Henkilökohtaisten avustajien työstä paljon uutta dataa tes-neuvottelujen pohjaksi – uunituoreet tilastot kertovat karua kieltään
Henkilökohtaisten avustajien (Heta-tes) työehtosopimusneuvottelut jatkuvat. Viime ja tämän viikon tapaamisissa on luotu neuvottelumaaperää uusia tilastoja perkaamalla. Lisäksi on käyty keskustelua käynnissä olevasta vammaispalvelulain uudistuksesta.
Neuvotteluissa on luonnosteltu osapuolten yhteisen vaikuttamisen paikkoja. Esillä ovat olleet muun muassa uudessa vammaispalvelulaissa huomioitavat kirjaukset hyvinvointialueiden käytännöistä ja työehtosopimusten velvoittavuuden vahvistamisesta.
JHL:n Heta-neuvottelijat – sopimusasiantuntijat Pinja Lumitsalo ja Laura Tuominen – ovat käyneet läpi vastikään valmistuneen Työeläkeyhtiö Varman henkilökohtaista apua koskeneen tutkimuksen.
He ovat sen tarjoamaan dataan erityisen tyytyväisiä. Henkilökohtaisten avustajien toimialalla tutkimus on ensimmäinen laatuaan, ja se tarjoaa neuvottelupöytään paljon hyödyllistä faktaa.
Tutkimuksessa on analysoitu yli 22 000 avustajan työaikatietoja, joten se kattaa käytännössä suurimman osan Heta-tessin soveltamisalalla työskentelevistä.
Henkilökohtaisten avustajien työkykyyn vaikuttavista työaikapiirteistä on tehty ensimmäinen laajaan dataan pohjautuva tutkimus. Tiedot auttavat merkittävästi avustajien työkyvyttömyysriskien hallinnan suunnittelua. #työelämä #työkyky https://t.co/K4EezdWQiD
— Työeläkeyhtiö Varma (@varma_tweet) March 16, 2022
– Tutkimuksesta on osoitettavissa nyt mustaa valkoisella monesta asiasta, jotka ovat meillä olleet kyllä tiedossa, mutta joita on aiemmin ollut ehkä vaikeampi todentaa, Tuominen kertoo.
Yli 90 prosentilla osa-aikainen työsuhde
Millä raportin kohdilla on erityistä painoarvoa uudesta sopimuksesta neuvoteltaessa?
– Keskeisiä ovat etenkin huomiot siitä, miten valtavan iso osa alan työntekijöistä on osa-aikaisia ja kuinka vähän keskimäärin viikkotyötunteja on, Tuominen nostaa esiin.
Tutkimus paljastaa, että henkilökohtaisista avustajista 94,1 prosenttia on osa-aikaisia ja kokoaikaisia vain hieman alle kuusi prosenttia. Viikkotunteja avustajilla oli yleisimmin noin kahdeksan. Työsuhteet ovat lisäksi huomattavan lyhyitä, yksittäisen työsuhteen pituus oli usein vain kuukauden mittainen. Tämä viittaa siihen, että työsuhteita ketjutetaan lyhyissä pätkissä.
Tuominen ja Lumitsalo huomauttavat, että tiedoista ilmenee selkeästi, että toimeentulo on varmistettava tekemällä työtä useammalle työnantajalle samanaikaisesti.
– Se, jos mikä lisää työnkuormitusta ja tuo mukanaan erinäisiä fyysisiä ja psyykkisiä riskejä.
JHL;n neuvottelijat kummastelevat sitä, miksi henkilökohtaiset avustajat ohitetaan niin usein ja helposti sote-alan tilastoja laadittaessa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta sote-alojen suurimpien ammattialojen listauksesta avustajat oli jätetty tyystin pois.
– Kuitenkin henkilökohtaisen avun työntekijöitä on maassamme noin 40 000 ja he kuuluvat sote-aloihin mitä suurimmassa määrin.
Vaikeavammaisten henkilökohtaisia avustajia on maltillistenkin arvioiden mukaan noin 40 000, joten he kuuluisivat kirkkaasti näihin "10 suurinta ammattiryhmää" -tilastointeihin sote-alalla. Miksi heidät aina unohdetaan, @TEM_uutiset, @STM_Uutiset? #HenkilökohtainenApu https://t.co/rP5IaaQ8iy
— Laura Tuominen (@laura_tuominen) March 10, 2022
Sopimusneuvottelut jatkuvat viikon kuluttua torstaina 31.3., edellinen sopimus on voimassa 30.4. asti.
Henkilökohtaisten avustajien sopimusneuvottelut koskevat noin 2 500 JHL:n jäsentä.
Lisätietoja:
Laura Tuominen, sopimusasiantuntija JHL, 050 4092 460
Pinja Lumitsalo, sopimusasiantuntija JHL, 046 9214 566
P.S. Missä pöydässä käydään kuuminta vääntöä? Kenen ehdot on jo taputeltu? Tarkista kaikkien JHL:n alojen neuvottelutilanne sivulta jhl.fi/neuvottelutilanne. Ota seurantaan myös JHL:n Facebook ja Twitter. #1001ammattia #JHLneuvottelee