Kansainvälinen edunvalvonta JHL:ssä

Kansainvälinen JHL tekee työtä ihmisarvoisen työn ja laadukkaiden julkisten palvelujen puolesta.

Korkealaatuisia julkisia palveluja voivat tuottaa vain työntekijät, joiden oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti. Julkisalojen kansainvälisen liiton PSI:n ja Kansainvälisen kuljetusalan federaation ITF:n jäsenenä toimimme aktiivisesti ihmisarvoisten työn, ammattiyhdistysoikeuksien ja laadukkaiden julkisten palvelujen puolustamiseksi, Suomessa ja maailmalla.

Ammattiliitto JHL kuuluu kahteen suureen ammattiliittojen kansainväliseen federaatioon: Julkisalojen kansainväliseen liittoon PSI:hin ja Kuljetusalan kansainväliseen federaatioon ITF:ään.

PSI (Public Services International) kokoaa yhteen 700 julkisen alan ammattiliittoa 163 maasta. Henkilöjäseniä on kaikkiaan yli 30 miljoonaa. PSI:n keskustoimisto sijaitsee Ferney-Voltairessa, Ranskassa.

PSI:n kautta voimme vaikuttaa mm. seuraavien kansainvälisten järjestöjen politiikkaan

  • Yhdistyneet kansakunnat YK
  • Kansainvälinen työjärjestö ILO
  • Kansainväliset rahoituslaitokset ja alueelliset kehityspankit
  • Maailman terveysjärjestö WHO
  • Maailman kauppajärjestö WTO
  • Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja sen ay-komitea TUAC

PSI:n ja sen jäsenliittojen yhteistyö on usein sektorikohtaistatutkimukseenjulkaisuihin ja koulutukseen pohjautuvaa, usein yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävää toimintaa.

PSI:n vaikuttamistyön painopisteet ovat:

PSI on myös tärkeä kumppani JHL:n kehitysyhteistyöhankkeissa eri puolella maailmaa.

ITF:n (International Transport Workers’ Federation) muodostaa noin 700 kuljetusalan ammattiliittoa 150 maasta. Kaikkiaan ITF edustaa noin 20 miljoonaa jäsentä. Keskustoimisto sijaitsee Lontoossa.

JHL on ITF:n jäsenliitto noin 6 000 alalla työskentelevän jäsenen osalta. Liitto osallistuu ITF:n toimintaan siltä osin kuin tämä toiminta tukee satama- ja joukkoliikenteen henkilöstön edunvalvontaa.

Pohjoismainen yhteistyö

Ammattiliitto JHL tekee tiivistä yhteistyötä sisarliittojensa kanssa pohjoismaisilla yhteistyöfoorumeilla kunta- ja valtiosektorilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kuljetusalalla.

Pohjoismaisten yhteistyöfoorumien työ keskittyy yhteisten kantojen luomiseen kansainvälisessä edunvalvontatyössä sekä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja työmarkkinajärjestelmän puolustamiseen.

Pohjolan julkisalojen ammatillinen yhteisjärjestö NOFSin ammattiliitot muodostavat suuren osan niin PSI:stä (Public Services International) kuin EPSUsta (European Federation of Public Service Unions) 36 jäsenliitolla ja 2,2 miljoonalla henkilöjäsenellään. Pohjoismaat tekevät tiivistä yhteistyötä ja pyrkivät löytämään yhteisiä kantoja kansainvälisiin edunvalvontakysymyksiin. Tätä yhteistyötä varten on perustettu NOFS, joka toimii virallisesti myös PSI:n ja EPSUn pohjolan vaalipiirinä.

JHL toimii myös Kuntatyöntekijäin pohjoismainen yhteistyö KPY:ssä. Muita jäseniä KPY:ssä ovat Ruotsin Kommunal, Norjan Fagforbundet  ja Tanskan FOA.

KPY järjestää vuosittain kaksi pohjoismaista konferenssia ajankohtaisista aiheista. Konferensseissa käsitellään eri ammattiryhmien ammatillisia että ammattiliittotoimintaan liittyviä kysymyksiä sekä yleisemmin mm. sopimuspolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa ja EU-vaikuttamiseen sekä globalisaatioon liittyviä teemoja.

JHL osallistuu Pohjoismaisten kuljetustyöläisten federaatio NTF:n työskentelyyn satamissa, henkilöliikenteessä ja rautateillä työskentelevien jäsentensä osalta. JHL:llä on edustus NTF:n satama-, henkilöliikenne- ja rautatiejaostoissa. Työskentely painottuu liikennealan lainsäädännön kehityksen seurantaan, turvallisuuskysymyksiin, kilpailuttamiseen ja työolojen kehittämiseen.

EU-vaikuttaminen

JHL vaikuttaa niihin Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin, joilla on merkittävää vaikutusta liiton jäsenistöön.

Luonteenomaista EU-edunvalvonnalle on toimiminen samanaikaisesti useilla eri foorumeilla. Yhteistyötä tehdään monien eri tahojen kanssa

Ammattiliittojen ensisijainen tavoite on kehittää ja vakiinnuttaa Euroopan tason työmarkkinajärjestelmän asemaa ja toimintaa. Sosiaalinen vuoropuhelu eli työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut ja sopiminen niin sektorit ylittävällä kuin alakohtaisellakin tasolla ovat avainasemassa. Lisäksi työmarkkinaosapuolia kuullaan kaikissa työelämää koskevissa asioissa.

Merkittävä osa Euroopan tason edunvalvontatyötä tehdään Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaation EPSUn ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ETUCin kautta. Kuljetusalan eurooppalaista edunvalvontaa hoidetaan Euroopan kuljetustyöntekijöiden federaation ETF:n kautta.

SAK:n ammattiliittojen yhteistyö, suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n EU-edustusto FinUnions Brysselissä ja Suomen julkisen alan ammattiliittojen kansainvälinen verkosto FIPSU (JHL, Jyty, OAJ, Pro, SuPer, Tehy) ovat tärkeimmät EU-vaikuttamiseen liittyvät yhteistyöfoorumit.

Eurooppalainen Suomi ry:n jäsenenä JHL osallistuu sektorit ylittävään kansalaiskeskusteluun EU-asioista kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen ja työnantajapuolen sekä puolueiden edustajien kanssa

Huomattava osa eurooppalaisen edunvalvonnan käytännön työstä tehdään kotimaassa. Aktiivisen seurannan ja vaikuttamisen kohteena on ministeriöissä virkamiesten valmistelutyö, hallituksen ja eduskunnan kansallinen päätöksenteko sekä Euroopan parlamentin suomalaisten jäsenten ja valiokuntien työ.

Kehitysyhteistyöhankkeet

JHL:n kehitysyhteistyön tavoitteena on vahvistaa ihmis- ja ammattiyhdistysoikeuksia, demokratiaa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Ammattiliitto JHL:n kehitysyhteistyöhankkeilla edistetään myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Ammattiliittojen välistä solidaarisuutta tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Tässä työssä ammattiliittojen kehitysyhteistyöhankkeet ovat tärkeitä. JHL:n kehitysyhteistyö ei ole hyväntekeväisyyttä vaan solidaarisuutta ja kumppanuutta!

JHL tukee kehitysmaiden ammattiliittoja pääsääntöisesti yhdessä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin ja Julkisalojen kansainvälisen liiton PSI:n kanssa.

Hankkeita on käynnissä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Hankkeet Aasiassa

Hankkeessa pyritään parantamaan työntekijöiden oikeuksia julkishallinnossa, terveyspalveluissa sekä vesi- ja energia-aloilla.  

Filippiineillä ay-oikeustilanne yksi maailman heikoimmista. Vuoden 2016 jälkeen 68 ay-aktiivia on surmattu. Myös edellisellä hallituskaudella hyväksyttyä terrorismin vastaista lakia on käytetty väärin ay-oikeuksien polkemiseksi niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.  

Edellisellä hankekaudella saatiin Filippiineillä suuria voittoja; julkisen sektorin neuvotteluoikeuksia koskeva yleissopimus ILO 151 ratifioitiin, säädettiin uusi mm. hoitajien palkkausta koskeva laki sekä äitiysvapaalaki – nyt liitot taistelevat niiden toimeenpanon puolesta. Filippiineillä kampanjoitiin myös oikeudesta puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen veteen ja jätehuoltoon.   

Indonesiassa taistelu ns. Omnibus-lakia vastaan jatkuu. Lailla on tarkoitus lisätä työpaikkoja. Laki sisältää kuitenkin merkittäviä heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin mm. helpottamalla määräaikaisten ja vuokratyöntyön käyttöä, heikentämällä sosiaaliturvaa sekä lisäämällä julkisten palvelujen yksityistämistä ja ulkoistamista.  

Indonesian energialiitot tekevät myös vaikuttamistyötä niin poliittisiin päättäjiin kuin kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, jotta energiapalvelut tuotettaisiin julkisena työnä ja lisättäisiin julkisia investointeja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttamiseksi.  

Kummassakin maassa pyritään myös väkivallan ja häirinnän poistamiseen työpaikoilla käynnistämällä kampanjat ILOn yleissopimuksen 190 ratifioimiseksi.   

Lue lisää hankkeesta SASKin sivuilta

Nepalin 52 000 terveysalan vapaaehtoista muodostavat perusterveydenhuollon selkärangan,  erityisesti maaseutuyhteisöissä. He toimivat linkkinä asukkaiden ja virallisen terveydenhuoltojärjestelmän välillä. Heidän tehtävänään on huolehtia mm. perhesuunnittelusta, äitien ja lasten perusterveydestä, rokotuksista ja ravitsemusneuvonnasta. Heidän palvelujaan käyttää noin 90 prosenttia koko maan väestöstä. Heidän työnsä on kansainvälisestikin hyvin arvostettua ja he ovatkin saanet palkintoja mm. Maailman terveysjärjestö WHO:lta. 

Heitä ei kuitenkaan kohdella työntekijöinä vaan ”vapaaehtoisina”, vaikka suurin osa heistä työskentelee kokopäiväisesti. Koulutus on näennäistä (18 päivää)  ja korvaus on symbolinen (85 €/vuodessa). 

Hankkeen tavoitteena on, että heidät tunnustetaan virallisiksi työntekijöiksi, jotka saavat säännöllistä palkkaa ja riittävää koulutusta. Tavoitteeseen pyritään kouluttamalla heidät ymmärtämään oikeutensa ja vaatimaan niitä

  • järjestämällä heidät ammattiliittoihin
  • vahvistamalla liittoja ja niiden järjestämiskykyä
  • hankkimalla jäseniä ja rohkaisemalla heitä ryhtymään ay-aktiiveiksi
  • opettamalla kampanjointi- ja vaikuttamistaitoja sekä kykyä neuvotella poliittisten päättäjien kanssa.

Lisäksi tuetaan terveysalan vapaaehtoistyöntekijöiden edunvalvontaa myös kansainvälisellä tasolla. 

Katso myös:
SASKin sivuilta: Nepalin terveydenhuolto pyörii vapaaehtoisvoimin

Video: Terveysalan vapaaehtoistyöntekijät kampanjoivat oikeiden työsuhteiden puolesta.

Hankkeet Afrikassa

Afrikassa on käynnissä laaja työntekijöiden oikeuksia edistävä hanke, jossa kumppaneina on 10 maata ja 44 julkisen alan ammattiliittoa. Hanke koostuu neljästä osa-hankkeesta:

  • Ilmasto-oikeudenmukaisuus Tansaniassa, Nigeriassa ja Marokossa
  • Sukupuolittunut väkivalta kuriin Etelä-Afrikassa, Ugandassa ja Senegalissa
  • Epävirallinen työ viralliseksi terveysalalla Etelä-Afrikassa, Sambiassa ja Malawissa
  • Ay-oikeuksien edistäminen Mosambikissa ja Eswatinissa

Tansaniassa, Nigeriassa ja Marokossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät lämpötilan nousuna sekä lisääntyneinä luonnonkatastrofeina. Ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät voimakkaimmin heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin ja työntekijöihin, joilla ei välttämättä ole pääsyä peruspalveluihin. Hankkeen toteutusmaissa julkisen alan ammattiliittojen ja hallitusten välinen yhteistyö ilmastonmuutoksen hillinnässä ja oikeudenmukaisessa siirtymässä joko puuttuu täysin, tai se on hyvin vähäistä.

Ilmasto-oikeudenmukaisuus -hankkeessa lisätään julkisen alan ammattiliittojen tietämystä ilmastonmuutoksesta ja valmiuksia toimia niin, että ne voivat toimia merkittävässä roolissa maiden ilmastomuutoksen hillitsemis- ja sopeutumissuunnitelmissa. Samalla parannetaan ammattiliittojen johdon valmiuksia tehokkaaseen vuoropuheluun.

Lue aiheesta lisää SASKin ja PSI:n sivuilta.

Ammattiliitot ovat vuosien ajan kamppailleet sukupuolittunutta häirintää ja väkivaltaa vastaan.

Valtaosa väkivallasta työelämässä kohdistuu naisiin, mutta se voi kohdistua myös esimerkiksi siirtotyöläisiin tai nuoriin. Hankkeen perustana toimii kansainvälisen työjärjestön ILOn vuonna 2019 hyväksymä, väkivallan ja häirinnän poistamista työelämässä koskeva yleissopimus nro 190. Se velvoittaa valtiot huolehtimaan siitä, että lainsäädäntö takaa kaikille oikeuden tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen työelämässä.

ILOn yleissopimus nro 190 sukupuolittuneen häirinnän ja väkivallan torjumiseksi ratifioidaan eli viedään osaksi hankkeessa mukana olevien maiden ja lainsäädäntöä ja sen sisältö huomioidaan paremmin myös työehtosopimuksissa.

Lue lisää hankkeesta SASKin ja PSI:n sivuilta.

Perusterveydenhoitoa toteutetaan näissä maissa paljon vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. He eivät saa työstään kunnollista palkkaa tai tekevät sitä pienen apurahan turvin. Useimmiten heitä ei edes lasketa osaksi virallista terveydenhoitojärjestelmää.

Työntekijät toimivat usein erilaisissa valtiojohtoisissa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon keskittyvissä terveysohjelmissa kuten äitiyshuollossa ja  tuberkuloosin ja HIV/AIDSin  ehkäisy- ja hoito-ohjelmissa. Koulutus ei ole riittävää eikä heidän työturvallisuudestaan huolehdita. Erityisen huono tilanne työntekijöiden osalta on yksityisellä ja kansalaisjärjestösektorilla.

Hankkeen tavoitteena on näiden terveysalan vapaehtoisten työntekijöiden tunnustaminen virallisiksi työntekijöiksi kaikkine työsuhteeseen kuluvine oikeuksineen.

Lue lisää PSI: n sivuilta.

Hankkeen tavoitteena on edistää ammattiyhdistysoikeuksia Mosambikissa ja Eswatinissa, joissa poliittinen epävakaus ja ammattiyhdistystoiminnan vastainen ilmapiiri on voimakasta. Hankkeessa kehitetään liittojen rakenteita ja vahvistetaan liiton aktiivien osaamista ja neuvottelutaitoja. Lisäksi panostetaan kykyyn kampanjoida ja vaikuttaa poliittisiin päättäjiin.

Työ julkisen alan liiton SINAPHin virallistamiseksi Mosamibikissa jatkuu

Julkisen alan työntekijät muodostavat suurimman virallisissa työsuhteissa työskentelevän ryhmän Mosambikissa. Julkisen sektorin ammattiliitto SINAPF voisi olla maansa suurin ja vaikutusvaltaisin liitto. Sillä ei kuitenkaan ole virallista asemaa.

Vuoden 2014 pilottihankkeessa kampanjoitiin yksinomaan lakimuutoksen puolesta, jolla saataisiin aikaan julkisen alan järjestäytymis- ja neuvotteluoikeudet. Tässä onnistuttiin – järjestäytymisoikeus kirjattiin lakiin marraskuussa 2014.

Vielä on kuitenkin tehtävää, muun muassa lakko-oikeus puuttuu. Lisäksi hallitus on tehnyt kaikkensa estääkseen lain toimeenpanon. Hallitus on mm. vaatinut reilut 16 000 allekirjoitusta, jotta liiton asema voitaisiin virallistaa. Allekirjoitusten saaminen oli valtava ponnistus Mosambikin kaltaisessa maassa. Tässä kuitenkin onnistuttiin. Virallistamista ei kuitenkaan ole toteutettu. Nyt myös mm. Kansainvälinen työjärjestö ILO on puuttunut asiaan. Taistelu virallistamisen puolesta jatkuu.

Video: Mosambikin julkisen sektorin liitto kamppailee asemastaan.

Taistelua demokratian puolesta Eswatinissa (ent. Swasimaa)

Eswatinia hallitsee itsevaltainen monarkia. Taistelu demokratian puolesta Eswatinissa on erottamaton osa taistelua ammattiyhdistysoikeuksien puolesta. Poliittiset puolueet on kielletty maan perustuslaissa. Taistelu demokraattisten oikeuksien puolesta on jäänyt pitkälti ammattiyhdistysliikkeen vastuulle.

Viime aikoina on ollut nähtävissä, että ay-liikkeen lisäksi myös riippumattomat poliitikot, kiellettyjen puolueiden johtohenkilöt ja tavalliset kansalaiset ovat alkaneet rohkeasti vaatia poliittisia uudistuksia. Maan monarkialla on kuitenkin pitkä historia turvautumisesta turvallisuusjoukkojen käyttämiseen mielenosoittajien ja lakkoilevien työntekijöiden pahoinpitelyihin ja jopa ampumisiin. Näin kävi viimeksi vuonna 2021 mielenosoituksissa demokratian puolesta.

Ammattiliittojen heikentynyt asema on johtanut työolojen huonontumiseen, mikä näkyy alhaisina palkkoina ja puutteellisina terveys- ja turvallisuusstandardeina. Paikoitellen julkisten palvelujen saatavuus on vaarantunut osittain työntekijöiden huonoista työoloista johtuvan heikentyneen työmoraalin takia.

JHL on mukana tukemassa yhdessä usean suomalaisen ammattiliiton kanssa hanketta, jossa pyritään vahvistamaan ay-liikkeen roolia Afrikan vapaakauppasopimusneuvotteluissa. Vapaakauppasopimus on ratifioitu useassa eri Afrikan maassa, ilman, että ay-liikettä on lainkaan kuultu. Hankkeella on tarkoitus lisätä afrikkalaisten keskusjärjestöjen ymmärrystä sopimuksen sisällöstä ja lisätä ay-liikkeen vaikutusmahdollisuuksia jatkossa. 

Lue lisää ACFTA-hankkeesta SASKin sivuilta. 

Sambiassa ollaan käynnistämässä pilottihanke vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi työelämässä. Hankkeen pohjaksi laadittiin teemasta tutkimus yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa. Tutkimuksen pohjalta käynnistetään 2-vuotisen pilottihankkeen suunnittelu vuoden 2023 lopulla.   

Tutustu tutkimukseen vammaisten työntekijöiden asemasta.

Hankkeet Latinalaisessa-Amerikassa

Koronapandemian aikana hallitusten kyky vastata kriisiin ja suojella terveysalan työntekijöitä oli erittäin heikko. Hankemaissa talouskasvu oli negatiivista, joka lisäksi työttömyyttä ja äärimmäistä köyhyyttä.  Lisäksi kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa rajoitettiin, mikä on heikentänyt merkittävästi liittojen neuvotteluvoimaa ja poliittista vaikutusvaltaa terveyssektorilla.  

Kaikissa hankemaissa on suuri resurssipula erityisesti ennaltaehkäisevässä ja perusterveydenhuollossa. 

Hankkeen avulla pyritään edistämään ay-oikeuksien toteutumista työpaikoilla, luomaan neuvottelutoimintaa vahvistava strategia sekä väkivallasta ja häirinnästä vapaa työympäristö mm. kampanjoimalla ILOn yleissopimuksen 190 ratifioinnin puolesta. Lisäksi vaikutetaan poliittisiin päättäjiin muutosten saamiseksi työelämää koskevaan lakiin (Labour Law) sekä sote-alan uudistukseen erityisesti Kolumbiassa.  

Solidaarisuustyö

Ammattiliitto JHL haluaa edistää solidaarisuutta Suomessa ja muualla maailmassa. Kaiken toimintamme tulee olla vastuullista, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää.

JHL:n jäsenenä sinulla on mahdollisuus osallistua liiton, sen yhteistyökumppaneiden tai oman yhdistyksesi solidaarisuustoimintaan. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Reilu kauppa ja Finnwatch ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Nenäpäiväsäätiö ja suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.

Lisäksi JHL on mukana useissa kehitysyhteistyöhankkeissa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

JHL:n jäsenet voivat osallistua solidaarisuustyöhön monin eri tavoin. Voit olla mukana SASKin nettikampanjoissa ay- ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan tai osallistua talkoolaisena Fingon järjestämään Maailma kylässä -tapahtumaan.

Reilun Kaupan viikolla voit ideoida työpaikallasi tapahtumia, jotka edistävät reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Esimerkiksi JHL-talossa nautitaan Reilun kaupan kahvia.

Nenäpäivä-kampanjan aikaan voit aktivoida työkavereitasi mukaan erilaisilla tempauksilla.

Finnwatchin selvitysten pohjalta voit välittää tietoa siitä, millaisissa työolosuhteissa suomalaiset yritykset teettävät tuotteitaan kehitysmaissa tai millä kriteereillä oma kuntasi tekee julkisia hankintoja. Voit osallistua Finnwatchin kampanjoihin – joskus jo yksi allekirjoitus vetoomuksessa hyvän asian puolesta saa aikaan paljon.

Solidaarisuustyö tarvitsee näkyvyyttä työpaikoilla ja yhdistyksissä ja siihen tarvitaan sinua! Ryhtymällä työpaikkasi tai yhdistyksesi solidaarisuuslähettilääksi voit kampanjoida, tiedottaa ja vaikuttaa kunnollisten työolojen puolesta myös kehitysmaissa. Välitämme lähettiläille tietoa ajankohtaisista aiheista ja järjestämme aika ajoin erilaisia tapahtumia ja koulutuksia. Voit vapaasti itse määritellä, millä panostuksella olet mukana.

Ilmoittaudu solidaarisuuslähettilääksi laittamalla sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@jhl.fi. Kerro viestissä yhteystietosi, kielitaitosi, yhdistyksesi ja työpaikkasi. Jos opiskelet, mainitse viestissäsi, mitä ja missä. Siitä se sitten lähtee!

JHL:n solidaarisuustyön kumppanit ja niiden toiminta

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen kehitysyhteistyöjärjestö, joka edistää ihmisarvoista työtä ja työelämän perusoikeuksia. JHL on SASKin jäsenjärjestö.

SASK kouluttaa kunnon työn lähettiläitä. Jos olet kiinnostunut solidaarisuustyöstä ja kansainvälisestä vaikuttamisesta, pidä silmällä SASKin sivuja ja hae seuraavaan koulutukseen.

SASK järjestää kehitysmaihin opintomatkoja, joihin voivat osallistua ammattiliittojen jäsenet. SASK järjestää säännöllisesti kampanjoita, joilla parannetaan työoloja ja ay-oikeuksia kehitysmaissa.

Finnwatch edistää vastuullista yritystoimintaa tutkimalla yritysten ihmisoikeus- ja ilmastovaikutuksia sekä verovastuullisuutta. Finnwatch pyrkii vaikuttamaan yrityksiin, sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

JHL on mukana rahoittamassa Finnwatchin Ihmisarvoisen työn ohjelmaa, jossa selvitetään kehitysmaissa toimivien suomalaisten yritysten ja niiden alihankkijoiden työntekijöiden työoloja ja perusoikeuksia. Perusoikeuksia ovat muun muassa järjestäytymisoikeus, kollektiivinen sopiminen, toimeentulo, työajat, työturvallisuus ja työterveys.

JHL osallistuu myös aktiivisesti Finnwatchin kampanjoihin yhteistyössä muiden ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kampanjateemoja ovat olleet muun muassa yritysten ihmisoikeusvastuu (#ykkösketjuun) ja verotuksen oikeudenmukaisuus (#430miljoonaa).

Ilmastonmuutos ja sen vastaiset toimet muuttavat työelämää monilla konkreettisilla tavoilla.

Ammattiliittojen näkökulmasta on tärkeintä saada aikaan oikeudenmukainen siirtymä ilmaston kannalta kestäviin työn tekemisen muotoihin ja elämäntapoihin. Siten ammattiliitoilla on oma tärkeä roolinsa ilmastonmuutoksen torjumiseen johtavassa työelämän muutoksessa. Siksi myös JHL etenee kohti konkreettisempaa ilmastotyötä.

JHL on tukenut vahvoja ilmastotoimenpiteitä vaativia  ”Korvaamaton”- ja ”Ilmastoveivi”- kampanjoita.

Liitto selvittää ilmastonmuutoksen vaikutukset omilla järjestämisaloillaan sekä kartoittaa jäsenistön mahdollisuuksia osallistua omassa työssään oikeudenmukaiseen siirtymään. Samalla liitto arvioi myös omia toimintatapojaan ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta.