JHL: Matalapalkkaisten ja naisvaltaisten alojen tilanne vaatii kipeimmin kohentamista
Teollisuusliitto nostaa tämän päivän uutisoinnissa esiin sen, että työntekijöiden asemaa pitää vahvistaa, ostovoimaa nostaa ja hallituksen työelämälinjaa korjata. Ammattiliitto JHL:n näkökulmasta on tärkeää tarkastella erityisesti matalapalkkaisten ja naisvaltaisten alojen asemaa. Juuri näillä aloilla nykyisen työmarkkinamallin vaikutukset näkyvät kaikkein konkreettisimmin.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström muistuttaa, että esimerkiksi sote-, kasvatus-, ravitsemis- ja puhtausaloilla tehdään työtä, joka on yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätöntä.
– Näillä aloilla on kuitenkin jo pitkään eletty palkkakuopassa, kärsitty henkilöstövajeesta ja kannettu kasvavaa työkuormaa. Kun palkkakehitys jää jälkeen, heikkenee samalla myös työn veto- ja pitovoima. Lopulta tämä heijastuu palvelujen laatuun.
Ekström arvioi, että nykyinen vientivetoinen palkkamalli ei tunnista riittävästi eri alojen erilaisia lähtökohtia.
– Kun palkankorotusten yleinen taso määräytyy vientialojen mukaan, jää liikkumatila erityisesti matalapalkkaisilla ja naisvaltaisilla aloilla hyvin kapeaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palkkaeroja on vaikea kuroa umpeen. Pahimmillaan edessä on pysyvä palkkakuoppa.
– Tilannetta vaikeuttaa se, että samanaikaiset toimeentuloa heikentävät muutokset ja sosiaaliturvaleikkaukset kohdistuvat voimakkaasti niihin työntekijöihin, jotka jo valmiiksi ovat taloudellisesti haavoittuvassa asemassa. Osa-aikaisuus, määräaikaisuudet ja matala palkkataso ovat arkea monilla JHL:n edustamilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa, hoivassa sekä puhtaus- ja ravitsemispalveluissa.
Ekström toteaa työn arvostuksen näkyvän ennen kaikkea teoissa.
– Hyvinvointiyhteiskunnan perusta rakentuu reiluille työehdoille, oikeudenmukaiselle palkkakehitykselle ja toimiville palveluille. Näiden turvaaminen edellyttää sitä, että työmarkkinajärjestelmä mahdollistaa rakenteellisten palkkaerojen korjaamisen.
– Nykyisessä tilanteessa on syytä arvioida kriittisesti myös sovittelujärjestelmän toimivuutta. Sen tehtävänä tulisi olla tasapainottaa neuvotteluasemia, mutta jos lähtökohdaksi vakiintuu yhden sektorin määrittämä palkkalinja, jää todellinen liikkumatila kapeaksi.
Ekströmin mukaan vastakkainasettelun lisääminen eri alojen välillä ei ole ratkaisu, vaan sellaisen mallin rakentaminen, joka huomioi paremmin koko työelämän moninaisuuden.
– Tarvitaan kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka vahvistavat työntekijöiden toimeentuloa, parantavat julkisten ja julkisrahoitteisten palvelujen veto- ja pitovoimaa sekä mahdollistavat palkkakuopan kuromisen umpeen. Vain näin voidaan turvata laadukkaat palvelut ja työelämä, jossa kaikilla on mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Håkan Ekström, JHL, 040 828 2865