JHL: Varhaiskasvatuksen opettajapulaa tulee paikata järkevillä koulutusratkaisuilla, ei tuomalla työvoimaa ulkomailta

JHL ehdottaa kolmen eri pätevyystason mallia konkreettiseksi toimenpiteeksi varhaiskasvatuksen työvoimapulan selättämisessä.

Kevan laatiman työelämäennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan lähes 5 000 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa. JHL muistuttaa, että samanaikaisesti arviolta sama määrä lastenhoitajia ja -ohjaajia uhkaa jäädä työttömäksi. Vuoden 2018 lakiuudistus muutti varhaiskasvatushenkilöstön pätevyyskelpoisuuksia ja hankaloitti varhaiskasvatuksen opettajien kouluttautumispolkuja.

JHL:n mukaan nyt on aika selvittää keinot varhaiskasvatushenkilöstön kelpoisuuksien monipuolistamiseksi, ei miettiä ulkomaisen työvoiman rekrytointia vaka-opettajiksi, kuten nyt on väläytelty.

– Pelkästään yliopiston aloituspaikkoja lisäämällä ei jatkossa turvata henkilöstön saatavuutta. Alalla on jo nyt valtakunnallinen henkilöstöpula, väkeä eläköityy ja vaihtaa alaa, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa.

Hän jatkaa, että sen sijaan, että varhaiskasvatuksen ammattilaisia lähdettäisiin ensisijaisesti tuomaan ulkomailta, on ensin hoidettava kuntoon nykyisten varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja -ohjaajien toteuttamiskelpoiset ja joustavat koulutuspolut varhaiskasvatuksen opettajiksi tai -sosionomeiksi.

– Tämän henkilöstöryhmän avointa väylää yliopisto-opintoihin tulee edelleen kehittää, mutta varhaiskasvatuksen opettajaksi on voitava kouluttautua myös ammattikorkeakoulussa.

Niemi-Laine vaatii, että monipuolisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on huolehdittava, että varhaiskasvatusalalle on mahdollista työllistyä erilaisia opintopolkuja pitkin.

Kolme reittiä

JHL ehdottaa ratkaisuksi uutta koulutusmallia, jossa nykyiset varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja lastenohjaajat voisivat saada varhaiskasvatuksen opettajan (AMK) pätevyyden suoritettuaan kullekin henkilökohtaistetut tarvittavat lisäopinnot sekä kasvatustieteen pedagogiset opinnot. Myös työkokemusta painotettaisiin.

Koulutuksen rakenne olisi samantyyppinen kuin ammatillisten opettajien koulutuksessa, jossa hyödynnetään ammatillista 2. asteen tutkintoa ja pitkää työkokemusta.

Varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittäisi jatkossa kolme eritasoista tutkintopolkua: vaka-opettaja (kasvatust.kand.), vaka-opettaja (AMK) ja vaka-opettaja (sosionomi).

Oppiminen, tasa-arvo ja hyvinvointi tavoitteina

JHL:n ehdotus mahdollistaisi varhaiskasvatuksen opettajien (kasvatust. kand.) resurssien keskittämisen esiopetukseen, mikä jouhevoittaisi myös pedagogista yhteistyötä koulun suuntaan.

JHL:n koulutusmalli vastaisi vallitsevaan henkilöstöpulaan ja varmistaisi esiopetukseen oikeutettujen lasten opetuksen tasavertaisen laadun.

Sanna Marinin hallituksen Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteena on taata laadukkaalla varhaiskasvatuksella vahva perusta lasten myöhemmälle oppimiselle. Lisäksi ohjelmassa korostetaan oppimiserojen kaventamista ja niiden ennaltaehkäisyä.

– Kolmen eri pätevyystason malli olisi konkreettinen toimenpide hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi, Niemi-Laine toteaa.