JHL:n kuntamittari: Helsinki yhä Suomen ykköskunta, Vaasa kiri kakkoseksi 

Kymmenen parhaan kunnan joukkoon mahtuu vain kaksi suurta kaupunkia. Vertailussa seurataan kuntien taloutta, väestöä, työelämää ja demokratiaa. Uusi kuntamittari on toinen laatuaan, ja sitä päivitetään vuosittain.

Ammattiliitto JHL:n tuoreesta kuntamittarista selviää, että Helsinki on jälleen Suomen paras kunta, kakkossijalle on noussut yliopistokaupunki Vaasa. Kolmanneksi paras kunta on Lapissa sijaitseva Kittilä.

Vuodessa parhaiden kuntien kärki on elänyt paljon, ja kymmenen parhaan kunnan joukkoon mahtuu vain kaksi suurta kaupunkia.

Vertailussa seurataan kuntien taloutta, väestöä, työelämää ja demokratiaa. Tarkka listaus tietolähteistä löytyy tiedotteen lopusta sekä JHL:n verkkosivuilla julkaistun mittariston sivulta 5.

Uusi kuntamittari on toinen laatuaan, ja sitä päivitetään vuosittain.

Suomen kymmenen parhaan kunnan joukkoon mahtuu tänä vuonna vain kaksi suurta kaupunkia. Ykkössijaa pitävän Helsingin lisäksi mukaan kiilaa Tampere, joka on nyt mittarissa sijalla kuusi. Sijoitus on parantunut viidellä pykälällä viime vuoteen verrattuna.

Lähde: JHL:n kuntamittari 2026

JHL:n erityisasiantuntija Anna Korpikoski sanoo, että kehityssuunnat alkavat nyt hahmottumaan kuntamittarista.

– Näemme esimerkiksi kokonaisarvosanojen ja kuntien keskinäisen sijoituksen muutoksissa huomattavaakin vaihtelua ensimmäiseen vuoteen nähden.

Korpikosken mukaan kuntien paremmuusjärjestyksen lisäksi on mielenkiintoista seurata kuntien kehitystä sekä mahdollista ja jopa todennäköistä alueellista erilaistumista.

Kuntien kärki tasainen

Mittarissa osa-alueille on annettu arvosana asteikolla 1–10. Mitä korkeammalle kunta yltää eri teemojen kohdalla, sitä suuremmaksi sen kokonaisarvosana muodostuu.

Kuntien kärki on tänä vuonna hyvin tasainen. Helsinki ja Vaasa saavat samat kokonaispisteet. Helsingissä esimerkiksi kuntatalous, hoivasuhde ja äänestysaktiivisuus kuitenkin saavat paremmat pisteet kuin Vaasassa. Vaasa peittoaa pääkaupungin muun muassa työntekijöiden riittävyydessä, työmahdollisuuksissa ja koetussa työkyvyssä.

Osa kunnista on ottanut isoja harppauksia ylöspäin mittarissa. Esimerkiksi Pedersören kunta, Outokumpu, Masku ja Utsjoki ovat parantaneet sijoitustaan huomattavasti.

JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo korostaa, että mittari aloitettiin mielenkiintoisesta kohdasta, jossa kunnat olivat sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden muodostamisen jälkeen.

– Mittari ei katso vain kuntien asemaa suhteessa toisiinsa, vaan JHL:n kuntamittarin arvosana muodostuu seurattavien indikaattoreiden absoluuttisesta kehityksestä suhteessa lähtöpisteeseen, erityisasiantuntija Samuli Sinisalo sanoo.

Kuntamittarin on toteuttanut Aula Research. Kuntamittarin tiedot kerätään Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen julkisista tilastoista sekä JHL:n jäsenkyselystä, josta on poimittu mukaan kunnan alueen työntekijöiden koettu työkyky ja arvio työelämän laadusta.

Lisätiedot:

erityisasiantuntija Anna Korpikoski 050 304 3858
erityisasiantuntija Samuli Sinisalo 040 7050 398

Alueellisen kehityksen kuntamittarin eri osa-alueet ovat:

Kuntatalous: Kuntakonsernin tilikauden tulos vähennettynä valtionosuudet suhteessa kunnan asukaslukuun (Kuntaliitto 2024: Kuntakonsernien taloudelliset tunnusluvut)

Kunnan vakavaraisuus: Kunnan kertynyt yli- tai alijäämä asukasta kohden (Kuntaliitto 2024: Kuntakonsernien taloudelliset tunnusluvut)

Yritystalous: Kunnan alueella toimivien yritysten toimipaikkojen liikevaihto suhteessa kunnan asukaslukuun (Tilastokeskus 2024: Yritysten toimipaikat kunnittain)

Palvelutuotannon tehokkuus: Kuntien palvelutuotannon nettokäyttökustannukset eri palvelusektoreilla (sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus ja yhdyskuntapalvelut) suhteessa kunnan asukaslukuun (Kuntaliitto 2024: Kuntien palvelutuotannon nettokäyttökustannukset)

Työntekijöiden riittävyys: Kuntasektorin työntekijät ja työntekijät terveys- ja sosiaalipalveluissa suhteessa kunnan asukaslukuun (Tilastokeskus 2023: Alueella työssäkäyvät)

Työllisyysmahdollisuudet: Työttömyysaste kunnassa (Tilastokeskus 2024: Tunnuslukuja työssäkäyntitilastosta alueittain)

Työkykykokemus: Kysymys JHL:n jäsenkyselyssä: ”Kuvitellaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut arvosanan 10. Minkä arvosanan asteikolla 1–10 antaisit työkyvyllesi tällä hetkellä?” Kunnista, joista oli alle 5 vastausta, käytettiin maakunnan keskiarvoa. (JHL jäsenkysely 2026)

Työelämäkokemus: Kysymys JHL:n jäsenkyselyssä: ”Kuvitellaan, että työelämäsi laatu on parhaimmillaan saanut arvosanan 10. Minkä arvosanan asteikolla 1–10 antaisit työelämäsi laadulle tällä hetkellä?” Kunnista, joista oli alle 5 vastausta, käytettiin maakunnan keskiarvoa. (JHL jäsenkysely 2026)

Väestönkehitys: Väestön prosentuaalinen kokonaismuutos kunnassa (Tilastokeskus 2024: Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain)

Hoivasuhde: Työikäisten (18–70-vuotiaat) määrä suhteessa alle 18-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden määrään kunnassa (Tilastokeskus 2024: Väestö alueittain)

Demokratia: Kahden edellisen kunta- ja eduskuntavaalin äänestysprosentti kunnassa (Tilastokeskus 2025: Äänestystiedot eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa)

Näillä osa-alueilla jokaiselle kunnalle on annettu arvosana välillä 1–10. Mitä korkeampi arvosana kunnalla on, sitä paremmin kunta pärjää tällä osa-alueella.

Osa-alueiden arvosanat on laskettu siten, että kunnan tieto on jaettu kaikkien kuntien keskiarvolla. Poikkeuksena väestön kehityksen osa-alueella kunnan tieto on jaettu kuntien mediaanilla. Tämä luku on puolestaan asetettu 1–10 skaalalle siten, että kaikkien kuntien keskiarvoksi kyseisellä osa-alueella muodostuisi noin 7.

Tiedotetta korjattu 16.6. kello 9.38. Tampere on sijalla kuusi, ei sijalla seitsemän kuten alkuperäisessä tiedotteessa sanottiin.