Lakkosanasto

Mikä on laillinen lakko? Miksi lakkoja tai työtaisteluita ylipäätään järjestetään? Miten lakko ja poliittinen mielenilmaus eroavat toisistaan? Miten lakkoavustusta saa?

Työnantajan kanssa ei aina päästä yhteisymmärrykseen neuvottelemalla. Silloin painostuskeinona voidaan käyttää työtaistelua. Lue, mitä työtaisteluihin liittyvät termit tarkoittavat.

Usein kysytyt kysymykset työtaisteluista

Aikaprioriteettiperiaate

Työoikeudessa yleisesti noudatettava periaate, jota käytetään ratkaistaessa samaan ajankohtaan vaikuttavien syiden ja tapahtumien (esimerkiksi poissaoloperusteiden) keskinäistä etusijaa.  Ratkaisevaa on se, mikä poissaoloperuste on syntynyt ensin tai mistä on tehty ilmoitus/sopimus/päätös aiemmin.

Hyvityssakko, lakkosakko

Hyvitys- tai lakkosakko on työtuomioistuimen määräämä sanktio laittomasta lakosta työnantajaliitolle, yhdistykselle tai ammattiliitolle. Yksittäistä työntekijää ei voida tuomita hyvityssakkoon laittomaan lakkoon osallistumisen vuoksi.

Viranhaltija/virkamies voidaan tuomita hyvityssakkoon laittomaan lakkoon osallistumisesta.

Lakko/työnseisaus

Lakko on työn väliaikaista keskeyttämistä. Lakolla tai työnseisauksella tarkoitetaan sitä, että tiettyjä töitä ei tehdä tiettynä aikana. Lakosta päättää aina liiton hallitus eli se on järjestöpoliittinen toimenpide, joka on jäseniä sitova.

Lakossa ovat työt, eivät henkilöt. Lakossa olevan palvelussuhde (työ- tai virkasuhde) pysyy voimassa lakon aikana, mutta palkkaa ei makseta. Lakon piiriin kuuluvalla viranhaltijalla tai työntekijällä ei kuitenkaan ole työntekovelvollisuutta, eikä työnantajalla ole lakkolaiseen nähden työnjohto-oikeutta eikä muutakaan määräämisvaltaa. Työnantaja ei saa painostaa ammattiliiton järjestämään lakkoon osallistuvia työntekijöitä millään tavalla.

Lakko-oikeuden rajoituksista säädetään työ- ja virkaehtosopimuslailla. Silloin kun työehtosopimus ei ole voimassa, laki ei rajoita lakkomuotoja eikä lakon syitä.

Lakko on laiton, jos työtuomioistuin on tuominnut sen laittomaksi.

Lakkoavustus

JHL maksaa lakossa oleville jäsenilleen lakkoavustusta. Avustuksen saamiseksi jäsenmaksujen on oltava maksettuna, jäsenen tulee ilmoittaa luottamusmiehelle lakkoon osallistumisesta sekä toimia liiton päätösten ja ohjeiden mukaisesti.

Liiton hallitus päättää lakkoavustuksen määrän lakkokohtaisesti ja avustus on veronalaista tuloa.

Lakkorajat

Keskuslakkotoimikunta eli liiton hallitus määrittelee lakkorajat eli sen, mitä töitä ja työpaikkoja lakko koskee. Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa ilmoitetaan työt, joita lakko koskee. Kyseisiä töitä ei tehdä – riippumatta siitä, onko työn tekijä liiton jäsen vai ei. Tarkentavat neuvottelut käydään paikallisesti. Neuvotteluista tehdään pöytäkirja, joka toimitetaan aluetoimistoon.

Lakkotoimikunta

Lakkotoimikunta hoitaa lakkoon liittyviä tehtäviä, muun muassa pitää yhteyttä lakossa olevien työpaikkojen luottamusmiehiin ja yhdyshenkilöihin. Lakkotoimikuntien luonne ja toimialue riippuu aina lakon luonteesta. Lakkotoimikuntia voi olla alueellisia, paikallisia ja työpaikkakohtaisia.

Lakkovahti

Lakkovahti on lakon toteutumista valvova henkilö. Lakkovahdin tehtävänä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta.

Lakkovahdit pitävät yllä järjestystä lakossa olevan työpaikan edessä, jakavat lakkotiedotteita ja seuraavat työnantajien toimia.

Lakkovahdin tärkein tehtävä on kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta.

Lakkovaroitus (työtaisteluilmoitus)

Lakkovaroitus on ennakkoilmoitus uhkaavasta lakosta/työtaistelusta. Ilmoitus annetaan työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle viimeistään 14 päivää ennen suunnitellun lakon alkamista. Lakkovaroituksessa määritellään työtaistelun ajankohta (kesto), toteuttamistapa, syyt ja laajuus.

Neutraliteettiperiaate

Liittoihin kuulumattomilla ja muiden järjestöjen jäsenillä ei ole velvollisuutta tehdä työtaistelutoimenpiteiden alaisia tehtäviä, joita he eivät normaalisti tee. Heillä on oikeus kieltäytyä tekemästä tällaisia em. lakonalaisia tehtäviä. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat yhteisesti sopineet neutraliteettiperiaatteen noudattamisesta työtaisteluissa.

Rikkuri

Rikkuri eli lakon rikkoja on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelutoimenpiteistä. Rikkuri voi olla myös jonkin muun järjestön jäsen tai järjestäytymätön. Mikäli työntekijä on poikkeuksellisesta syystä saanut liitosta työluvan tehdä työtä, hän ei ole rikkuri, mutta lakkovahti kirjaa hänen nimensä ja työssäoloaikansa listalle.

Rikkuri toimii työtovereitaan vastaan työnantajan eduksi.

Saarto

Saarto on mielenosoitus- ja tukilakon kaltainen työtaistelutoimi, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa, ja työntekijät kieltäytyvät hakeutumasta töihin saarrettuun yritykseen.

Sopimukseton tila

Kun voimassa oleva työ- tai virkaehtosopimus on päättynyt, alkaa niin kutsuttu sopimukseton tila. Silloin erilaiset työtaistelutoimet ovat laillisia.

Suojelutyö

Suojelutyöllä tarkoitetaan virkaehtosopimuslainsäädännössä määriteltyä työtä, jonka tekeminen on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai työtaistelun vuoksi erityisesti vaarantuvan omaisuuden suojelemiseksi.

Suojelutyövelvoite koskee vain virkasuhteisia. Näissäkin tapauksissa toimisto- ja hallinnollinen työ jätetään tekemättä.

Yhteiskunnan kannalta kriittisiksi katsottavien ammattiryhmien työtaisteluoikeutta on yleensä rajoitettu. Tällaiset virkasuhteiset ammattiryhmät ovat lakon aikanakin velvoitettuja tekemään suojelutyötä.

Työsuhteisilla ei ole velvoitetta tehdä suojelutyötä.

Tukilakko eli myötätuntolakko

Tukilakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakossa oleville. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, jos tarvittavat ennalta ilmoittamisajat ja muotoseikat täyttyvät.

Työrauhavelvoite

Työ- ja virkaehtosopimuslakien mukaan työ- ja virkaehtosopimuksen voimassa ollessa sopimusosapuolet eivät saa ryhtyä sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kyseiseen työ- tai virkaehtosopimukseen.

Työsulku

Työsulku on työnantajan toteuttama työtaistelutoimenpide. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä työhön, keskeyttää heidän palkanmaksunsa ja julistaa työpaikan suljetuksi niin, että henkilöstö ei pääse tekemään työsulun piirissä olevaa työtä.

Työsulkua voidaan käyttää esimerkiksi määräaikaisena tai yksittäisinä ns. pistepäivinä. Sulku voi koskea myös vain jonkun ammattiliiton jäseniä. Työsulkuun voidaan julistaa paitsi yksittäinen yritys, myös työnantajaliiton kaikki jäsenyritykset.

Työtaistelu

Työtaistelu on painostuskeino. Sitä käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana, jos sopimukseen ei päästä.

Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto, saarto sekä ulosmarssi.

Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden suojan piiriin.

Lakko-oikeus on yleismaailmallinen ja hyväksytty työntekijöiden perusoikeus.

Työtaistelupäätös

Liiton edustajisto tai hallitus tekee päätöksen työtaistelusta. Päätös sitoo jäseniä. Päätöksestä annetaan työtaisteluilmoitus.

Ulosmarssi

Ulosmarssi on painostustoimenpide, jossa työntekijät keskeyttävät työnsä ja poistuvat työpaikalta, yleensä melko lyhyeksi ajaksi.

Yleislakko

Keskusjärjestöjen yhdessä sopima laaja lakko.

Ylityö- ja/tai vuoronvaihtokielto

JHL:n päättämän ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana jäsenet kieltäytyvät tekemästä ylityötä ja vaihtamasta työvuoroja. Ylityökiellon alaisissa työtehtävissä tehdään töitä vain säännöllisen työajan puitteissa. Kiellettyä on esim. liukumien kerryttäminen, varsinainen lisä- ja ylityö, säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva päivystys tai matkustaminen. Ylityökieltoa ei voida käyttää virkasuhteisten työtaistelutoimena.

Vuoronvaihtokiellon aikana tehdään vain vahvistetun työvuoroluettelon mukainen työaika. Työvuoroja ei vaihdeta eikä tehdä muitakaan työnantajan esittämiä muutoksia työaikaan.

Myös muu jousto, kuten harmaan ylityön tekeminen ja liukumasaldojen kerryttäminen on ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana kiellettyä. Luottamusmiehen tulee tilanteessa pidättäytyä työnantajan mahdollisesti esittämistä työaikaa koskevista paikallisista sopimuksista.