Lomautukset jäihin kunnissa ja tavoitteet kohti normaalia

Kuntien tulisi välttää nyt lomautuksia vaikka koronaviruksen vaikutukset näkyvät kansantaloudessa lähes kaikkialla. JHL:n ekonomisti Youssef Zad pohtii blogikirjoituksessaan taloustilannetta sekä keinoja, joilla negatiivista talouden kierrettä voitaisiin jarruttaa.

Rajoituksia ollaan hiljalleen purkamassa, mutta taloudessa ja työllisyydessä ongelmat näkyvät pidempään. On hyvin todennäköistä, että kulutuksen palautuminen kestää epävarmuuden vallitessa ja tämä tulee hidastamaan talouskasvua koronan jälkeisenä aikana.

Koronan vaikutukset näkyvät erityisesti yksityisellä sektorilla, jossa lomautuksia on luvassa jopa kuukausien ajan. Tämä heikentää rajusti kotimaista kysyntää ja kulutusta, lisää säästämistä sekä saattaa pitkittää talouden toipumista. Valtiolta ja kunnilta tarvitaan nyt merkittävää taloudellista vastuunkantoa, jotta yksittäisten kansalaisten taakka ei kasvaisi liian merkittäväksi.

Lomautettujen määrä on kasvanut noin 65 000 henkilöön maaliskuussa ja tulevien kuukausien luvut tulevat todennäköisesti näyttämään vielä rumemmilta. Lisäksi OECD:n mukaan jokainen kuukausi talouden sulkua aiheuttaa arviolta kahden prosentin tiputuksen bruttokansantuotteessa.

Hallitus vetosi kuntiin maaliskuun lopussa, etteivät ne lomauttaisi, koska julkisen sektorin tekemät lomautukset entisestään syventäisivät kotimaisen kysynnän laskua ja tätä kautta heikentäisi myös kansantaloutta.

JHL nosti saman asian esille omassa valtion kehysbudjettia koskevassa kannanotossaan. JHL:n kanta on, ettei kuntien pitäisi lainkaan lomauttaa, vaan tarkastella tilannetta vuoden 2021 aikana, kun kansantalouden niin sanottu avoin sektori jo elpyy.

Kunnat ovat toimineet asiassa eri tavoin. Osa on mukaillut hallituksen toivetta ja osa ei. Esimerkiksi Vihdissä kunnanhallitus äänesti virkamiesten esittämät lomautukset nurin.

Lopulta asia on jokaisen suomalaisen kunnan päättäjien käsissä. Kuntatyönantajien tekemän kyselyn mukaan yli kaksi kolmesta kunnasta suunnittelee lomauttavansa tai keskeyttävänsä palkanmaksun, ja tämän seurauksena toimenpiteiden piiriin jää noin 37 500 ihmistä.

Koronavirus näkyy myös tilastoissa

Suomessa koronaviruksen vaikutukset nähdään taloudessa ennen kaikkea lomautuksissa ja työttömyydessä. Sulkutoimenpiteet aiheuttavat sen, että yritykset joutuvat lomauttamaan henkilöstöään pysyäkseen pystyssä. Kuviosta 1 näemme, että Suomessa lomautettujen määrä on lähtenyt jyrkkään nousuun.  Kuvio 1. Lomautettujen määrä Suomessa vuodesta 2006 (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

Tuorein tilastotieto on maaliskuulta, mikä tarkoittaa sitä, että tulemme todennäköisesti näkemään vielä rumempia lukuja tulevina kuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälistystilaston tiedot julkaistaan kuukausittain. Jokaisen kuukauden tilastotiedot valmistuvat kolme viikkoa tilastointikuukauden jälkeen, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi huhtikuun tiedot tulevat käyttöön toukokuun viimeisellä viikolla.

Lomautusten määrän lisäksi tilanteesta tekee ikävämmän se, että koronakriisi asettaa toimialat ja työntekijät eriarvoiseen asemaan. Joidenkin vapaa-ajan viettoon liittyvien yritysten toiminta on käytännössä täysin pysähtynyt, kun taas esimerkiksi verkkokaupan liiketoiminta todennäköisesti kasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lomautuksen kohtaa valikoitunut joukko työntekijöitä. Lomautusten lisäksi myös lyhyemmällä työviikolla olevien määrä on lähtenyt nousuun. Kuviossa 2 havainnollistetaan lyhennetyllä työviikolla olevien määrää, mikä on kasvanut noin 8 700 henkilöön.

Kuvio 2: Lyhennetyllä työviikolla olevien määrä (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

Esittelemistäni kuvioista voidaan päätellä, että koronavirus näkyy työn kysynnän hiipumisena, mikä puolestaan johtaa käytettävissä olevien tulojen vähenemiseen ja kasvattaa ongelmia kulutuksen vähenemisen vuoksi entisestään.

Mitä useamman kansalaisen tulot pienenevät, sitä pidempään talouden toipuminen kestää. Epävarmuus tulevasta on paikoittain suurempi ongelma kuin itse käytettävissä olevien tulojen pienentyminen hetkellisesti. On tärkeä luoda uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja osoitettava, että kykenemme palautumaan nopeasti takaisin normaaliin.

Millä keinoilla yli koronan talousvaikutuksista?

Koronan aiheuttamaa taloudellista shokkia on mahdollisuus keventää, mutta hintalappu on suuri.

Erilaisista elvytystoimenpiteistä sekä näiden keinojen tehokkuudesta käydään parhaillaan keskustelua. Lomautetuille ja työttömäksi jääneille voitaisiin väliaikaisesti korottaa työttömyysturvan tasoa. Tätä keinoa on ehdotettu JHL:n kehysriihikannanotossa.

Tämänkaltainen toimenpide kohdistuisi tehokkaasti nimenomaan heille, joille koronakriisi on keskeyttänyt palkanmaksun. Haasteellista tosin tässä ehdotuksessa on se, että lyhennetyllä työviikolla olevat saattaisivat jäädä toimenpiteen ulkopuolelle.

Julkisuudessa on väläytelty muun muassa ideaa valtion kustantamasta palvelusetelistä, joka jaettaisiin jokaiselle kansalaiselle ja jonka voisi käyttää palveluihin koronakriisin jälkeen.

Valtion olisi myös mahdollista tukea kuntasektoria rahallisesti siten, että lomautukseen ei olisi tarvetta. Toisaalta tämänkaltaisessa toimenpiteessä yksityinen sektori jäisi ulkopuolelle.

Koska koronaviruksen taloudelliset vaikutukset heijastuvat eri tavalla toimialojen kesken, tulisi myös pohtia, keille yritystukia kohdennetaan. Tämä saattaa kuitenkin olla käytännössä erittäin hankalaa ja jää viimekädessä yritysten vastuulle pohtia tukien hakemisen tarpeellisuutta.

Nykytilanteessa kuntien olisi toivottavaa pidättäytyä toistaiseksi lomautuksista. Näin on toimittu esimerkiksi Nurmijärvellä ja Vihdissä, joissa lomautukset on päätetty perua.

Lomautusten ja irtisanomisten sijaan kunnat voivat tarvittaessa pohtia muita keinoja taloutensa turvaamiseksi ja toimintansa tehostamiseksi. Esimerkiksi Vihdissä perustetaan koronapandemian ajaksi erillinen resurssipankki, joka mahdollistaa henkilöstön sisäisen siirtymisen toisiin tehtäviin, mikäli koronapandemia on vähentänyt työntekijän omia työtehtäviä ja tarjolla on korvaavaa työtä.

Tällä hetkellä olennaista on, että suomalaisten luottamus tulevaan pysyisi korkealla ja kriisin vaikutukset saataisiin tasoitettua pidemmälle aikavälille.

***
Lähteitä:

1. Työnvälitystilaston laatuseloste: https://tem.fi/documents/1410877/2176669/Laatuseloste_tammi2018.pdf/e922f1cf-df99-46ea-b642-86273178819d/Laatuseloste_tammi2018.pdf 
2. Työnvälitystilaston tilastotiedot: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__kk/statfin_tyonv_pxt_1205.px/