Lakkosanasto

Mikä on laillinen lakko? Miksi lakkoja tai työtaisteluita ylipäätään järjestetään? Miten lakko ja poliittinen mielenilmaus eroavat toisistaan? Miten lakkoavustusta saa?

Työnantajan kanssa ei aina päästä yhteisymmärrykseen neuvottelemalla. Silloin painostuskeinona voidaan käyttää työtaistelua. Lue, mitä työtaisteluihin liittyvät termit tarkoittavat.

Usein kysytyt kysymykset työtaisteluista

Lakko

Lakolla tarkoitetaan sitä, että työntekijät eivät tee lakon alaista työtä. Lakossa ovat työt, eivät henkilöt. Lakkoa käytetään painostuskeinona tilanteessa, jossa sopua ja yhteisymmärrystä työnantajan kanssa ei muuten löydy, eikä asioiden eteenpäinvieminen onnistu enää pelkästään neuvottelemalla.

Laillinen lakko

Työntekijän kannalta lakko on aina laillinen, kun toimeenpanijana on yhdistys tai liitto.

Lakko on laillinen, jos työehtosopimus ei ole enää voimassa ja on alkanut niin kutsuttu sopimukseton tila. Lakko on laillinen myös silloin, kun se ei kohdistu työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen. Laillisia ovat myös tukilakot toisen henkilöstöryhmän puolesta ja niin kutsutut poliittiset työtaistelut, joilla pyritään vaikuttamaan päättäjiin. Yksittäistä työntekijää ei voida rangaista eikä tuomita hyvityssakkoon lailliseen lakkoon osallistumisen vuoksi.

Virkamiesten ja viranhaltijoiden lakko-oikeutta on rajoitettu, sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat lakko, hakukielto ja saarto. Lue lisää viranhaltijoiden työtaisteluoikeudesta.

Laiton lakko

Lakko on laiton, jos työtuomioistuin on tuominnut sen laittomaksi. Pääsääntöisesti lakko tuomitaan laittomaksi, jos se kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen tai on työsopimuslain vastainen. Lakko tuomitaan laittomaksi myös silloin, jos lakosta ei ole ilmoitettu vähintään kahta viikkoa ennen lakon alkua. Ilmoitusaika perustuu lakiin.

Lakkoavustus

JHL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta. Avustuksen saamiseksi jäsenmaksujen on oltava maksettuna, jäsenen tulee ilmoittaa luottamusmiehelle lakkoon osallistumisesta sekä toimia liiton päätösten ja ohjeiden mukaisesti.

Liiton hallitus päättää lakkoavustuksen määrän lakkokohtaisesti ja avustus on veronalaista tuloa.

Lakkorajat

Keskuslakkotoimikunta eli liiton hallitus määrittelee lakkorajat. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan työt, joita lakko koskee. Kyseisiä töitä ei tehdä riippumatta siitä, onko työn suorittaja liiton jäsen vai ei. Tarkentavat neuvottelut käydään paikallisesti. Neuvotteluista tehdään pöytäkirja, joka toimitetaan aluetoimistoon.

Lakkosakko, hyvityssakko

Lakko- tai hyvityssakko on työtuomioistuimen määräämä sanktio laittomasta lakosta yhdistykselle ja/tai liitolle. Myös työnantaja tai työnantajaliitto voidaan tuomita hyvityssakkoon, jos se rikkoo työehtosopimusta. Yksittäistä työntekijää ei voida tuomita hyvityssakkoon laittomaan lakkoon osallistumisen vuoksi. Viranhaltijan ja virkamiehen kohdalla tilanne on toinen.

Lakkotoimikunta

Lakkotoimikuntien luonne ja toimialue riippuu aina lakon luonteesta. Lakkotoimikuntia voi olla alueellisia, paikallisia ja työpaikkakohtaisia. Aluelakkotoimikunta hoitaa tietyn alueen lakkoon liittyviä tehtäviä. Lakkotoimikunta muun muassa pitää yhteyttä lakossa olevien työpaikkojen luottamusmiehiin ja yhdyshenkilöihin. Aluepäällikkö vastaa lakon aluejohdosta yhdessä alueellisen lakkotoimikunnan kanssa.

Lakkovahti

Lakkovahdin tärkein tehtävä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta sekä selvittää lakon tavoitteet myös ulkopuolisille.

Lakkovahdit pitävät yllä järjestystä lakossa olevan työpaikan edessä. Vahdit myös kirjaavat mahdolliset rikkurit ja heidän tekemänsä työt sekä työssäoloajan. Lakkovahdit toimittavat keräämänsä tiedot lakkotoimikunnalle.

Vahdit eivät saa voimakeinoin estää kenenkään pääsyä työpaikalle. Lakkovahdit eivät saa kokoontua työpaikan sisällä ilman lupaa.

Lakkovahdin tärkein tehtävä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta.

Lakkovaroitus

Lakosta pitää ilmoittaa ennakkoon. Lakkovaroitus on annettava työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle viimeistään kaksi viikkoa ennen lakon alkamista.

Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla työministeriö voi valtakunnansovittelijan pyynnöstä lykätä lakon alkamista enintään kahdella viikolla, jos työnseisauksen katsotaan kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua.

Tukilakko eli myötätuntolakko

Tukilakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakkoilevia työtekijöitä kohtaan. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, jos tarvittavat ennalta ilmoittamisajat ja muotoseikat täyttyvät.

Rikkuri

Rikkuri on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimenpiteistä. Mitä vähemmän rikkureita on, sitä nopeammin ja tehokkaammin lakko vaikuttaa. Jos rikkuri kuuluu liiton jäsenyhdistykseen, yhdistys lähettää rikkurille vastinepyynnön. Vastineen kuulemisen jälkeen yhdistys käsittelee asian ja seurauksena voi olla rikkurin erottaminen yhdistyksestä. Asian käsittelyssä noudatetaan liiton ja yhdistyksen sääntöjä.

Mitä vähemmän rikkureita on, sitä nopeammin lakko vaikuttaa, ja asiat saadaan sovittua.

Saarto

Saarto on mielenosoitus- ja tukilakon kaltainen työtaistelutoimi, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa, ja työntekijät kieltäytyvät hakeutumasta töihin saarrettuun yritykseen.

Suojelutyö

Esimerkiksi lääkärien, poliisien ja palomiesten työtaisteluoikeutta on yleensä rajoitettu, koska nämä ammattiryhmät katsotaan yhteiskunnan kannalta kriittisiksi. Tällaiset virkasuhteiset ammattiryhmät ovat lakon aikanakin velvoitettuja tekemään suojelutyötä.

Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jonka suorittaminen työtaistelua toimeenpantaessa on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikka sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun johdosta erityisesti vaarantuu. Näissäkin tapauksissa toimisto- ja hallinnollinen työ jätetään tekemättä.

Sopimukseton tila

Kun voimassa oleva työehtosopimus on päättynyt, alkaa niin kutsuttu sopimukseton tila. Silloin erilaiset työtaistelutoimet ovat laillisia.

Työsulku

Työsulku on työnantajan toteuttama työtaistelutoimenpide. Työsulussa työnantaja kieltää työntekijöiltä työhöntulon, keskeyttää palkanmaksun ja julistaa työpaikan suljetuksi niin, että henkilöstö ei pääse tekemään työsulun piirissä olevaa työtä. Työsulku, samoin kuin lakko, on laillinen työtaistelutoimenpide, kun alalla ei ole voimassaolevaa työehtosopimusta eli alalla on nk. sopimukseton tila. Työsulusta on ilmoitettava vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa ennen työsulun toteuttamista.

Työsulkua voidaan käyttää esimerkiksi määräaikaisena tai yksittäisinä nk. pistepäivinä. Sulku voi koskea myös vain jonkun ammattiliiton jäseniä. Työsulkuun voidaan julistaa paitsi yksittäinen yritys, myös työnantajaliiton kaikki jäsenyritykset. Niin lakossa kuin sulussakin valtakunnansovittelija kutsuu osapuolet neuvotteluun tavoitteena työrauhan saavuttaminen.

Työtaistelulupa

Liiton edustajisto tai hallitus voi päättää työtaistelun aloittamisesta, jos työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa ei ole saavutettu hyväksyttävää neuvottelutulosta. Liiton hallitus voi toimeenpanna työtaistelun myös muissa tapauksissa. Sääntöjen mukaan ainoastaan liiton hallituksen antamat ja hyväksymät työtaistelupäätökset sitovat liiton jäsenyhdistyksiä.

Ulosmarssi

Ulosmarssi on painostustoimenpide, jossa työntekijät keskeyttävät työnsä ja poistuvat työpaikalta, yleensä melko lyhyeksi ajaksi.

Yleislakko

On keskusjärjestöjen yhteisesti sopima, kaikkia ammattialoja koskeva lakko. Yleislakko kohdistuu yleensä hallituksen tai eduskunnan toimiin.

Ylityö- ja/tai vuoronvaihtokielto

Ylityö- ja/tai vuoronvaihtokiellon aikana ammattiliittoon kuuluvat työntekijät kieltäytyvät tekemästä ylityötä ja/tai vuorojenvaihdosta. Kielto ajaa jäsenten etua.

Lisää tietoa saat työtaisteluohjeesta.