Työtaistelut ja mielenilmaukset

Työtaisteluoikeutta turvaa ammatillisen järjestäytymisvapauden suoja. Mutta milloin työtaistelu on laillinen, ja miksi työtaisteluun ryhdytään? Löydät vastauksia JHL:n työtaisteluoppaasta. Liitto on julkaissut myös oppaan mielenilmauksien järjestämiseen. Siitä selviää muun muassa, mitä eroa on työtaistelulla ja mielenilmauksella.

Työtaistelu

Työtaistelutoimia voidaan käyttää painostuskeinona tilanteissa, joissa sopua ja yhteisymmärrystä työnantajan kanssa ei muuten löydy, eikä asioiden eteenpäin vieminen onnistu enää pelkästään neuvottelemalla.

Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman ammatillisen
järjestäytymisvapauden suojan piiriin.

Työtaistelutoimenpiteillä, kuten lakolla tai ylityökiellolla, on aina tavoite.

Työtaisteluohjeet

JHL:n yleiset työtaistelua koskevat ohjeet on kerätty ohjeistoon, jolla osaltaan pyritään edesauttamaan yhdistysten ja yhteisjärjestöjen työtaistelun valmiuksien ylläpitoa ja sen mahdollista toteuttamista liiton kaikilla tasoilla. Ohjeistossa määritellään lakkokäsitettä, avataan lakko-organisaatiota ja selvennetään lakoista aiheutuvia seurauksia ja vaikutuksia.

Yhdistyksissä on aina oltava riittävät valmiudet työtaisteluun, vaikka itse työtaistelu
ei ole tavoitteemme. Ohjeistus ei anna kaikkiin tilanteisiin valmiita vastauksia. Jokainen työtaistelutilanne on erilainen ja siksi toimet on sovitettava aina tilanteisiin sopiviksi ja
oikea-aikaisiksi.

Työtaisteluohje (pdf, 258 KB)

Milloin lakko on laillinen?

Työtaisteluohjeesta löytyy tarkka määritelmä sille, milloin lakko on laillinen. Lakko on laillinen, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • Työehtosopimus ei ole enää voimassa ja on alkanut ns. sopimukseton tila.
  • Kun lakko ei kohdistu työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen.
  • Kyseessä on tukilakko toisen henkilöstöryhmän puolesta.
  • Poliittinen työtaistelu, jolla pyritään vaikuttamaan päättäjiin (esim. eläkeiän
    nosto, ns. pakkolait).

Jäikö jokin askarruttamaan? Usein kysytyistä kysymyksistä selviää muun muassa, saako lakon ajalta palkkaa.

Lue usein kysytyt kysymykset lakoista ja mielenilmauksista!

Opas mielenilmauksen järjestämiseksi

Mielenilmaus ei ole työtaistelu. Mielenilmaus tai mielenosoitus on työajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa eikä se kohdistu työntekemiseen.

Mielenosoitus on perustuslakiin (13 §) perustuva oikeus.

Perustuslakia alempiasteisiin säädöksiin pohjautuvat yritykset rajoittaa mielenosoitusvapautta ovat lainopillisesti aina kyseenalaisia.

Mielenilmauksissa käytetään usein megafoneja ohjeiden välittämiseen ja iskulauseiden huutamiseen.

Mielenosoituksen sanoman ja tavoitteen määrittely kannattaa tehdä huolellisesti.
On pystyttävä selkeästi kertomaan ja perustelemaan, miksi mielenilmaus
tai -osoitus järjestetään, mitä vastustetaan, kannatetaan tai halutaan
muutettavaksi. Myös mielenilmauksen viestintä kannattaa miettiä hyvissä ajoin.

JHL:n mielenilmausoppaasta löydät käytännön vinkkejä mielenilmauksen järjestämiseen.

JHL:n opas mielenilmauksen järjestämiseksi (pdf, 4 MB)