Teknisten alojen merkitys kasvaa 24/7-yhteiskunnassa
Kuinka ambulanssi pääsee sairaalaan, jos tietä ei ole aurattu? Miten kunnan vesihuolto on järjestetty niin, että kaikilla on puhdasta vettä aina saatavissa? Kunta-alan teknisissä tehtävissä tehdään tärkeää työtä, joka pitää yhteiskunnan rattaat liikkeessä. Siksi on tärkeää, että alan vetovoimaan kiinnitetään huomiota sopimusneuvottelujen yhteydessä.
Teknisellä alalla on odotettavissa vaikeat työehtosopimusneuvottelut. Uusien maakuntien suunnittelu muuttaa kuntarakennetta, mikäli tuo neuvotteluihin oman lisänsä.
Viimeisten vuosien aikana on ollut ilmeistä, että KT Kuntatyönantajat haluaa eroon kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta eroon. On hyvä kuitenkin huomata, että tekninen sopimus antaa mahdollisuuksia järjestää työtä eri tavalla kuin muut kuntasektorin sopimukset.
Tekniset tehtävät ja niiden tarve osana modernin yhteiskunnan toimintaa on kuitenkin kiistatonta. Yhteiskunnan muuttuessa enemmän 24/7 yhteiskunnaksi, teknisille – eli yhteiskunnan toimintaa ylläpitäville – tehtäville on yhä enemmän tarvetta kuntasektorilla. Kunnilla on paljon pääomia kiinni kiinteistöissään. Näistä pitää pitää huolta. Yhteiskunnan rakentaminen on pitkälti kuntien teknisen toimen vastuulla.
Kuntasektorilla on miesvaltaisilla aloilla jälkeenjääneisyyttä palkoissa vertailtaessa yksityiseen sektoriin tai valtion palkkoihin. Sekin on syytä muistaa, että julkisissa tehtävissä kaikki tehtävät liittyvät arvoketjuun, joka tuottaa julkiset palvelut.
Esimerkiksi meille liittoon tulee aina teknisen alan työtaistelutilanteessa yhteydenottoja kunnilta, joissa esitetään huoli teiden kunnossapidosta ja vesilaitosten toiminnasta. Ambulanssi ei sairaalaan pääse, jos tietä ei ole talvella aurattu. Hanasta tuleva raikas vesi on itsestäänselvyys, samoin nykyiset kunnallistekniikan palvelut. Kun hätä on suurin, teknisen toimen virkasuhteiset palomiehet kantavat ensilinjan vastuun pelastustehtävistä.
On siis itsestään selvää, ettei kuntasektorilla voi erottaa jotain alaa palkankorotuksien osalta omaksi ryhmäkseen. Eikä pidä unohtaa sitä, että teknisen alan tehtäviin on viime aikoina kunnilla ollut vaikea rekrytoida uutta henkilöstöä.
Sopimuskierroksen kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta koskevat neuvottelutavoitteet ovat loppusuoralla. Tavoitteissa tulee olemaan samoja elementtejä kuin aikaisemmillakin kierroksilla. Teknisen toimen palkkausjärjestelmät tulee saada vihdoin toimimaan.
Sijaisuuksissa ja siirryttäessä uuteen tehtävään työtehtävä saattaa muuttua olennaisesti, esimerkiksi vastuullisuuden suhteen. Kunnissa tulisi havaita ja tunnistaa nämä muutokset, jotta asia voidaan huomioida myös palkkauksessa.
Kuntatyönantajan on hyvä myös huomata, että valtakunnalliset sopijaosapuolet (neuvottelujärjestöt JAU, JUKO ja KoHo) voivat sopia asioista työehtosopimuksella. Ilman sopimista ja työehtosopimuksia mennään jäykempään järjestelmään.
Myös paikallisen sopimisen järjestelmät on syytä saada toimiviksi. Sopimalla saadaan aikaan ratkaisuja, jotka nostavat työn tuottavuutta ja sitä kautta lisäävät henkilöstön etujen kehittämismahdollisuuksia. Sopiminen luo edellytykset hyvälle henkilöstöpolitiikalle.
Ei ole harvinaista, että kunnat pyrkivät vaikuttamaan tes-neuvotteluihin omalla sanelupolitiikallaan. Neuvottelukierroksella sopimiseen tarvitaan siis selkeästi molempia osapuolia: sekä työnantajien että työntekijöiden edustajia.
Palkankorotusten osalta ei voi syntyä tilannetta, jossa kuntien matalapalkkaiset teknisen toimen ansiot jäisivät jälkeen muiden alojenpalkoista.