psykologin kanssa käytävät keskustelut lisätä osaksi työterveystarkastuksia.

Lisäksi työnantajan tulisi tukea henkilöstön liikkumista ja hyvinvointia tarjoamalla kannustimia työpaikkaliikuntaan, työmatkapyöräilyyn ja muita hyvinvointia lisääviä luontaisetuja.

Ammattialaverkosto asetti kolme tavoitetta työurien pidentämiselle:

• työterveyspalveluiden parantaminen
• joustojen ja kevennysten tarjoaminen työaikoihin
• työnantajan tuki liikunnalle ja hyvinvoinnille.

Hiilineutraali Suomi 2035

Hiilineutraaliustavoitteet vaikuttavat merkittävästi kaikkiin energia-, kiinteistö- ja liikennealojen ammattilaisiin ja heidän työhönsä.

Etenkin energia-, kiinteistö- ja liikennealoilla paineet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat suuret ja aiheuttavat jatkossa muutoksia tuotanto-, kuljetus- ja työnteon tapoihin. Energiantuotanto-, ajoneuvojen käyttövoima, rakennusten lämmitysjärjestelmät ja työvälineet uudistuvat jo nyt vauhdilla. Kuitenkin henkilöstö kokee, että heidät on unohdettu tässä prosessissa.

Vain murto-osa (5,5 prosenttia) kyselyn vastaajista uskoo, että vihreä siirtymä tuo positiivisia muutoksia työpaikoille, kun suurin osa (94,5 prosenttia) pitää muutoksia neutraaleina tai jopa negatiivisina.

Hiilineutraaliuden vaikutuksia arvioitiin kyselyssä avoimella kysymyksellä: Millä tavoin uskot hiilineutraaliustavoitteiden tuomien muutosten vaikuttavan henkilöstöön?

Vastauksissa korostuivat erityisesti huoli muutosten vaikutuksista henkilöstön osaamistarpeisiin. Teknologian, työvälineiden ja työmenetelmien jatkuva kehitys luo aloille paineita uuden oppimisessa ja työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilyttämisessä. Uusien toimintatapojen ja työvälineiden koetaan hankaloittavan työntekoa, Opettelu jää usein työntekijöiden henkilökohtaiselle vastuulle ilman kunnollista perehdytystä.

Kyselystä nousi esiin myös vastaajien huoli vihreän siirtymän vaikutuksista yritysten kustannusten kasvuun ja niiden mukanaan tuomista sopeuttamistarpeista. Niiden uskotaan iskevän työntekijöihin ja vaikuttavan erityisesti henkilöstön määrään.

Ammattialaverkoston jäsenet katsovat, että oikeudenmukainen ja onnistunut hiilineutraaliustavoitteiden toteutuminen edellyttää yhteistyötä henkilöstön kanssa. Työntekijät eivät saa jäädä sivustaseuraajiksi eivätkä kustannusten maksajiksi tässä vihreässä siirtymässä.