JHL vaatii: Kuntien laitettava lomautukset heti jäihin – Yt-vimma karahtaa työnantajien omaan nilkkaan

Lomautuskiima on paitsi epäinhimillistä myös lyhytnäköistä: siitä joutuu maksamaan koko koronasta toipuva Suomi, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Vaasan sairaanhoitopiiri: pääsiäisen jälkeen. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: huhtikuun viimeisellä viikolla.

Yllä on mainittu vain kuntien yhteistoimintaneuvottelujen jäävuoren huippu. KT Kuntatyönantajat on laskenut, että yt-neuvottelut ovat käynnissä 150 kunnassa tai kuntayhtymässä. Maaliskuussa lomautusten ja palkanmaksujen keskeytysten piirissä oli KT:n mukaan noin 29 400 ihmistä, nyt jo 37 500.

Myös JHL:n toteuttama tuore kysely puhuu karua kieltä. Sen mukaan jopa 80 prosenttia kuntatyönantajista väläyttelee koronalomautuksia.

Tilanne on räikeän ristiriitainen. Kunnat kampeavat työntekijöitä pois samaan aikaan kun heille on kasvava tarve. JHL vaatii nyt koko yhteiskunnan vuoksi, että lomautukset jäädytetään.

– On sanomatta selvää, että henkilöstön lomauttaminen – vaikka vain määräaikainen – keskellä koronaviruskriisiä on epäinhimillistä. Tämän lisäksi se on myös kunnan itsensä kannalta lyhytnäköistä, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Lomautuspommi tulee räjähtämään kuntien omiin ja sitä kautta meidän kaikkien käsiin.

Koronan vaikutuksia ei vielä tiedetä

Työnantajat perustelevat lomautuksia heikenneellä taloustilanteella. Niemi-Laine huomauttaa, että koronatilanne ei aiheuta kunnissa samanlaista konkurssiuhkaa kuin yritysten puolella. Palkkarahat on tälle vuodelle budjetoitu. Sitä, millaisia haittavaikutuksia kunnan taloudelle korona todellisuudessa aiheuttaa, ei voida vielä tietää.

Neuvo kunnille: Luokaa julkinen henkilöstöpankki ja pitäkää henkilökunta jatkuvassa palveluksessa.

JHL vaati jo kriisin alkuvaiheessa kuukausi sitten kuntapäättäjiä harkitsemaan lomautuksia todella tarkasti. JHL painotti, että jokaisen kunnan tulee koronavirukseen liittyvässä kriisisuunnittelussa priorisoida henkilöstön saatavuus paitsi sairaanhoidossa myös päiväkodeissa, kouluissa, vesi- ja jätehuollossa.

– Nämä tarpeet ovat nyt vielä huutavampia kuin koronakriisin alussa. Sanna Marinin hallituksen asettamat rajoitukset ovat taittaneet tartuntakäyrää. Terveydenhuollon kapasiteetti ei kuitenkaan veny koronakriisistä ja muusta terveydenhuollosta selviytymiseen, jos henkilöstöä passitetaan pihalle, sanoo Niemi-Laine.

Hoidon tarve vain kasvaa

Lomautuksia on turha perustella sillä, ettei sairaanhoitopiireissä piisaisi töitä. Koronan ohella ihmisillä on samat hoitotarpeet kuin ennenkin.

– Nyt on äärimmäisen olennaista laittaa jäitä hattuun ja ymmärtää, että kriisinhallinnan keskellä on pedattava myös kriisinjälkeistä yhteiskuntaa, painottaa Päivi Niemi-Laine.

– Kun korona jossakin vaiheessa saadaan hallintaan, terveydenhuollolla on vastassaan samat haasteet kuin ennenkin – itse asiassa ammattitaitoista henkilöstöä tarvitaan entistä enemmän, sillä väestö ikääntyy. Siksi koronatapausten ohella sairaanhoitopiirien tulisi kaiken aikaa jatkaa kiireetöntä hoitoa ja ottaa vastaan asiakkaita, joiden hoitoaikoja on siirretty tai peruttu, Niemi-Laine toteaa.

Kriisin keskellä on pedattava myös kriisinjälkeistä yhteiskuntaa.

Lomautuskiiman sivumausteena jotkut työnantajat ovat katkaisseet osan työntekijöistä palkanmaksun koronaan vedoten. Läheskään aina tälle ei ole ollut riittäviä perusteita.

Niemi-Laine vetoaa suoraan kuntapäättäjiin:

– Luokaa julkinen henkilöstöpankki ja pitäkää henkilökunta jatkuvassa palveluksessa. Siten – ja vain siten – Suomi selviytyy koronasta mahdollisimman vähillä haavoilla.

Lisätiedot:

Päivi Niemi-Laine, JHL:n puheenjohtaja, 040 702 4772