Siirry sisältöön

Ei paniikkiratkaisuja vaan katse rohkeasti eteenpäin kunnissa

– Vesa Mauriala

Kuntien tilanteesta on piirtynyt synkeä kuva viime aikoina mediassa, mutta valoakin pilkahtelee jo tunnelin päässä: Kuntien rahoitusasema tulee hieman helpottumaan ensi vuoden aikana. Sen vuoksi nyt ei kannata painaa paniikkinappulaa vaan katsoa tilannetta jo pidemmälle, toteaa JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala.

Suuressa osaa Suomen kunnissa tuskaillaan parhaillaan ensi vuoden budjettien kanssa. Kuluvan vuoden tilanne on monissa kunnissa historiallisen huono. Tilannetta on pahentanut se, että kahdella edellisellä vaalikaudella on valtionosuuksia leikattu. Nyt leikkaukset päättyvät, mutta kuntatalouden tasapainottaminen ei onnistu hetkessä.

Alijäämiä kunnissa kertyy em. valtionosuusleikkausten ohella pääosin kahdesta syystä. Pysyvämmin niitä kasvattaa erikoissairaanhoidon menojen kasvu, johon kuntien on ollut lähes mahdotonta vaikuttaa. Samaan aikaan kunnissa on ihmetelty verotulojen määrää. Ennakkoperinnän muutos ja tulorekisterin käyttöönotto ovat muuttaneet verotulojen tilitystä. Monessa kunnassa pohditaan jo verojen korotuksia – mutta vaikuttaa siltä, että useissa kunnissa veronkorotuspaineet ratkaistaan vasta vuoden 2021 budjettivalmistelun yhteydessä.

Kuntien kuristuskierre saa käänteen vuoden 2020 aikana. Olen koostanut kuntatalouden tilanteesta muistion, josta selviää, millaisia helpotuksia kuntiin on tulossa ensi vuoden aikana.  Merkittävin apu kuntien talouteen liittyy tietenkin valtionosuuksiin. Sitä kautta kunnille on luvassa 1,1 miljardia euroa.

Monen kunnan kantokyky on jo nyt koetuksella, vaikka todelliset haasteet vasta alkavat. Julkisessa taloudessa sosiaaliturvamenojen kasvu johtuu pitkälti eläkemenojen kasvusta. Eläkemenot tulevat olemaan suurimmillaan 2030-luvun puolivälissä. Samaan aikaan väestö vanhenee. Kuluvalla vaalikaudella 75-vuoden ikään tulevat vuosina 1944 – 1949 syntyneet ikäluokat. Terveydenhuoltomenot ovat tunnetusti korkeimmillaan viimeisten elinvuosien aikana.

Alamme siis vasta nyt konkreettisesti käsitellä niitä julkisten palveluiden haasteita, jotka muuttuvat todeksi seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Kun tavoitteena ovat hyvät julkiset palvelut ja esimerkiksi ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen, on palvelun rakenteita kehitettävä niin, että järjestäjän resurssit riittävät.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi on välttämätöntä, että sote-uudistus vihdoin saadaan maaliin. Verotusoikeudella varustetut ja demokraattisesti johdetut sote-itsehallintoalueet eli maakunnat tarvitaan, jotta palveluiden järjestäjällä ja tuottajalla on riittävät resurssit. Hallitusohjelmassa linjataan, että vastuu palveluiden järjestämisestä ja pääosin myös tuottamisesta on julkisella sektorilla, jota yritysten ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut täydentävät. Perustettavan maakunnan tuleekin pystyä järjestämään palvelut omana työnä, kilpailuttamatta.

Sote-lainsäädäntöä valmistellaan kiivaasti, ja Uudenmaan mahdollisen erillisratkaisun syntymiseksi on aikaa parisen kuukautta. Vaihtoehtoina Uudellamaalla on, että palvelut tuottaa koko Uudenmaan kokoinen maakunta – tai maakuntia perustetaan vaihtoehtoisesti neljä tai viisi enemmän eli maakuntia syntyisi 22 tai 23 kahdeksantoista sijaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa Uudenmaan erillisratkaisu tarkoittaisi erikoissairaanhoitopiiri HUS:in säilyttämistä kokonaisena. Oli ratkaisu kumpi tahansa, tulee Uudellamaalla varmistaa riittävä demokraattinen alueellinen edustus, jossa huomioidaan myös keskisuurten ja pienempien kuntien äänen kuuluminen.

Vaikka kuntatalouden kuva kuluvana vuonna on synkkä, on maan hallitusohjelmassa julkisten palveluiden näkökulmasta monia hyviä asioita. Palveluihin satsataan mm. säätämällä hoivamitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, palauttamalla subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus sekä pienentämällä ryhmäkokoja. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia myös yritysten yhteiskuntavastuun lisäämisestä julkisessa palvelutuotannossa.

JHL:n tavoitteena on, että tuleva hallitus parantaa suomalaista työelämää lainsäädännön kautta. Vastuu julkisella palveluista on säilytettävä julkisella sektorilla, työntekijöiden täydennyskoulutusta pitää helpottaa ja kuntien rahoituksesta on huolehdittava. Lue JHL:n hallitusohjelmatavoitteista verkkosivuiltamme.

Hallitusohjelman hankkeista valtaosa lähtee liikkeellä jo tänä syksynä. Siksi myös JHL:ssä syksy on ollut vauhdikasta aikaa maan hallituksen tavoitteisiin vaikuttamisessa.

Hallituskauden alkaessa JHL on jo ehtinyt antaa panoksensa hoivamitoituksen toteuttamiseen. Hoiva-avustajien koulutuksen virallistamista on myös kiirehditty. Suurella mielenkiinnolla odotamme, kuinka työministeri Timo Harakan johdolla aletaan vahvistaa yritysten yhteiskuntavastuuta ja pohtia, kuinka julkisia hankintoja tulisi kehittää mm. laatukriteereiden painoarvoa vahvistamalla.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*